Hei! Olemme avoliitossa oleva pariskunta,kummallakin omia lapsia,ei yhteisiä. Olemme ostamassa taloa, omani on vuokralla ja miehen taloa ollaan myymässä ja siten niinku "hän" ostaa meille talon omiin nimiinsä. Laina tulee hänen nimiinsä,koska saamme silloin paremmin lainan, entäkö mun nimi tulis kans tai otettas tuloissa huomioon, kun mulla lapset vaikuttaa huonontavasti lainan saantiin. Lisäksi mulla luottohäiriömerkintä. Nyt mies sitten haluaisi vielä teettää lakimiehellä sopimuksen, jolla mulla ei tulisikaan olemaan sitten osaa eikä arpaa taloon, jos mahdollinen ero tulisi. Sanoin että sun talohan se olisi sitten,etten mä alkaisi sitä ottamaan, onhan mulla oma, missä nyt vuokralaiset. Mutta hän haluaa varmuuden vuoksi semmosen sopparin,joka tosiaan sulkee mut kokonaan ulkopuolelle. Mitä mieltä olette tästä asiasta? Itse kyllä vähän loukkaannuin, kun kuitenkin sitten itse olisin tätä kyllä kans maksamassa tms..kun yhdessä eletään, mutta tiedossa olisi kyllä ettei nimeäni löydy paperista, ja mieleenikään ei tulisi kylläkään ruveta sitä itelle haluamaan.
avoliiton omaisuus
epäluotettavako?
31443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
No olisin minäkin ihmeissäni! Jos maksat talosta lainoja ja muita maksuja, niin onhan tuo jo törkeyden huippu ettet pääsisi osalliseksi talosta TULEVAN eron yhteydessä. Tämä on juuri tätä avoliiton autuutta, kun toinen pääsee vedättämään oikein kunnolla jos rohkeutta siihen vaan riittää.
Mikset halua talosta osuutta, josta olet kuitenkin maksanut?! Ei hitsi sentään..
Luottohäiriömerkintä on mulle kova juttu, sen takia katson että en ole osallinen taloon,koska on mieheni nimissä...sen takia kait olen niinku "neutraali". Sen sulatan että mahdollisen eron sattuessa, lähen vaan pois,omaan talooni. Mutta tuollaista sopimusta en kyllä hyväksyisi, ihan periaatteen vuoksi ,koska olen sanonut että sun nimissä on..vaikka siihen maksuun osallistunki,ajattelen myöskin sen näin,,että jokaisenhan pitää maksaa asumisestaan...et tää on mun maksu..onhan mulla omani sitten josero tulee...
tietty tavallaan ymmärrän miestäni,mutta eikö hälle riitä että sanon etten käy tähän käsiksi, ettei tuollaista paperia tarvisi kyl enää teettää.....
Asumiskustannukset ovat eri juttu, mutta asunnon lainan maksu on toinen. Selvähän se, että olet ikään kuin vuokralla avokkisi asunnossa, mutta lainan maksuun ei pidä ruveta, kun ei ole mitään osallisuutta taloon.
Eikö miehesi tiedä, että avoliitossa ei tule omaisuuden jakoa eron tullessa. Jokainen ottaa vain mitä omissa nimissään on ilman erillisiä papereita ja sanallisia sopimuksia.
laki on muuttunut tai tulee muuttumaan. Sillä joka asuu samassa taloudessa, on oikeus vaati ajotain itselleen.vaikka talo ja laina olisi toisen nimissä vaan.
Laki ei ole muuttunut ja mikään ei takaa, että lakiehdotus menisi sellaisenaan läpi. Ihan turha tehdä mitään päätöksiä siltä pohjalta. En usko, että laki voi mennä läpi sellaisena kun on uutisoitu.
Jos miehesi haluaa talon nimiinsä, hän maksaa lainanlyhennykset itse. Sinä voit osallistua puolella muista asumiskustannuksista esim. vesi. sähkö, lämpö, jätemaksut jne. Missään nimessä et saa ruveta maksamaan lainakuluja, jos talo on yksin miehesi. Pistäpä laskelmat paperille ja katsokaa riittääkö miehelläsi rahat hoitaa lyhennykset itse. Tyhmää olisi myös maksaa ruokia yms talousmenoja yksin sinun pussistasi, jos samalla mies kerryttää omaa omaisuuttaan.
Minusta olisi ihan ok, jos talo tulee miehen nimiin, kunhan pidät huolen ettei sinua käytetä hyväksi.
Ei siihen mitään papereita tarvita, ei avopuolisolla ole oikeutta toisen omaisuuteen eron sattuessa. Meillä myös talo ja laina miehen nimissä kun itsellä on luottotiedot menneet, ja mies maksaa lainan mutta tottakai minä osallistun muihin asumiskustannuksiin koska yhdessä asutaan mutta miehelle talo jää jos ero tulee.
Periihän sen sitten lapset ainakin lakiosallaan.
kukaan ei kyllä peri mitään...
Aloittajalla ei edes ole yhteisiä lapsia avopuolisonsa kanssa.
ei tarvita, koska avoliiton mahdollisesti päättyessä mitään omaisuutta ei jaeta. Kumpikin vie omissa nimissään olevan omaisuuden mennessään, mies saa siis talon. Miksi ihmeessä maksaisit lainanlyhennyksiä talosta, josta et omista etkä tule omistamaan pätkääkään! Älä ihmeessä tee niin, se olisi todella typerää. Maksa mieluummin jonkinlaista vuokraa avomiehellesi, että asumiskulusi tulevat katetuiksi. Vaikkapa puolet vastikkeesta olisi hyvä ja oikeudenmukainen summa. Tai enemmän kuin puolet, pääluvun mukaan, jos lapsesi asuvat talossa myös.
asun mieheni omistamassa talossa, enkä osallistu lainanlyhennykseen, koska talo ei ole minun. Maksan yhteiset asumiskustannukset oikeastaan kokonaan yksin, mies joskus saattaa maksaa jonkun laskun jos itselläni on muita menoja. Eli minulla maksettavia on netti, sähkö, roskamaksut, yhtiövastike, vesi jne. Meillä on yhteinen lapsi. Vaikka maksan myös miehen osuuden noista kustannuksista, on se vähemmän kuin mitä joutuisin maksamaan vuokraa yksin asuessani. Tämä on toiminut hyvin. Eron varalle ei mitään papereita tarvita, koska eron sattuessa talo on tietenkin mieheni, koska hän sen omistaa. Itse olen tällä hetkellä äitiyslomalla ja mies töissä.
Sinua yritetään nyt viilata linsiin, sananmukaisesti kusettaa. Älä suostu moiseen touhuun. Ei ne sinun lapset mihinkään lainan saantiin vaikuta sen enempää vaikuta kuin miehenkään, onhan hän elatusvelvollinen siinä kuin sinäkin. Minulla ja miehelläni on yhteinen taloa ja olemme avoliitossa. Talon papereissa on molempien nimi, samoin lainapapereissa. En missään tapauksessa olisi suostunut hankkeeseen ellei molempien nimet olisi papereissa. sinun miehesi saattaa tiukan paikan tullen laittaa sinut koville, jos et ole osallisena papereissa. Joten älä suostu moiseen. Laita vaikka vuokralaiset omasta talostasi pois ja muuta sinne.
Tässä periaatteena on se , että kun hänen alkupanoksensa on isompi kun mun, eli muutamia kymmeniä tuhansia. Itse en tosiaankaan halua käydä käsiksi hänen omaansa. Ehdotinkin että sijoittaa omat rahansa muualle, tai sit se huomioidaan talon mahdollisessa loppumyyntisummassa sitten joskus , jos niin käy..että se kans laitetaan paperille.
Hän sanoi että tuo voisi tehä vaikka 10 vuodelle,että sitten hän poistaisi tuon paperin.(et hän haluaisi omille rahoilleen jonkulaisen turvan, etten voi vaikka muutaman vuoden päästä olla itselle jotain vaatimassa?? ) Ja talo olisi sitten puoliksi mun? Mutta voiko sitä laittaa talon paperiin vaan yhtäkkii mun nimee?
" Mutta voiko sitä laittaa talon paperiin vaan yhtäkkii mun nimee? "
Voi toki mutta silloin se on sama kuin hän olisi lahjoittanut sinulle puolet talosta. Ja silloin maksat lahjaveroa puolen talon arvosta. Joten ei ole ollenkaan kannattavaa. Eli jos mies haluaa talon ja lainan yksin nimiinsä niin se on hänen asiansa mutta silloin sinä et maksa sen lainan lyhennyksiä koska se laina tai talo ei silloin kuulu sinulle ollenkaan. Jos mies haluaa sinulta pyytää vuokraa tai osallistumista vastikkeisiin niin se on toinen juttu. Mutta joko olet talon omistaja alusta asti tai sitten et ollenkaan. Kaikki muu on jotain kummalista kikkailua ja painostamista. Mies haluaa nyt jotenkin vedättää sinua ja varmistaa että sinulla on joku "porkkana" pysyä hänen kanssaan yhdessä.
Mikä ihmeen alkupanos sinulla on, jos sinun nimeäsi ei kuitenkaan näy talon omistuskirjoissa?! Mitä ihmettä menet antamaan jollekkin toiselle tuhansia euroja tuosta noin vain?! Ei sen talon omistus yhtäkkiä siirry sinulle, vaikka olisit laittanut talon maksuun miljoona euroa. Omistusoikeus näkyy nimenä paperissa, ei pelkillä pankkitililtä siirretyillä rahoilla saa talon osuutta itselleen.
Mies siis maksattaisi sinulla omaa taloaan ja yhdeksän vuoden kuluttua, kun talo on maksettu, lemppaa sinut pihalle tyhjin käsin, ja itse hykertelee tyytyväisenä takkatulen lämmössä. Miksi sinun pitäisi osallistua rahallisesti talokauppaan, jos mies haluaa pitää talon vain ja ainoastaan itsellään?
Kuule, tuon talokaupan myötä miesystäväsi on osoittanut todellisen luonteensa. En kyllä luottaisi pätkääkään tuon sortin ihmiseen.
Eli hän ei luota sinuun sen vertaa, että luottaisi, ettet ota osuutta itsellesi teidän yhteisesti maksamastanne talosta (sillä ymmärsin, että maksaisit kuitenkin lainaa), vaikka juridisesti sinulla ei ole mitään osaa hänen nimissään olevaan taloon joka tapauksessa. Silti sinun pitäisi luottaa siihen, että papereihin tehdään omistusoikeusmuutos muutaman vuoden päästä, kun sinun maksamasi osuus on tasattu hänen alkusijoituksensa kanssa. Tuollaiseen sopimukseen sinulla ei ole mitään juridista oikeutta, joten jos ero sattuu tulemaan, niin on täysin hänen tahdostaan kiinni, saatko mitään vai etkö. Ja ne lahjaverohommat tulevat myös kyseeseen. Ainut järkevä ratkaisu tässä olisi se, että mies omistaisi alkujaankin talosta prosentteina hänen alkupanostaan vastaavan määrän enemmän kuin sinä ja milloin talo sitten myytäisiinkin, hän saisi oman prosenttiosuutensa pois.
Itseäni pelottaisi tuollainen asetelma niin, että en uskaltaisi lähteä hommaan mukaan. Jos näin isoista raha-asioista alkaa tulla vaikeuksia, niin silloin niitä tulee liian helposti myöhemminkin. Mutta toivottavasti saatte asiat sovittua parhain päin.
No miksi ette mene naimisiin? Helpompaa ja reilumpaa jatkossa, tapahtui mitä tapahtui.
Jos ukko ei voi kosia, niin miksi edes olet hänen kanssaan?! Äijä haluaa siis talon ja hyvän mahdollisuuden lempata sinut jos et miellytäkään.
olette avoliitossa, ei sinulle muutenkaan kuulu asunnosta mitään, joten mitään papereita ette tarvitse. Kuitenkin silloin on mielestäni reilua, että sinä et lyhennä lainaa, vaan maksat avomiehellesi jonkinlaista vuokraa. Kuiten sen täytyy olla selkeästi pienempää, kuin puolet asumismenoista. Esim. jos lainaa lyhennettäisiin 600€/kk ja vastike olisi 300€, mielestäsi sinun vuokrasi ei pitäisi olla ainakaan isompi kuin tuo 300€. Jos makselet puolet lainan lyhennyksestäkin, on ihan älytöntä, että sinulle ei eron tullessa kuuluisi mitään edes niiltä vuosilta, joilta olet lainaa lyhentänyt.
eipä tuo nyt mielestäni mitenkään kamala asia ole.jos tulee joskus ero, ja vaikka nyt sanot että kyllä sen sanomisen pitäisi riittää etten halua hänen taloaan eron tullessa, niin et voi mitenkään tietää sitä että missä väleissä eroatte JOS eroatte joskus. parempi se on olla mustaa valkosella kun ei todellakaan voi tietää tuleeko ero sovussa vai riidoissa.
turhaan loukkaannut asiasta jossa mies vain varmistaa etukäteen sen että ostamansa talo myös on hänen jos ero tulee joskus.
tuntuu että tässä tehdään taas muurahaisesta kusiainen
mutta jospa tuollaista lakia ei ole olemassakaan?? nii eikö tuo pyyntö/paperi ole jo jotain utopiaa? Eihän hänkään ajattele nyt tässä mua, että tulen antamaan myös oman panokseni, siis enenkun mainitsi tuosta paperista,mutta nyt en todellakaan osallistu mihinkään lainanlyhennyksiin. Jos en saa vastinetta.
Siis ymmärtäisin ,jos olisimme avioliitossa ja hän tekisi avioehdon,niinkuin myöskin minä omaan talooni, ellei yhdessä sovittaisi jtn muuta "yhteisiä taloja" . Mutta jaokainenhan ottaa asia miten tahtoo.. enhän mäkään tosiaan voi tietää että hän poistaa paperin 10v päästä tai sit jos lemppaaki mu tpihalle 9v päästä?? minusta tämmösiä asioita pitää aaatella kummanki puolelta,jos haluaa rehdin pelin. Minusta tuo mieheni ehdotus tuollaisenaan kun hän sen sano,ei ole rehtiä. Oisi edes voinut vaikka ottaa kokonaisuustilanteen huomioon.
Ehdota miehellesi, että muutatte sinun taloosi yhdessä. Papereissa on vain sinun nimesi ja mies saa pitää rahat myytyään oman talonsa. Jos ei tämä sovi, niin ehdota, että muutatte molemmat omiin taloihinne.
talosta enemmän kuin toinen,niin se voidaan laittaa näkyviin kauppakirjoihin prosenttiosuuksina. Kyllä nyt tuntuisi siltä että mies yrittää saada sinua sihen vain maksajaksi.
Mielenkiintoisia vastauksia tulikin...nähtäväksi jää mikä ollut hänellä taka-ajatuksena..... Juteltuamme hän kysyi, että antaistko talostani puolet kans nimiini?, nii sillonhan se olisi tasa-arvoista, mä omistan sen talosta puolet ja hän mun... tietty laskettas eka kui paljon kumpiki eka maksanut. Sanoi myös että no nythän MÄ kasvattaisin omaisuuttani siinä sivussa ku mulla vuokralaiset...?? kysyin että no sekö sitä häirtisee...??
liekö sit yrittänyt mitä vastaan... kylläpä tää pisti miettimään, että mikähän on toisen luonto. Että jos noin aattelee..että pitää ruveta varmisteleen..etten missään tapauksessa eron yhteydessä ottas hänen taloaan tai olisi vailla?? en edelleenkään ymmärrä että miten ihmeessä voisin sen tehä? jos talo ja laina hänen nimissä?? pitää varmaan asianajajalta kysellä.. että miten tuo voisi olla mahdollista edes..enhän mäkään voi naapurin taloa ruveta omisteleen...tai vaatimaan.
Sit laitto kyl ihmettelemään ku perintöasioista ku puhuttiin,nii sano että ei sitä kiinnosta ketkä hänen jälkeen saa omaisuutensa...tms...?? Pitää kai tuommonen olla kyl ajatuksissa... tuli puhetta että kun hänen lapsilleen jää.. ja että ku sit on näitä molempien omiaki lapsia yms.. että jos yhessä asutaan ..nii pitäähän perinnötkin jakaa sit tasan.. riippuu nyt sitten jos molempien nimissä on talo yms...
tohon viimeseen, eli se perintöasia. lapsillehan se omaisuus sitten menee, jaetaan heidän kesken tasan siis hänen omat lapset aiemmista liitoista jos löytyy ja teidän YHTEISET lapset, eli sun omat lapset jotka ei oo mitään sukua hänelle, niin hehän eivät saa mitään. jos sinä omistat talosta puolet ja hän puolet, sitten mies menee ja kuolee niin hänen osuutensa jaetaan lastensa kesken eli jos hänellä on vaikka 3lasta niin 1/3 siitä puolikkaasta talosta menee jokaiselle. sinä omistat puolet ja jokainen hänen lapsistaan omistaa 1/3(en tiedä siis miehesi lapsien lukumäärää, tää 3kpl on vaan esim.).
Olette siis ostamassa ilmeisesti kiinteistöä?
Se kenellä on lainhuuto kyseiseen kiinteistöön saa myydä sen omaan lukuunsa ilman että avopuolisolta lysytään mitään. Erillistä sopimusta ei tarvita.
Näin on myös avioliitossa, poikkeuksena perheen yhteinen koti.
Niinpä onkin asia noin, tosiaan, sen nimissä jonka lainhuudatus on..tavallaan määrää..huh, kylläpä tässä nyt kannattee ottaa itekki asianajajaan yhteydessä...
pikemminkin olla muuttamatta yhteen. Kuulostaa niin kummalliselta meiningiltä miehen puolelta tuo kaikki.
Jos haluatte jonkin lakimieskuvion tuohon (kuten mieskin oli ilmaissut), niin ehdottomasti siihen sellainen lauseke, että toinen ei voi myydä yhteistä kotianne sun alta!
Mutta siis, mieti nyt vielä! Jos yhdessä asuminen vaatii noin isot kuviot, että lakimies tarvitaan siihen väliin tekemään sopimukset, niin onko tuo kaikki sen arvoista? Onko kyse todellakaan rakkaudesta? Tulee ikävä kyllä mieleen, että mies yrittää päästä hyötymään sinusta ja samalla suojaamaan itsensä, että hänellä on kaikki valta "yhteiseen" asuntoonne käytännössä ja taloudellisestikin.
Jep, ei rakkautta, vaan oman edun maksimointia toisen kustannuksella.
Ei siihen välttämättä lakimiestä tarvita. Kysykää asiaa yhdessä pankistanne, siellä osataan varmasti avata nämä kuviot teille ja myös saatte ehdotuksia mahdollisesta ratkaisusta.
Yhteenmuuttaminen kannattaa hoitaa rakentavassa hengessä, muuten se ero on jo ovella ennen kun ennätätte edes pakata tavaroitanne.
Tämähän varmistelu oisi ollut päivänselvää,jos olisimme avioliitossa,mutta kun emme ole..nii tuntuu ihmeelliseltä tosiaan että jos avoliitossa tuommonen ei ole edes mahdollista..luulen että jostain valtapelistä tässä alkaa olla kyse..niinpä, jos lakimiehiä pitää ottaa tekemään sopimuksia... ja eihän se varmaan anna lainhuudatusta mun nimiin, eli seki sitten varmistaa ettei mulla osuutta eikä arpaa...on ne miehet ihmeellisiä. Sekin että en mä kyl rupee mitään #vuokraa" maksamaan..nytkni ostan kaikki taloustarvikkeet ..ruoat, pesuaineet ,käyttötarvikkeet..mietin että jos kuitenkin osallistusin vielä vaikka netin maksuun yms..Mieshän alensi lainan maksua itelleen nyt jonkun aikaa sitten, eli periaatteessa nytkin maksamme saman summan molemmat. Kertooko tuoki nyt sitten ,että kuinka laskelmallinen hän on..hän siis maksaa sähköt,vedet yms..mä ruoat, myös hänen lapsilleen. OLen laskekeskellut että saman summan nytkin tosiaan annan tähän mkotiin,kun hän.
Laina on siis otettu ja talo maksettu ja asutte miehen uudessa talossa? Ymmärsinkö oikein, että SINÄKIN maksat miehen lainaa miehen talosta, johon sinulla ei ole omistusoikeutta?!
ei, vaan asumme miehen entisessä talossa,siis uutta taloa ollaan kattomassa ja suunnittelemassa. Eli tämä myydään...en maksa mitään muuta nyt kun talousmenot, eli ruoat ,pesuaineet yms....mieheni on asunut tässä jo muutamia vuosia, siittä tuoki että on sijoittanut enemmän, mikä ok juttu, tottakai, hänen lompsastaan tää tehty,ei minun ja se kuuluu huomioida tulevassa myynnissä/uuden ostossa... vaan siittä tulevasta talosta nyt kyse, koska ollaan laittamassa sitä niinku "yhdessä".
Selviskö nyt vähän enemmän, ehkä olen sekaisesti asiat selittänyt... Nyt en maksa tästä mitään lainoja,koska miehen talo, ajatuksena olisi kyllä että uuden talon lainoihin osallistun, mutten jos nimeäni ei siihen tule tai sitten elellään samanlai ku tässä, että maksan vaan käytöstä ns.
Mutten semmostakaan haluaisi, että ns. elämäntyöni sitten uuteen taloon menisi hukkaan..ettei siittä jäisi mulle mitään.... :( koska rakennanhan yhteistä tulevaisuutta MEÄN talossa ja asun sitä myös minun lasteni kanssa, siittä tulee lapsilleni myös se oma koti..en halua panostani antaa vaan sit menemään..jos mahdollinen ero tulee .. tähän liittyy mielestäni myös suuri tunneasia..