Onko sijoitusrahasto huuhaata

jos laittaa, kannattaa laittaa niihin joissa on kymmeniä % sillä hetkellä tuotto ja
varautua aina myymään "heti pois" koska aina niitä ei saa myytyä päivässä.

kyllä venäjä, russia ON kivasti tuottanut,
lähes viikossa sen kuin huonommat rahastot vuodessa.

rahastoihii kuten pankkiinkaan ei saa rakastua,
pitää ostaa ja myydä tarvittaessa eikä selitellä itselleen.

netissä homma on paljon edullisempaa, kuin pankin kasalla

-85 kirjoitti:

jos laittaa, kannattaa laittaa niihin joissa on kymmeniä % sillä hetkellä tuotto ja
varautua aina myymään "heti pois" koska aina niitä ei saa myytyä päivässä.

kyllä venäjä, russia ON kivasti tuottanut,
lähes viikossa sen kuin huonommat rahastot vuodessa.

rahastoihii kuten pankkiinkaan ei saa rakastua,
pitää ostaa ja myydä tarvittaessa eikä selitellä itselleen.

netissä homma on paljon edullisempaa, kuin pankin kasalla

Lue lisää

"sillä hetkellä tuotto"? :-)

Minun käsittääkseni tuotto voi olla vain mennyttä / tulevaa.

-85 kirjoitti:

jos laittaa, kannattaa laittaa niihin joissa on kymmeniä % sillä hetkellä tuotto ja
varautua aina myymään "heti pois" koska aina niitä ei saa myytyä päivässä.

kyllä venäjä, russia ON kivasti tuottanut,
lähes viikossa sen kuin huonommat rahastot vuodessa.

rahastoihii kuten pankkiinkaan ei saa rakastua,
pitää ostaa ja myydä tarvittaessa eikä selitellä itselleen.

netissä homma on paljon edullisempaa, kuin pankin kasalla

Lue lisää

Myynti ei montaa millisekunttia kestä. Alle sekunnissa saa aivan varmasti myytyä. Tervetuloa ETF:ien maailmaan.

tossa on hyvää kritiikkiä indeksisijoituksista:

http://www.investori.com/b/index.php/toimitus/2011/02/15/indeksi-intoilun-varjopuolet

Viittaat tilanteeseen jossa Vietnamin osakemarkkinat nousevat 25% mutta rahasto tuottaa 50%? Erityisesti vuoden 2009 osalta kannattaa pitää mielessä että tikkaa tauluun heittämällä olisi saanut komeat tuotot Suomesta tai Vietnamista. Suurin osa ns. aktiivisista rahastoista tuottaa vähemmän kuin osakemarkkinat keskimäärin, johtuen palkkioista.

sijoitusmies kirjoitti:

Viittaat tilanteeseen jossa Vietnamin osakemarkkinat nousevat 25% mutta rahasto tuottaa 50%? Erityisesti vuoden 2009 osalta kannattaa pitää mielessä että tikkaa tauluun heittämällä olisi saanut komeat tuotot Suomesta tai Vietnamista. Suurin osa ns. aktiivisista rahastoista tuottaa vähemmän kuin osakemarkkinat keskimäärin, johtuen palkkioista.

Lue lisää

Mjoo, mutta toisaalta voin myös viitata tilanteeseen jossa en tiedä sitten yhtikäs mitään Vietnamin vihreän teen hienoista vivahde-eroista tai Hollannin tulppaaneista (niin kauan kuin hype jatkuu), siinä kun rahastonhoitaja osaa väsätä säällisen kokoelman "alan" "huippufirmoja". Esim. nykyiset kultakaivosjuniorit muistuttavat 1998-1999 internet-firmoja: itsekukin tavis voi yrittää arpoa yksittäisistä kamikaze-firmoista joilla on omat ongelmansa, mutta "asiantuntijan" kokoelma tuottanee todennäköisemmin vähintään säällisesti vaikkakaan ei välttämättä optimaalisesti.

hoomoilanen . kirjoitti:

Mjoo, mutta toisaalta voin myös viitata tilanteeseen jossa en tiedä sitten yhtikäs mitään Vietnamin vihreän teen hienoista vivahde-eroista tai Hollannin tulppaaneista (niin kauan kuin hype jatkuu), siinä kun rahastonhoitaja osaa väsätä säällisen kokoelman "alan" "huippufirmoja". Esim. nykyiset kultakaivosjuniorit muistuttavat 1998-1999 internet-firmoja: itsekukin tavis voi yrittää arpoa yksittäisistä kamikaze-firmoista joilla on omat ongelmansa, mutta "asiantuntijan" kokoelma tuottanee todennäköisemmin vähintään säällisesti vaikkakaan ei välttämättä optimaalisesti.

Lue lisää

Meni. Unohdat sellaisen karun tosiasian että suurin osa kaupankäynnistä tapahtuu asiantuntijoiden toimesta. Asiantuntija kilpailee toisia asiantuntijoita vastaan, ja erityisesti tavallisen tallaajan on mahdotonta erottaa kuka "asiantuntija" tulee menestymään paremmin kuin muut asiantuntijat. Jopa ammatikseen markkinoita tutkivilla professoreilla on vaikeuksia onnistua tässä; mm. muutama Nobelin palkinnon voittaja on epäonnistunut, huolimatta resursseista joista sinä ja minä voimme vain haaveilla. Pitkällä aikavälillä vain harva salkunhoitaja onnistuu voittamaan keskimääräisen markkinatuoton sellaisella erolla että rahaston hallinnointipalkkiot saadaan kurottua kiinni, ja on yhäkin kiistanalaista oliko kyse taidosta vai tuurista.

Ajatus siitä että maksamalla 2% vuodessa "asiantuntijan" palveluksista antaa oletusarvoisesti jotain etua on rahastoyhtiöiden markkinointipuhetta. Tieteelliset tutkimukset kertovat toista.

PS. Mitä internet-firmoihin tulee, oletko koskaan miettinyt minne ko. toimialaan erikoistuneet rahastot katosivat? Tosiasiassa harva Matti Meikäläinen teki rahaa teknokuplalla. Suurin osa "uudesta rahasta" virtasi rahastoihin lähellä kuplan huippua, kun nettiosakkeita mainostettiin varmana tapana rikastua nopeasti. Noh, ennusteet menivät pikkuisen pieleen tällä(kin) kertaa.

Paljon kertoo Fortune-lehden sijoitusvinkki vuodelta 2000. Siinä pyydettiin USA:n parhaina pidettyjä salkunhoitajia valitsemaan 10 parasta osaketta seuraavalle vuosikymmenelle. Miten nämä huippuasiantuntijat onnistuivat? Vastaus tässä:

Genentech 142,9%
Oracle -32,9%
Univision -41,2%
Charles Schwab -50%
Morgan Stanley -60,8%
Nokia -70%
CBS/Viacom -72,8%
Broadcom -78%
Nortel -100%
Enron -100%

sijoitusmies kirjoitti:

Meni. Unohdat sellaisen karun tosiasian että suurin osa kaupankäynnistä tapahtuu asiantuntijoiden toimesta. Asiantuntija kilpailee toisia asiantuntijoita vastaan, ja erityisesti tavallisen tallaajan on mahdotonta erottaa kuka "asiantuntija" tulee menestymään paremmin kuin muut asiantuntijat. Jopa ammatikseen markkinoita tutkivilla professoreilla on vaikeuksia onnistua tässä; mm. muutama Nobelin palkinnon voittaja on epäonnistunut, huolimatta resursseista joista sinä ja minä voimme vain haaveilla. Pitkällä aikavälillä vain harva salkunhoitaja onnistuu voittamaan keskimääräisen markkinatuoton sellaisella erolla että rahaston hallinnointipalkkiot saadaan kurottua kiinni, ja on yhäkin kiistanalaista oliko kyse taidosta vai tuurista.

Ajatus siitä että maksamalla 2% vuodessa "asiantuntijan" palveluksista antaa oletusarvoisesti jotain etua on rahastoyhtiöiden markkinointipuhetta. Tieteelliset tutkimukset kertovat toista.

PS. Mitä internet-firmoihin tulee, oletko koskaan miettinyt minne ko. toimialaan erikoistuneet rahastot katosivat? Tosiasiassa harva Matti Meikäläinen teki rahaa teknokuplalla. Suurin osa "uudesta rahasta" virtasi rahastoihin lähellä kuplan huippua, kun nettiosakkeita mainostettiin varmana tapana rikastua nopeasti. Noh, ennusteet menivät pikkuisen pieleen tällä(kin) kertaa.

Paljon kertoo Fortune-lehden sijoitusvinkki vuodelta 2000. Siinä pyydettiin USA:n parhaina pidettyjä salkunhoitajia valitsemaan 10 parasta osaketta seuraavalle vuosikymmenelle. Miten nämä huippuasiantuntijat onnistuivat? Vastaus tässä:

Genentech 142,9%
Oracle -32,9%
Univision -41,2%
Charles Schwab -50%
Morgan Stanley -60,8%
Nokia -70%
CBS/Viacom -72,8%
Broadcom -78%
Nortel -100%
Enron -100%

Lue lisää

Eikun meinasin että "asiantuntijat" ovat yhtä pihalla kuin tavikset, mutta tuurilla niillä on sentään jonkunlainen idea siitä mitä markkinat haluavat nousukiiman aikana nähdä ja näin ehtivät paremmin työaikanaan (siinä kun tavisten pitäisi työaikanaan olla tekevinään jotakin hyödyllistä) aistia mihin pariin tusinaan lemmikkikivi-tumpelofirmaan ne rahat pitäisi tunkea. Monet ovat todennäköisesti huteja, mutta keskimäärin menestys on todennäköisemmin parempi kuin itse ryhtyisi arpomaan mihin yhteen kahteen tulppaanifirmaaan, vietnamilaista vihreätee-firmaan, tai internet-firmaan pitäisi sijoittaa vähintään mielekkään tuoton saamiseksi.

Tietysti jos itse ehtii perehtyä tai todellakin tietää näistä firmoista ennen sitä väistämätöntä romahdusta kun kaikki sopulit ovat tunkemassa mukaan kyytiin, niin en todellakaan haaskaisi aikaa/rahaa rahastoihin. Siltikin voi takavasemmalta tulla musta hanhi ja CEO onkin yhtäkkiä hävinnyt sen yhden tai kahden valitsemasi firman kassan kanssa jollekin Tyynen Valtameren saarelle. Siinäpä sitten ihmettelet. Mutta rahaston kanssa taviksen ainoa ongelma on miettiä, koska rahastaa voitot, sikäli jos siitä rahastosta nyt ylipäätään oli yhtään mihinkään.

P.S. Joo, kuvaava Internet-lista. Tunnetusti tikkaa heittävät A-studio toimittajat, apinat, koirat, kukot ja kultakalat pärjäävät aina pörssissä analyytikkoja paremmin.

Hoomoilanen. kirjoitti:

Eikun meinasin että "asiantuntijat" ovat yhtä pihalla kuin tavikset, mutta tuurilla niillä on sentään jonkunlainen idea siitä mitä markkinat haluavat nousukiiman aikana nähdä ja näin ehtivät paremmin työaikanaan (siinä kun tavisten pitäisi työaikanaan olla tekevinään jotakin hyödyllistä) aistia mihin pariin tusinaan lemmikkikivi-tumpelofirmaan ne rahat pitäisi tunkea. Monet ovat todennäköisesti huteja, mutta keskimäärin menestys on todennäköisemmin parempi kuin itse ryhtyisi arpomaan mihin yhteen kahteen tulppaanifirmaaan, vietnamilaista vihreätee-firmaan, tai internet-firmaan pitäisi sijoittaa vähintään mielekkään tuoton saamiseksi.

Tietysti jos itse ehtii perehtyä tai todellakin tietää näistä firmoista ennen sitä väistämätöntä romahdusta kun kaikki sopulit ovat tunkemassa mukaan kyytiin, niin en todellakaan haaskaisi aikaa/rahaa rahastoihin. Siltikin voi takavasemmalta tulla musta hanhi ja CEO onkin yhtäkkiä hävinnyt sen yhden tai kahden valitsemasi firman kassan kanssa jollekin Tyynen Valtameren saarelle. Siinäpä sitten ihmettelet. Mutta rahaston kanssa taviksen ainoa ongelma on miettiä, koska rahastaa voitot, sikäli jos siitä rahastosta nyt ylipäätään oli yhtään mihinkään.

P.S. Joo, kuvaava Internet-lista. Tunnetusti tikkaa heittävät A-studio toimittajat, apinat, koirat, kukot ja kultakalat pärjäävät aina pörssissä analyytikkoja paremmin.

Lue lisää

Kuulostaa enemmän spekuloinnilta kuin sijoittamiselta. Yritetään arvata mikä on hottia, ja sitten yritetään arvata milloin nousu loppuu. Tietysti kun kaikki yrittävät arvata milloin muut myyvät, kukaan ei onnistu lunastamaan voittoja ajoissa muuten kuin tuurilla. Tietty jos onni potkaisee, Tavallinen Tallaaja uskoo olleensa taitava.

Ylipäätään, jos et usko ammattilaisten kykyyn ajoittaa markkinoita (teoriassakin mahdotonta, koska pääosa markkinoista koostuu ammattilaisista), miksi uskoisit omiin kykyihisi?

Itse en suuremmin välitä moisesta. Jotain on nimittäin tullut opittua vuosien varrella ;-) Pääsääntöisesti omistan hyvien firmojen osakkeita enkä myy. Kurssien laskiessa ostan lisää. Tuloksiin olen hyvin tyytyväinen. Kone, Fortum, ym ovat kasvattaneet tuottojaan & osinkojaan melko lailla siitä hetkestä kun osakkeet ostin.

sijoitusmies kirjoitti:

Kuulostaa enemmän spekuloinnilta kuin sijoittamiselta. Yritetään arvata mikä on hottia, ja sitten yritetään arvata milloin nousu loppuu. Tietysti kun kaikki yrittävät arvata milloin muut myyvät, kukaan ei onnistu lunastamaan voittoja ajoissa muuten kuin tuurilla. Tietty jos onni potkaisee, Tavallinen Tallaaja uskoo olleensa taitava.

Ylipäätään, jos et usko ammattilaisten kykyyn ajoittaa markkinoita (teoriassakin mahdotonta, koska pääosa markkinoista koostuu ammattilaisista), miksi uskoisit omiin kykyihisi?

Itse en suuremmin välitä moisesta. Jotain on nimittäin tullut opittua vuosien varrella ;-) Pääsääntöisesti omistan hyvien firmojen osakkeita enkä myy. Kurssien laskiessa ostan lisää. Tuloksiin olen hyvin tyytyväinen. Kone, Fortum, ym ovat kasvattaneet tuottojaan & osinkojaan melko lailla siitä hetkestä kun osakkeet ostin.

Lue lisää

Tässähän se on esitetty jo vuosia:

http://www.investori.com/cgi-bin/read.pl?a01/s010403.htm

tällaisena aikana ei kannata koskea indeksirahastoihin pitkällä kepilläkään, nyt on osakepoimijan aika. Aktiivisesti hoidetut rahastot ovat parhaimpia (mikäli salkunhoitajalla on näyttöä). Indeksirahasto ei tässä markkinassa pärjää lainkaan, viime vuonna oli eri asia kun kaikki nousi.

jampe66 kirjoitti:

tällaisena aikana ei kannata koskea indeksirahastoihin pitkällä kepilläkään, nyt on osakepoimijan aika. Aktiivisesti hoidetut rahastot ovat parhaimpia (mikäli salkunhoitajalla on näyttöä). Indeksirahasto ei tässä markkinassa pärjää lainkaan, viime vuonna oli eri asia kun kaikki nousi.

Lue lisää

Eli siis vuonna 2008, kun markkinat laskivat, aktiiviset rahastot onnistuivat välttämään laskun taitavalla osakepoiminnalla...

Miksi todistusaineisto sitten kertoo toista?

"NYT on osakepoimijan aika" on rahastoyhtiön mainoslause. Kun markkinat laskevat, NYT on osakepoiminnan aika jotta pystyy välttämään pahimmat laskut. Kun markkinat nousevat, NYT on osakepoiminnan aika koska taitava salkunhoitaja pystyy napsimaan ne kovimmat nousijat. Kun markkinat sahaavat ees taas...

Rahastoyhtiöistä FIM tuntuu toistavan tätä lausetta jatkuvasti. Mutta mitä kertovat tulokset? Sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 yli puolet FIM:n osakerahastoista hävisi vertailuindeksille. Lopputulos oli varsin odotettu.

Mutta silti sama kaava toistuu: suurin osa aktiivisista rahastoista häviää indeksille, eivätkä ne voittajatkaan ole samoja vuosi vuoden jälkeen. Tilanne pahenee entisestään jos ns. survivorship bias huomioidaan laskemalla mukaan suljetut tai fuusioidut (lue: huonosti menestyneet) rahastot. Pistää miettimään koska ihmiset oppivat ettei rahaston mennyt tuotto kerro juuri mitään tulevista tuotoista? Jos on olemassa muita parempi salkunhoitaja, amatöörisijoittaja ei häntä pysty tunnistamaan. Suurimmalle osalle rahastosijoittajista salkunhoitaja on vain nimi rahastoesitteessä. Jos sinun rahastosi sattuu menestymään, on 100% varmaa että onnistumisesi oli verrattavissa onnistumiseen nopan heitossa. Haluaisit uskoa olleesi taitava, mutta todellisuudessa olit onnekas.

Suosittelen perehtymään herrojen John Bogle, Paul Samuelsson, William Sharpe, Eugene Fama & Kenneth French tutkimuksiin.

sijoitusmies kirjoitti:

Eli siis vuonna 2008, kun markkinat laskivat, aktiiviset rahastot onnistuivat välttämään laskun taitavalla osakepoiminnalla...

Miksi todistusaineisto sitten kertoo toista?

"NYT on osakepoimijan aika" on rahastoyhtiön mainoslause. Kun markkinat laskevat, NYT on osakepoiminnan aika jotta pystyy välttämään pahimmat laskut. Kun markkinat nousevat, NYT on osakepoiminnan aika koska taitava salkunhoitaja pystyy napsimaan ne kovimmat nousijat. Kun markkinat sahaavat ees taas...

Rahastoyhtiöistä FIM tuntuu toistavan tätä lausetta jatkuvasti. Mutta mitä kertovat tulokset? Sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 yli puolet FIM:n osakerahastoista hävisi vertailuindeksille. Lopputulos oli varsin odotettu.

Mutta silti sama kaava toistuu: suurin osa aktiivisista rahastoista häviää indeksille, eivätkä ne voittajatkaan ole samoja vuosi vuoden jälkeen. Tilanne pahenee entisestään jos ns. survivorship bias huomioidaan laskemalla mukaan suljetut tai fuusioidut (lue: huonosti menestyneet) rahastot. Pistää miettimään koska ihmiset oppivat ettei rahaston mennyt tuotto kerro juuri mitään tulevista tuotoista? Jos on olemassa muita parempi salkunhoitaja, amatöörisijoittaja ei häntä pysty tunnistamaan. Suurimmalle osalle rahastosijoittajista salkunhoitaja on vain nimi rahastoesitteessä. Jos sinun rahastosi sattuu menestymään, on 100% varmaa että onnistumisesi oli verrattavissa onnistumiseen nopan heitossa. Haluaisit uskoa olleesi taitava, mutta todellisuudessa olit onnekas.

Suosittelen perehtymään herrojen John Bogle, Paul Samuelsson, William Sharpe, Eugene Fama & Kenneth French tutkimuksiin.

Lue lisää

Sori vaan, mutta KAIKKI indeksirahastot häviävät indeksille, niillä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta voittaa indeksiä. Siksi en suosi indeksirahastoja. Mielestäni ei ol järkeä ostaa jotain osaketta sillä perusteella että se sattuu olemaan jossain indeksissä. Siksi suosin aktiivisesti hoidettuja hyviä rahastoja. En kaipaa ulkomaalaisten kirjoituksia kun suomalaisiakin on saatavilla (ks. alla)

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article328175.ece

jampe66 kirjoitti:

Sori vaan, mutta KAIKKI indeksirahastot häviävät indeksille, niillä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta voittaa indeksiä. Siksi en suosi indeksirahastoja. Mielestäni ei ol järkeä ostaa jotain osaketta sillä perusteella että se sattuu olemaan jossain indeksissä. Siksi suosin aktiivisesti hoidettuja hyviä rahastoja. En kaipaa ulkomaalaisten kirjoituksia kun suomalaisiakin on saatavilla (ks. alla)

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article328175.ece

Lue lisää

On selvää että indeksirahaston tuotto on markkinatuotto miinus pienet kulut.

...mutta on yhtä lailla selvää että aktiivisien sijoittajien (ml. aktiiviset rahastot) yhteenlaskettu tuotto on markkinatuotto miinus isot kulut. Toisin sanottuna, on mahdollista että voitat indeksin - mutta on todennäköisempää että häviät indeksille suuremmalla erolla kuin indeksirahastot ;-)

"En kaipaa ulkomaalaisten kirjoituksia kun suomalaisiakin on saatavilla (ks. alla)"

Et siis kaipaa Nobelin palkinnon voittaneiden herrojen tutkimuksia, siijoitusalan klassikkoteoksia, ym...koska netistä löytyy vasemmalla kädellä hutaistu, tavallisille tallaajille suunnattu yksisivuinen artikkeli? Jonka taso on sanalla sanottuna surkea.

- hämmästyttävää kyllä, tuossa ei ole otettu huomioon merkintäpalkkiota (tyypillisesti 1%), lunastuspalkkiota (tyypillisesti 1%). Ne verottavat piensijoittajan saamaa tuottoa reippaasti.
- joukossa on pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Niitä ei tulisi verrata yleisindeksiin, vaan pienyhtiöindeksiin. Vakavasti otettavassa tutkimuksessa ei vertailla omenoita ja päärynöitä.
- ns. survivorship bias on myös jätetty huomiotta. Panitko merkille että joukossa on useampi arvo-osakkeisiin keskittyvä rahasto? Mm. OP-Suomi Arvo, Odin Finland. Vertailukausi alkaa vuodesta 1999, siis teknokuplan huipulta. Missä ovat ne kasvuyhtiöihin ja teknologiaan keskittyneet rahastot joita löytyi pilvin pimein vuosina 1999-2000? Vastaus : ne on lopetettu tai fuusioitu paremmin menestyneisiin rahastoihin. Romahduksen jälkeen ne poistettiin tilastoja rumentamasta.

Etc.

Toistan, perehdy vakavasti otettaviin tutkimuksiin. Tai jos tiedon hankkiminen tuntuu vaivalloiselta, kuuntele maailman menestyneintä sijoittajaa:

http://www.youtube.com/watch?v=rEX81lGhMwM&feature=related

Warren Buffett on sanonut että hän ei osaisi valita menestyvää aktiivista rahastoa, vaikka yrittäisi. Hänen mukaansa 99,9% sijoittajista kannattaisi tyytyä indeksirahastoon - loput 0,1% ovat huippusijoittajia jotka tekevät itse osakevalinnat, eivätkä tietenkään maksa kenellekään palkkioita. Saat toki olla eri mieltä kuin Warren Buffett; ehkä sinulla on poikkeuksellisia kykyjä valita menestyvä rahasto? Siis taidolla, ei tuurilla. Buffettilla ei (hänen omien sanojensa mukaan) sellaista kykyä ole, eikä myöskään vuosikymmeniä rahastoja tutkineilla professoreilla.

Siinä tapauksessa en voi kuin onnitella ja suositella sijoitusalalle siirtymistä. Mikä tahansa rahastojen rahastoa (lue : suurin osa ns. yhdistelmärahastoista) pyörittävä rahastoyhtiö maksaisi sinulle huippupalkkaa. Jos todistat pystyväsi siihen mitä väität, siis löytämään säännöllisesti parhaat rahastot lukemalla artikkeleita ja vertaamalla menneitä tuottoja, takaan että houkuttelevia työtarjouksia tulee satamaan postilaatikkoosi.

Miltäs kuulostaa?

sijoitusmies kirjoitti:

On selvää että indeksirahaston tuotto on markkinatuotto miinus pienet kulut.

...mutta on yhtä lailla selvää että aktiivisien sijoittajien (ml. aktiiviset rahastot) yhteenlaskettu tuotto on markkinatuotto miinus isot kulut. Toisin sanottuna, on mahdollista että voitat indeksin - mutta on todennäköisempää että häviät indeksille suuremmalla erolla kuin indeksirahastot ;-)

"En kaipaa ulkomaalaisten kirjoituksia kun suomalaisiakin on saatavilla (ks. alla)"

Et siis kaipaa Nobelin palkinnon voittaneiden herrojen tutkimuksia, siijoitusalan klassikkoteoksia, ym...koska netistä löytyy vasemmalla kädellä hutaistu, tavallisille tallaajille suunnattu yksisivuinen artikkeli? Jonka taso on sanalla sanottuna surkea.

- hämmästyttävää kyllä, tuossa ei ole otettu huomioon merkintäpalkkiota (tyypillisesti 1%), lunastuspalkkiota (tyypillisesti 1%). Ne verottavat piensijoittajan saamaa tuottoa reippaasti.
- joukossa on pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Niitä ei tulisi verrata yleisindeksiin, vaan pienyhtiöindeksiin. Vakavasti otettavassa tutkimuksessa ei vertailla omenoita ja päärynöitä.
- ns. survivorship bias on myös jätetty huomiotta. Panitko merkille että joukossa on useampi arvo-osakkeisiin keskittyvä rahasto? Mm. OP-Suomi Arvo, Odin Finland. Vertailukausi alkaa vuodesta 1999, siis teknokuplan huipulta. Missä ovat ne kasvuyhtiöihin ja teknologiaan keskittyneet rahastot joita löytyi pilvin pimein vuosina 1999-2000? Vastaus : ne on lopetettu tai fuusioitu paremmin menestyneisiin rahastoihin. Romahduksen jälkeen ne poistettiin tilastoja rumentamasta.

Etc.

Toistan, perehdy vakavasti otettaviin tutkimuksiin. Tai jos tiedon hankkiminen tuntuu vaivalloiselta, kuuntele maailman menestyneintä sijoittajaa:

http://www.youtube.com/watch?v=rEX81lGhMwM&feature=related

Warren Buffett on sanonut että hän ei osaisi valita menestyvää aktiivista rahastoa, vaikka yrittäisi. Hänen mukaansa 99,9% sijoittajista kannattaisi tyytyä indeksirahastoon - loput 0,1% ovat huippusijoittajia jotka tekevät itse osakevalinnat, eivätkä tietenkään maksa kenellekään palkkioita. Saat toki olla eri mieltä kuin Warren Buffett; ehkä sinulla on poikkeuksellisia kykyjä valita menestyvä rahasto? Siis taidolla, ei tuurilla. Buffettilla ei (hänen omien sanojensa mukaan) sellaista kykyä ole, eikä myöskään vuosikymmeniä rahastoja tutkineilla professoreilla.

Siinä tapauksessa en voi kuin onnitella ja suositella sijoitusalalle siirtymistä. Mikä tahansa rahastojen rahastoa (lue : suurin osa ns. yhdistelmärahastoista) pyörittävä rahastoyhtiö maksaisi sinulle huippupalkkaa. Jos todistat pystyväsi siihen mitä väität, siis löytämään säännöllisesti parhaat rahastot lukemalla artikkeleita ja vertaamalla menneitä tuottoja, takaan että houkuttelevia työtarjouksia tulee satamaan postilaatikkoosi.

Miltäs kuulostaa?

Lue lisää

"On selvää että indeksirahaston tuotto on markkinatuotto miinus pienet kulut.

...mutta on yhtä lailla selvää että aktiivisien sijoittajien (ml. aktiiviset rahastot) yhteenlaskettu tuotto on markkinatuotto miinus isot kulut. Toisin sanottuna, on mahdollista että voitat indeksin - mutta on todennäköisempää että häviät indeksille suuremmalla erolla kuin indeksirahastot ;-) "

V: siksi kannattaa valita rahasto, jolla on näyttöä onnistumisesta. Eli ammattitaitoinen salkunhoitaja.

"En kaipaa ulkomaalaisten kirjoituksia kun suomalaisiakin on saatavilla (ks. alla)"

"Et siis kaipaa Nobelin palkinnon voittaneiden herrojen tutkimuksia, siijoitusalan klassikkoteoksia, ym...koska netistä löytyy vasemmalla kädellä hutaistu, tavallisille tallaajille suunnattu yksisivuinen artikkeli? Jonka taso on sanalla sanottuna surkea. "

V: Artikkeli perustui toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin. Kai sitä sitten on tyhmä kun on saanut aktiivisesti hoidetusta rahastosta hyviä tuottoja eikä ole sijoittanut huonosti tuottavaan indeksirahastoon kun kerran oikein nobelviisaat niitä amerikassa kehuvat. Taisi se Milton Friedmankin saada nobelin - se sama kaveri jonka oppien seurauksena nykyinen finanssikriisi maailmalla riehuu, joten eivät ne nobelin saaneetkaan mitään erehtymättömiä ole enempi teoreetikkoja jotka pyörittelevät erilaisia teorioita aikansa kuluksi. Aktiivinen salkunhoito puolestaan on sitä että ollaan aidosti markkinassa kiinni ja otetaan kantaa.


"hämmästyttävää kyllä, tuossa ei ole otettu huomioon merkintäpalkkiota (tyypillisesti 1%), lunastuspalkkiota (tyypillisesti 1%). Ne verottavat piensijoittajan saamaa tuottoa reippaasti. "

V: merkintä- ja lunastuspalkkio maksetaan vain kerran, kannattaa sijoittaa siis vähän pidemmällä aikavälillä. Rahastoilla ei kannata itse aktiivisesti treidata. Kun hyvä aktiivinen rahasto tuottaa selkeästi enemmän kuin indeksi, niin merkintä- ja lunastuspalkkio ei siinä 5 tai 10 vuoden sijoituksessa paljoa paina.

"joukossa on pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Niitä ei tulisi verrata yleisindeksiin, vaan pienyhtiöindeksiin. Vakavasti otettavassa tutkimuksessa ei vertailla omenoita ja päärynöitä. "

V: Hyvin hoidetussa salkussa on myös pienyhtiöitä ja niihin sijoittavia rahastoja.

"- ns. survivorship bias on myös jätetty huomiotta. Panitko merkille että joukossa on useampi arvo-osakkeisiin keskittyvä rahasto? Mm. OP-Suomi Arvo, Odin Finland. Vertailukausi alkaa vuodesta 1999, siis teknokuplan huipulta. Missä ovat ne kasvuyhtiöihin ja teknologiaan keskittyneet rahastot joita löytyi pilvin pimein vuosina 1999-2000? Vastaus : ne on lopetettu tai fuusioitu paremmin menestyneisiin rahastoihin. Romahduksen jälkeen ne poistettiin tilastoja rumentamasta. "

V: kannattaa siis valita rahasto, jolla on näyttöä. Esim. Fimin Forte on hävinnyt indeksilleen vain kolmena vuotena kuudestatoista. Indeksi on jäänyt jo aikaa sitten kauas taakse. Siinä ei paljoa 1% merkintäpalkkio paina. Ei se minua harmita yhtään, maksan sen mielelläni hyvästä salkunhoidosta.

Tässä markkinatilanteessa indeksiin sijoittaminen on aivan älytöntä, kun paremmassakaan markkinassa indeksit eivät pärjää hyvin hoidetuille aktiivisille rahastoille ja lähivuosina osa firmoista tulee kärsimään merkittävästi markkinan ja Euron turbulenssista.

jampe66 kirjoitti:

"On selvää että indeksirahaston tuotto on markkinatuotto miinus pienet kulut.

...mutta on yhtä lailla selvää että aktiivisien sijoittajien (ml. aktiiviset rahastot) yhteenlaskettu tuotto on markkinatuotto miinus isot kulut. Toisin sanottuna, on mahdollista että voitat indeksin - mutta on todennäköisempää että häviät indeksille suuremmalla erolla kuin indeksirahastot ;-) "

V: siksi kannattaa valita rahasto, jolla on näyttöä onnistumisesta. Eli ammattitaitoinen salkunhoitaja.

"En kaipaa ulkomaalaisten kirjoituksia kun suomalaisiakin on saatavilla (ks. alla)"

"Et siis kaipaa Nobelin palkinnon voittaneiden herrojen tutkimuksia, siijoitusalan klassikkoteoksia, ym...koska netistä löytyy vasemmalla kädellä hutaistu, tavallisille tallaajille suunnattu yksisivuinen artikkeli? Jonka taso on sanalla sanottuna surkea. "

V: Artikkeli perustui toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin. Kai sitä sitten on tyhmä kun on saanut aktiivisesti hoidetusta rahastosta hyviä tuottoja eikä ole sijoittanut huonosti tuottavaan indeksirahastoon kun kerran oikein nobelviisaat niitä amerikassa kehuvat. Taisi se Milton Friedmankin saada nobelin - se sama kaveri jonka oppien seurauksena nykyinen finanssikriisi maailmalla riehuu, joten eivät ne nobelin saaneetkaan mitään erehtymättömiä ole enempi teoreetikkoja jotka pyörittelevät erilaisia teorioita aikansa kuluksi. Aktiivinen salkunhoito puolestaan on sitä että ollaan aidosti markkinassa kiinni ja otetaan kantaa.


"hämmästyttävää kyllä, tuossa ei ole otettu huomioon merkintäpalkkiota (tyypillisesti 1%), lunastuspalkkiota (tyypillisesti 1%). Ne verottavat piensijoittajan saamaa tuottoa reippaasti. "

V: merkintä- ja lunastuspalkkio maksetaan vain kerran, kannattaa sijoittaa siis vähän pidemmällä aikavälillä. Rahastoilla ei kannata itse aktiivisesti treidata. Kun hyvä aktiivinen rahasto tuottaa selkeästi enemmän kuin indeksi, niin merkintä- ja lunastuspalkkio ei siinä 5 tai 10 vuoden sijoituksessa paljoa paina.

"joukossa on pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Niitä ei tulisi verrata yleisindeksiin, vaan pienyhtiöindeksiin. Vakavasti otettavassa tutkimuksessa ei vertailla omenoita ja päärynöitä. "

V: Hyvin hoidetussa salkussa on myös pienyhtiöitä ja niihin sijoittavia rahastoja.

"- ns. survivorship bias on myös jätetty huomiotta. Panitko merkille että joukossa on useampi arvo-osakkeisiin keskittyvä rahasto? Mm. OP-Suomi Arvo, Odin Finland. Vertailukausi alkaa vuodesta 1999, siis teknokuplan huipulta. Missä ovat ne kasvuyhtiöihin ja teknologiaan keskittyneet rahastot joita löytyi pilvin pimein vuosina 1999-2000? Vastaus : ne on lopetettu tai fuusioitu paremmin menestyneisiin rahastoihin. Romahduksen jälkeen ne poistettiin tilastoja rumentamasta. "

V: kannattaa siis valita rahasto, jolla on näyttöä. Esim. Fimin Forte on hävinnyt indeksilleen vain kolmena vuotena kuudestatoista. Indeksi on jäänyt jo aikaa sitten kauas taakse. Siinä ei paljoa 1% merkintäpalkkio paina. Ei se minua harmita yhtään, maksan sen mielelläni hyvästä salkunhoidosta.

Tässä markkinatilanteessa indeksiin sijoittaminen on aivan älytöntä, kun paremmassakaan markkinassa indeksit eivät pärjää hyvin hoidetuille aktiivisille rahastoille ja lähivuosina osa firmoista tulee kärsimään merkittävästi markkinan ja Euron turbulenssista.

Lue lisää

"siksi kannattaa valita rahasto, jolla on näyttöä onnistumisesta. Eli ammattitaitoinen salkunhoitaja."

Kaikki salkunhoitajat ovat ammattitaitoisia. Kyseessä on haluttu ammatti; kilpailua työpaikoista riittää.

"Artikkeli perustui toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin. Kai sitä sitten on tyhmä kun on saanut aktiivisesti hoidetusta rahastosta hyviä tuottoja eikä ole sijoittanut huonosti tuottavaan indeksirahastoon kun kerran oikein nobelviisaat niitä amerikassa kehuvat."

Ei tyhmä, vaan onnekas. Tämä on se mitä aloittelijat harvemmin ymmärtävät; se että valitsemasi rahasto on pärjännyt hyvin, ei automaattisesti tarkoita sitä että "osasit" valita parhaan rahaston- taidolla & tiedolla. Väistämättä osa aktiivisista rahastoista päihittää indeksin. Väistämättä osa tavallisista tallaajista sijoittaa niihin. Jos minä valitsen nopan jolla on heitetty yhdeksän kertaa kymmenestä enemmän kuin kolme, ja saan suuremman luvun kuin kolme, todistinko osanneeni valita oikean nopan?

"kannattaa siis valita rahasto, jolla on näyttöä. Esim. Fimin Forte on hävinnyt indeksilleen vain kolmena vuotena kuudestatoista. Indeksi on jäänyt jo aikaa sitten kauas taakse. Siinä ei paljoa 1% merkintäpalkkio paina. Ei se minua harmita yhtään, maksan sen mielelläni hyvästä salkunhoidosta."

Rahastojen mennyt tuottohistoria ei kerro juuri mitään tulevista tuotoista. Tämä on todennettu tutkimuksissa, ja myös käytännössä. Jos olet osannut valita ylivertaisen salkunhoitajan, en voi kuin onnitella. Nobelin voittajat eivät osaa. Warren Buffett ei osaa. Ovatko he tyhmempiä sijoittajina kuin sinä? Aiheesta on tehty lukemattomia käytännön testejä. Huippuammattilaiset ovat yrittäneet valita menestyviä rahastoja, perehtymällä tuottohistoriaa, valitsemalla omasta mielestään maailman taitavimpia salkunhoitajia. Keskimäärin he eivät ole siinä onnistuneet.

Jos uskot löytäneesi Graalin maljan jota kaikki sijoittajat etsivät - siis kyvyn tunnistaa rahastot jotka tulevat menestymään tulevaisuudessa - en voi kuin onnitella.

Mutta voimmeko laittaa kykysi testiin? Ehdotan seuraavaa : valitse Talouselämän artikkelista mielestäsi viisi parasta ja viisi huonointa rahastoa. (Etukäteen) päättämäsi ajan jälkeen voimme tarkistaa miten hyvin valintasi osuivat?

sijoitusmies kirjoitti:

"siksi kannattaa valita rahasto, jolla on näyttöä onnistumisesta. Eli ammattitaitoinen salkunhoitaja."

Kaikki salkunhoitajat ovat ammattitaitoisia. Kyseessä on haluttu ammatti; kilpailua työpaikoista riittää.

"Artikkeli perustui toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin. Kai sitä sitten on tyhmä kun on saanut aktiivisesti hoidetusta rahastosta hyviä tuottoja eikä ole sijoittanut huonosti tuottavaan indeksirahastoon kun kerran oikein nobelviisaat niitä amerikassa kehuvat."

Ei tyhmä, vaan onnekas. Tämä on se mitä aloittelijat harvemmin ymmärtävät; se että valitsemasi rahasto on pärjännyt hyvin, ei automaattisesti tarkoita sitä että "osasit" valita parhaan rahaston- taidolla & tiedolla. Väistämättä osa aktiivisista rahastoista päihittää indeksin. Väistämättä osa tavallisista tallaajista sijoittaa niihin. Jos minä valitsen nopan jolla on heitetty yhdeksän kertaa kymmenestä enemmän kuin kolme, ja saan suuremman luvun kuin kolme, todistinko osanneeni valita oikean nopan?

"kannattaa siis valita rahasto, jolla on näyttöä. Esim. Fimin Forte on hävinnyt indeksilleen vain kolmena vuotena kuudestatoista. Indeksi on jäänyt jo aikaa sitten kauas taakse. Siinä ei paljoa 1% merkintäpalkkio paina. Ei se minua harmita yhtään, maksan sen mielelläni hyvästä salkunhoidosta."

Rahastojen mennyt tuottohistoria ei kerro juuri mitään tulevista tuotoista. Tämä on todennettu tutkimuksissa, ja myös käytännössä. Jos olet osannut valita ylivertaisen salkunhoitajan, en voi kuin onnitella. Nobelin voittajat eivät osaa. Warren Buffett ei osaa. Ovatko he tyhmempiä sijoittajina kuin sinä? Aiheesta on tehty lukemattomia käytännön testejä. Huippuammattilaiset ovat yrittäneet valita menestyviä rahastoja, perehtymällä tuottohistoriaa, valitsemalla omasta mielestään maailman taitavimpia salkunhoitajia. Keskimäärin he eivät ole siinä onnistuneet.

Jos uskot löytäneesi Graalin maljan jota kaikki sijoittajat etsivät - siis kyvyn tunnistaa rahastot jotka tulevat menestymään tulevaisuudessa - en voi kuin onnitella.

Mutta voimmeko laittaa kykysi testiin? Ehdotan seuraavaa : valitse Talouselämän artikkelista mielestäsi viisi parasta ja viisi huonointa rahastoa. (Etukäteen) päättämäsi ajan jälkeen voimme tarkistaa miten hyvin valintasi osuivat?

Lue lisää

Aiheesta kiinnostuneille Kenneth Frenchin haastattelu:

http://www.seligson.fi/suomi/ajankohtaista/videoblogi/show_item.asp?itemID=65

French on rahoituksen professori ja mukana pyörittämässä Dimensional Funds Advisers nimistä puljua, joka hallinnoi 160 miljardia dollaria pääasiassa instituutioiden ja suursijoittajien varoja. KF ja Eugene Fama ovat tutkineet aihetta muutaman kymmenen vuotta, eivätkä ole keksineet miten keskivertoa parempi salkunhoitaja tunnistetaan. Tietty voitaisiin väittää että DFA:n takia he eivät ole puolueettomia, mutta toistaiseksi kukaan ei ole onnistunut vakuuttavasti kumoamaan heidän johtopäätöksiään.

Paitsi nimim. jampe66 Suomi24 nettipalstalta :-)

sijoitusmies kirjoitti:

Aiheesta kiinnostuneille Kenneth Frenchin haastattelu:

http://www.seligson.fi/suomi/ajankohtaista/videoblogi/show_item.asp?itemID=65

French on rahoituksen professori ja mukana pyörittämässä Dimensional Funds Advisers nimistä puljua, joka hallinnoi 160 miljardia dollaria pääasiassa instituutioiden ja suursijoittajien varoja. KF ja Eugene Fama ovat tutkineet aihetta muutaman kymmenen vuotta, eivätkä ole keksineet miten keskivertoa parempi salkunhoitaja tunnistetaan. Tietty voitaisiin väittää että DFA:n takia he eivät ole puolueettomia, mutta toistaiseksi kukaan ei ole onnistunut vakuuttavasti kumoamaan heidän johtopäätöksiään.

Paitsi nimim. jampe66 Suomi24 nettipalstalta :-)

Lue lisää

silti rahastosijoitukseni ovat voittaneet indeksin aivan ylivoimaisesti pitkällä aikavälillä, vaikka nobelmiehet mitä väittävät. Sori vaan. Voit lukea niitä tutkimuksia ihan rauhassa jos haluat haaskata aikaasi moiseen. Yhdysvaltojen suhteellisen tehokas markkina on aivan eri kuin esim. Suomen markkina - ihan van tiedoksi sinullekin.

Rahastojen tuottohistoria kertoo sen miten kyseinen rahasto pärjää eri markkinatilanteissa - tai on pärjännyt. On paljon todennäköisempää että salkunhoitaja joka on voittanut indeksin 6 vuotena 7:stä voittaa jatkossakin. Varmahan ei mistään voi olla, mutta todennäköisyyksillä ja osaamisella sijoitusmaailmassa pelataan.

Jos Reiska Rööperistä juoksee 100 metriä kilpaa kyseisen matkan maailmanmestarin kanssa, niin lyön rahani likoon maailmanmestarin puolesta vaikka onhan sekin mahdollista että maailmanmestari kaatuu tai saa sydärin 100 metrin matkalla. Sama juttu rahastoissa, jos salkunhoitajalla on näyttöä osaamisesta niin laitan mieluummin rahani sellaiseen rahastoon kuin johonkin indeksirahastoon jossa on surkeita yhtiöitä joukossa vain siitä syystä että kyseiset osakkeet sattuvat kuulumaan johonkin höpöhöpö- indeksiin.

jampe66 kirjoitti:

silti rahastosijoitukseni ovat voittaneet indeksin aivan ylivoimaisesti pitkällä aikavälillä, vaikka nobelmiehet mitä väittävät. Sori vaan. Voit lukea niitä tutkimuksia ihan rauhassa jos haluat haaskata aikaasi moiseen. Yhdysvaltojen suhteellisen tehokas markkina on aivan eri kuin esim. Suomen markkina - ihan van tiedoksi sinullekin.

Rahastojen tuottohistoria kertoo sen miten kyseinen rahasto pärjää eri markkinatilanteissa - tai on pärjännyt. On paljon todennäköisempää että salkunhoitaja joka on voittanut indeksin 6 vuotena 7:stä voittaa jatkossakin. Varmahan ei mistään voi olla, mutta todennäköisyyksillä ja osaamisella sijoitusmaailmassa pelataan.

Jos Reiska Rööperistä juoksee 100 metriä kilpaa kyseisen matkan maailmanmestarin kanssa, niin lyön rahani likoon maailmanmestarin puolesta vaikka onhan sekin mahdollista että maailmanmestari kaatuu tai saa sydärin 100 metrin matkalla. Sama juttu rahastoissa, jos salkunhoitajalla on näyttöä osaamisesta niin laitan mieluummin rahani sellaiseen rahastoon kuin johonkin indeksirahastoon jossa on surkeita yhtiöitä joukossa vain siitä syystä että kyseiset osakkeet sattuvat kuulumaan johonkin höpöhöpö- indeksiin.

Lue lisää

Mielenkiintoisimmista ilmiöistä varainhoitoalalla on tämä piensijoittajien usko omiin kykyihinsä. Sinä uskot omiin kykyihisi enemmän kuin rahoituksen professorit, Nobelistit ja jopa maailman menestynein sijoittaja uskovat omiin kykyihinsä(!).

Katsot jopa kykeneväsi neuvomaan kymmeniä vuosia alalla toimineita & miljardien salkkuja hoitavia ammattilaisia, koska he uskovat höpöhöpö-indekseihin. Hämmästyttävää.

Faktaa: on kiistaton tosiasia ettei mennyt tuottohistoria kerro juuri mitään tulevista tuotoista. Mutta ehkäpä sinä osaat tunnistaa poikkeuksellisen pätevät salkunhoitajat? Moisellle osaamiselle todellakin olisi käyttöä varainhoitoalalla.

...tietty sillä edellytyksellä että pystyt todistamaan olleesi taitava :-) Muutkin aktiiivisen rahaston valinneet aloittelijat epäilemättä uskoivat valinneensa parhaan rahaston - ja väistämättä osa myös onnistui tässä. Yhden valinnan perusteella on paha mennä sanomaan oletko sijoittamisen Mozart, vai elätkö samassa illuusiossa kuin muutkin omia kykyjään yliarvioivat rahastosijoittajat?

PS. et valinnut viittä parasta ja viittä huonointa rahastoa. Olisi mielenkiintoista testata miten suurella erolla valitsemasi parhaat viisi rahastoa tulevat hakkaamaan indeksin tulevaisuudessa?

sijoitusmies kirjoitti:

Mielenkiintoisimmista ilmiöistä varainhoitoalalla on tämä piensijoittajien usko omiin kykyihinsä. Sinä uskot omiin kykyihisi enemmän kuin rahoituksen professorit, Nobelistit ja jopa maailman menestynein sijoittaja uskovat omiin kykyihinsä(!).

Katsot jopa kykeneväsi neuvomaan kymmeniä vuosia alalla toimineita & miljardien salkkuja hoitavia ammattilaisia, koska he uskovat höpöhöpö-indekseihin. Hämmästyttävää.

Faktaa: on kiistaton tosiasia ettei mennyt tuottohistoria kerro juuri mitään tulevista tuotoista. Mutta ehkäpä sinä osaat tunnistaa poikkeuksellisen pätevät salkunhoitajat? Moisellle osaamiselle todellakin olisi käyttöä varainhoitoalalla.

...tietty sillä edellytyksellä että pystyt todistamaan olleesi taitava :-) Muutkin aktiiivisen rahaston valinneet aloittelijat epäilemättä uskoivat valinneensa parhaan rahaston - ja väistämättä osa myös onnistui tässä. Yhden valinnan perusteella on paha mennä sanomaan oletko sijoittamisen Mozart, vai elätkö samassa illuusiossa kuin muutkin omia kykyjään yliarvioivat rahastosijoittajat?

PS. et valinnut viittä parasta ja viittä huonointa rahastoa. Olisi mielenkiintoista testata miten suurella erolla valitsemasi parhaat viisi rahastoa tulevat hakkaamaan indeksin tulevaisuudessa?

Lue lisää

korutont' on kertomaa...

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article328175.ece

https://www.fim.com/suomi/mutualfunds/funds/assetallocationfunds/products/forte/performance

Ei siinä viittä rahastoa tarvita, FIM Fenno ja FIM Forte salkkuja hoitaa Kaloniemi joka on valittu 2 kertaa Suomen parhaimmaksi ja indeksit ovat jääneet jo aikoja sitten kauas taakse. FIM Forte: tuotto alusta 1005,8% indeksi 136,8%

Ei voi mitään. Kaiva vaan esiin niitä nobelhemmoja heh..... tai ameriikan Buffetteja, ei auta ei.

jampe66 kirjoitti:

korutont' on kertomaa...

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article328175.ece

https://www.fim.com/suomi/mutualfunds/funds/assetallocationfunds/products/forte/performance

Ei siinä viittä rahastoa tarvita, FIM Fenno ja FIM Forte salkkuja hoitaa Kaloniemi joka on valittu 2 kertaa Suomen parhaimmaksi ja indeksit ovat jääneet jo aikoja sitten kauas taakse. FIM Forte: tuotto alusta 1005,8% indeksi 136,8%

Ei voi mitään. Kaiva vaan esiin niitä nobelhemmoja heh..... tai ameriikan Buffetteja, ei auta ei.

Lue lisää

Vertaaminen on hieman ongelmallista, koska esim. Forten tapauksessa indeksiä on muutettu useaan otteeseen.

Lisäksi, hurja vola tuolla rahastolla ollut; ts. ylituotto syntynyt kovemmalla riskillä. Varmaan ymmärrät että suurempi riski tarkoittaa suurempaa tuotto-odotusta? Vertaa FIM:in raportista löytyvää Sharpen indeksiä, joka siis pyrkii mittaamaan "riskikorjattua" tuottoa. Enpäs viitsi selittää tarkemmin, muuten mentäisiin rahoitusteorian puolelle. Ja Sinunhan ei tarvitse sellaisesta oppia mitään, koska osaat valita menestyjät vertailemalla menneitä tuottoja. Hämmästyttävää etteivät proffat ole moista keksineet!

Vielä hämmästyttävämpää on se ettei Warren Buffett osaa valita parhaita rahastoja, ja näin ollen suosittelee 99,9 prosentille sijoittajista indeksirahastoja (lopuille 0,1 prosentille suoria osakesijoituksia) - jopa oman firmansa vuosikirjeissä! Herra on sentään todistanut osaamisensa kasvattamalla muutaman tuhannen dollarin alkupääoman 62 miljardiin dollariin.

Jos kerran on niin että Kaloniemen (joka on ehdottomasti hyvä salkunhoitaja, sitä ei sovi kieltää) aikaisempi menestys takaa ylituoton myös tulevaisuudessa, miksi kaikki eivät sijoita FIM Fennoon ja FIM Forteen? Miten voi olla että sijoitusyhtiöt, varainhoitajat, eläkerahastojen salkunhoitajat, ym ovat niin tyhmiä?

Olet selkeästi vakuuttunut omista kyvyistäsi (yhden valinnan perusteella!), en siis varmasti pysty kääntämään päätäsi. Jäämme seuraamaan vallitsemasiesi rahastojen, siis FIM Forte ja FIM Fenno, tuottoja alkaen tästä päivästä :-)

sijoitusmies kirjoitti:

Vertaaminen on hieman ongelmallista, koska esim. Forten tapauksessa indeksiä on muutettu useaan otteeseen.

Lisäksi, hurja vola tuolla rahastolla ollut; ts. ylituotto syntynyt kovemmalla riskillä. Varmaan ymmärrät että suurempi riski tarkoittaa suurempaa tuotto-odotusta? Vertaa FIM:in raportista löytyvää Sharpen indeksiä, joka siis pyrkii mittaamaan "riskikorjattua" tuottoa. Enpäs viitsi selittää tarkemmin, muuten mentäisiin rahoitusteorian puolelle. Ja Sinunhan ei tarvitse sellaisesta oppia mitään, koska osaat valita menestyjät vertailemalla menneitä tuottoja. Hämmästyttävää etteivät proffat ole moista keksineet!

Vielä hämmästyttävämpää on se ettei Warren Buffett osaa valita parhaita rahastoja, ja näin ollen suosittelee 99,9 prosentille sijoittajista indeksirahastoja (lopuille 0,1 prosentille suoria osakesijoituksia) - jopa oman firmansa vuosikirjeissä! Herra on sentään todistanut osaamisensa kasvattamalla muutaman tuhannen dollarin alkupääoman 62 miljardiin dollariin.

Jos kerran on niin että Kaloniemen (joka on ehdottomasti hyvä salkunhoitaja, sitä ei sovi kieltää) aikaisempi menestys takaa ylituoton myös tulevaisuudessa, miksi kaikki eivät sijoita FIM Fennoon ja FIM Forteen? Miten voi olla että sijoitusyhtiöt, varainhoitajat, eläkerahastojen salkunhoitajat, ym ovat niin tyhmiä?

Olet selkeästi vakuuttunut omista kyvyistäsi (yhden valinnan perusteella!), en siis varmasti pysty kääntämään päätäsi. Jäämme seuraamaan vallitsemasiesi rahastojen, siis FIM Forte ja FIM Fenno, tuottoja alkaen tästä päivästä :-)

Lue lisää

Buffet on kaveri joka pelaa omaan salkkuunsa, sillä on isot rahat pelissä. Tottakai se osaa sijoittaa itse ja osaa myös manipuloida muita.

jampe66 kirjoitti:

Buffet on kaveri joka pelaa omaan salkkuunsa, sillä on isot rahat pelissä. Tottakai se osaa sijoittaa itse ja osaa myös manipuloida muita.

Tullaankin mm. Frenchin mainitsemaan ongelmaan. Jos sijoittajalla on ylivertaisia kykyjä, miksi hän vaivautuisi sijoittamaan tavallisten tallaajien rahoja? Luultavasti moinen guru sijoittaisi omia rahojaan, tai miljardöörien rahoja.

Me tiedämme ettei todistettua tapaa löytää poikkeuksellisen taitavia sijoittajia ole. Kun asiaa on tutkittu vertaamalla satunnaisgeneraattoriin (!) ja toteutuneisiin tuottoihin, eroa ei löytynyt. Edes pitkällä aikavälillä menestyneet salkunhoitajat eivät olleet jatkossa keskivertoa parempia. Sellainen ilmiö kylläkin huomattiin että huonoimmat salkunhoitajat olivat jatkossa keskivertoa huonompia, joskin pienellä erolla. Yhteistä monille näistä olivat korkeat kulut ja vilkas kaupankäynti. Ylipäätään kalliissa rahastoissa hajonta oli suurta; niin kuin sopii odottaakin, koska ne järjestään ottivat enemmän riskejä. Esim. volaliteettia, Sharpen lukua, ym vertaamalla saat tästä jonkinlaista osviittaa. Tai niin, eihän sinun tarvinnutkaan opetella sijoittamisen perusteita ;-)

Tarkoittaako tämä sitä ettei poikkeuksellisen taitavia sijoittajia ole? Itse asiassa, ei välttämättä. On mahdollista että onnekkaiden sijoittajien joukossa on muutama todellinen helmi. Mutta jälleen kerran, koska lopputulos ei poikkea mitenkään olennaisesti sattuman kaupasta, heitä ei voi olla montaa.

Aasinsillan kautta päästään tapaukseen Buffett. Hän jos joku on yksi niistä poikkeustapauksista. Mutta niin kuin osuvasti kirjoitit, Buffett ei hoida sinun rahojasi, tai minun rahojani. Lieneekö sattumaa? ;-)

jampe66 kirjoitti:

korutont' on kertomaa...

http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article328175.ece

https://www.fim.com/suomi/mutualfunds/funds/assetallocationfunds/products/forte/performance

Ei siinä viittä rahastoa tarvita, FIM Fenno ja FIM Forte salkkuja hoitaa Kaloniemi joka on valittu 2 kertaa Suomen parhaimmaksi ja indeksit ovat jääneet jo aikoja sitten kauas taakse. FIM Forte: tuotto alusta 1005,8% indeksi 136,8%

Ei voi mitään. Kaiva vaan esiin niitä nobelhemmoja heh..... tai ameriikan Buffetteja, ei auta ei.

Lue lisää

FIM Forte tuottoprosentit puolueettoman Rahastoraportin elokuu 2010 mukaan
(suluissa sijoitus rahastoluokassaan )

10 vuotta: 0,7 (8)
5 vuotta: 3,0 (16)
3 vuotta: -9,5 (63)
12 kk 8,8 (56)
6kk -2,7 (81)

Mistä tempaisit aiemmin mainitsemasi 17% p.a tuoton?

jampe66 kirjoitti:

"On selvää että indeksirahaston tuotto on markkinatuotto miinus pienet kulut.

...mutta on yhtä lailla selvää että aktiivisien sijoittajien (ml. aktiiviset rahastot) yhteenlaskettu tuotto on markkinatuotto miinus isot kulut. Toisin sanottuna, on mahdollista että voitat indeksin - mutta on todennäköisempää että häviät indeksille suuremmalla erolla kuin indeksirahastot ;-) "

V: siksi kannattaa valita rahasto, jolla on näyttöä onnistumisesta. Eli ammattitaitoinen salkunhoitaja.

"En kaipaa ulkomaalaisten kirjoituksia kun suomalaisiakin on saatavilla (ks. alla)"

"Et siis kaipaa Nobelin palkinnon voittaneiden herrojen tutkimuksia, siijoitusalan klassikkoteoksia, ym...koska netistä löytyy vasemmalla kädellä hutaistu, tavallisille tallaajille suunnattu yksisivuinen artikkeli? Jonka taso on sanalla sanottuna surkea. "

V: Artikkeli perustui toteutuneisiin tuottoihin ja kustannuksiin. Kai sitä sitten on tyhmä kun on saanut aktiivisesti hoidetusta rahastosta hyviä tuottoja eikä ole sijoittanut huonosti tuottavaan indeksirahastoon kun kerran oikein nobelviisaat niitä amerikassa kehuvat. Taisi se Milton Friedmankin saada nobelin - se sama kaveri jonka oppien seurauksena nykyinen finanssikriisi maailmalla riehuu, joten eivät ne nobelin saaneetkaan mitään erehtymättömiä ole enempi teoreetikkoja jotka pyörittelevät erilaisia teorioita aikansa kuluksi. Aktiivinen salkunhoito puolestaan on sitä että ollaan aidosti markkinassa kiinni ja otetaan kantaa.


"hämmästyttävää kyllä, tuossa ei ole otettu huomioon merkintäpalkkiota (tyypillisesti 1%), lunastuspalkkiota (tyypillisesti 1%). Ne verottavat piensijoittajan saamaa tuottoa reippaasti. "

V: merkintä- ja lunastuspalkkio maksetaan vain kerran, kannattaa sijoittaa siis vähän pidemmällä aikavälillä. Rahastoilla ei kannata itse aktiivisesti treidata. Kun hyvä aktiivinen rahasto tuottaa selkeästi enemmän kuin indeksi, niin merkintä- ja lunastuspalkkio ei siinä 5 tai 10 vuoden sijoituksessa paljoa paina.

"joukossa on pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Niitä ei tulisi verrata yleisindeksiin, vaan pienyhtiöindeksiin. Vakavasti otettavassa tutkimuksessa ei vertailla omenoita ja päärynöitä. "

V: Hyvin hoidetussa salkussa on myös pienyhtiöitä ja niihin sijoittavia rahastoja.

"- ns. survivorship bias on myös jätetty huomiotta. Panitko merkille että joukossa on useampi arvo-osakkeisiin keskittyvä rahasto? Mm. OP-Suomi Arvo, Odin Finland. Vertailukausi alkaa vuodesta 1999, siis teknokuplan huipulta. Missä ovat ne kasvuyhtiöihin ja teknologiaan keskittyneet rahastot joita löytyi pilvin pimein vuosina 1999-2000? Vastaus : ne on lopetettu tai fuusioitu paremmin menestyneisiin rahastoihin. Romahduksen jälkeen ne poistettiin tilastoja rumentamasta. "

V: kannattaa siis valita rahasto, jolla on näyttöä. Esim. Fimin Forte on hävinnyt indeksilleen vain kolmena vuotena kuudestatoista. Indeksi on jäänyt jo aikaa sitten kauas taakse. Siinä ei paljoa 1% merkintäpalkkio paina. Ei se minua harmita yhtään, maksan sen mielelläni hyvästä salkunhoidosta.

Tässä markkinatilanteessa indeksiin sijoittaminen on aivan älytöntä, kun paremmassakaan markkinassa indeksit eivät pärjää hyvin hoidetuille aktiivisille rahastoille ja lähivuosina osa firmoista tulee kärsimään merkittävästi markkinan ja Euron turbulenssista.

Lue lisää

Suomessa tämä indeksisijoittaminen ymmärretään jotenkin väärin, sijoitetaan 25 osakkeen suomi-indeksiin ja paukutellaan henkseleitä... jos katsotte 10v tuottoa morningstarista on piensijoittajien(kin) suosima suomi-indeksi toiseksi viimeinen ja vuosituotto jää alle puoleen parhaista. Tämä johtuu tietysti siitä ettei 25 osakkeen indeksi ole mikään rahoitustutkimuksissa tarkoitettu indeksi ja salkusta puuttuvat kaikki pienyhtiöt jotka tuottavat erityisen mukavasti.

Hyvää indeksikritiikkiä:

http://www.investori.com/b/index.php/toimitus/2011/02/15/indeksi-intoilun-varjopuolet

Tuollainen rahasto mahtaa löytyä? ;-)

Prosentin merkkarin lisäksi rahastot perivät hallinnointipalkkion (osakerahastolla tyypillisesti n. 1,5% per vuosi) ja usein vielä prosentin lunastuspalkkion kun myyt osuuksiasi. Ja tietty rahastokin maksaa kaupankäynnin kuluja; asia jota kaikki rahastoyhtiöt eivät "viitsi" mainita potentiaaliselle sijoittajalle.

Indeksirahastot ovat hyviä. Kohtuulliset kulut läpinäkyvä sijoituspolitiikka.

Sen verran pitää oikaista että corporate bond & euro obligaatio rahastot eivät ole riskittömiä. Niihin sisältyy korkoriski, eli korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti rahaston arvoon. Sen lisäksi yrityslainoihin (ja niin kuin tapaus Kreikka osoittaa, toisinaan myös valtionlainoihin) liittyy luottoriski.

Lähinnä "riskitöntä" on saman firman Rahamarkkinarahasto AAA.

kohteesi oli Fenno, eikä esim. FIM Ukraine. Eräs tuttuni sijoitti ko. rahastoon (menneiden tuottojen perusteella). Rahasto hävitti 2008 aikana 90% arvostaan, ja hävisi myös 2009 vertailuindeksilleen niin karmivalla tavalla että koko vertailuindeksi poistettiin FIM:in raporteista.

Hyvä esimerkki siitä miten salkunhoitajariski voi vaikuttaa, molempiin suuntiin.

sijoitusmies kirjoitti:

kohteesi oli Fenno, eikä esim. FIM Ukraine. Eräs tuttuni sijoitti ko. rahastoon (menneiden tuottojen perusteella). Rahasto hävitti 2008 aikana 90% arvostaan, ja hävisi myös 2009 vertailuindeksilleen niin karmivalla tavalla että koko vertailuindeksi poistettiin FIM:in raporteista.

Hyvä esimerkki siitä miten salkunhoitajariski voi vaikuttaa, molempiin suuntiin.

Lue lisää

Fim ukraine kuten russia small cappikin ovat erikoissijoitusrahastoja ja tuottovertailussa n. 4-5 vuoden aikavälillä osakerahastojen heikkotuottoisimpia ja tappiollisimpia, alusta n. -50-75 prosenttia realisoimaton tappio ellei hoksannut tehdä uusia merkintöjä kussien ollessa pohjilla 2009 maaliskuussa joten ns. pitkällä aikavälillä tuottoisimmiksi kehutut osakerahastot eivät näin ollen ainakaan täyttäneet tuotto-odotuksiaan tälläkään kertaa jotakin braziliaa ehkä niukasti lukuunottamatta vaan jopa lyhyen ja pitkän koron rahastot rahamarkkinarahastot ja euro corporate bondit päätyivät kirkkaasti plussalle tasaisesti nakuttavalla tuotollaan vuoristoratamaisen kurssikehityksen ja pudotuksen sijaan joka on historiallisesti ennennäkemättömän raju valuutan arvon heikkenemisen ja viennin hyytymisen vuoksi eivätkä yhtiöiden salkunhoitajat raporteissaan päässseet edes siihen 10 prosentin vuosituottoon nordeallakaan yhden öljynhinnan romahduspiikin takia heinäkuusta 2008 lähtien jonka takia nordea venäjä niiasi kurssin 18,9 hupulta kurssiin 5 saakka, 50 prossaa alle lanseerausarvon.vaikka sijoittaessani sain kuulla ettei nämä rahastot nyt niin riskikkäitä sijoitusinstrumentteja osakkeisiin verrattuna ole varsinkin kun ei tajunnut eikä olllut tarvettakaan lunastaa tuolloin osuuksiaan ja maksella 27 prossaan lähdeveroja muuten vain. venäjän oskemarkkinat ovat jo kauan kuuluneet maailman halvimpien joukkoon p/e-luvun ollessa kiinaan ja intiaan verattuna varsin alhainen mutta aasiassa tuntuvat markkinat toistaiseksi vetävän paremmi itäeurooppaan verrattuna jos ei kazaskstan tai lähi-itä new frontersissa ole poikkeuksia kaavasta, kulta ja asuntomarkkinat houkuttelevat sjoittajia norjassakin enemmän päätellen öljypalvelusektorille focosoituneen odin offshoren varsin vaatimattomasta kurssikehityksestä ollessaan arvoltaan v. 2005 tasoa kun vuoteen 2007 kesään tuotto oli vielä mukavaa saavuttaen 40 maagisen rajan ennen pitkää laskua