Teen lehtijuttua pyöräilystä ja etsin haastateltavaksi ihmisiä, jotka huomauttavat jalkakäytävällä pyöräilystä. Oletko sinä sellainen? Haluaisin tietää, miten pyöräilijät suhtautuvat huomautteluusi. Joudutko ojentamaan pyöräilijöitä usein? Ota yhteyttä!
Ystävällisin terveisin
Sanna Hautamäki
[email protected]
Ystävällisin terveisin
Sanna Hautamäki
[email protected]
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jalankulkijana huomautan aina pyöräilijää, joka ajaa jalkakäytävällä. Usein jalkakäytävällä pyöräily on ikävä kyllä sallittua.
Pyöräilijät ajelevat usein kiellettyyn suuntaan ja jos syttyy punainen liikennevalo, pyöräilijä muuttuu juohevasti jalankulkijaksi. Muun liikenteen joukossa pyöräilijä on yhteentörmäyksessä auton kanssa aina suuremmassa vaarassa. Luulisi itsesuojeluvaiston hidastavan kiirettä. Jos pyöräilijä hölmöilee ja kolaroi auton kanssa, saattaa autokuski jopa menettää ajokorttinsa määräajaksi.
Pyöräilijän tulisi suorittaa jonkinlainen pakollinen ajotutkinto ja ajokortti. En vain ymmärrä miten se olisi toteutettavissa.
> Usein jalkakäytävällä pyöräily on ikävä kyllä sallittua.
Milloin?
Silloin kun on alle 12-vuotias eikä aiheuta härdelliä.
Minä huomauttelen usein jalkakäytävällä pyöräilijöitä. Useimmiten aloitan sanomalla: "Tämä on jalkakäytävä". Noin 60% pyöräilijöistä ei huomioi minun kommenttiani mitenkään. Korkeintaan katsovat hieman oudosti ja jatkavat matkaansa jalkakäytävällä. Loput 40% vastaavat sitten mitä erikoisemmin. Seuraavanlaisia kommentteja olen kuullut: Sinä olet sekopää. Oletko poliisi. Missä minä sitten ajan, jos tässä ei saa pyöräillä. Apina. Idiootti. Eikö tässä muka ole pyörätietä. Tämä on pyörätie.
Kaikki edellämainitut kommentit on kuultu paikassa missä on 40km/h rajoitus ja vähän autoliikennettä. Hyvin moni näistä pyöräilijöistä voisi myös käyttää pyörätietä, joka menee eri reittiä pitkin ja päätyy samaan paikkaan mihin pyöräilijät ovat menossa. Matka-aika suurinpiirtein sama.
Osa kommenteista on huudettu minulle siinä vaiheessa kun olen pyytänyt pyöräilijää näyttämään pyörätieliikennemerkin ja pyöräilijä on huomannut, että sitä liikennemerkkiä ei jostain syystä ole. Pyöräilijä siis mieluummin huutaa sanan apina kuin anteeksi huomattuaan olevansa väärässä! Yksikään pyöräilijä ei ole koskaan myöntänyt olevansa väärässä ja hyvin harva edes suostuu ajattelemaan sitä vaihtoehtoa, että hän olisi väärässä.
Itse myös huomautan jalkakäytävällä ajosta, jos tiedän olevani oikeassa, eli kyseessä siis jalkakäytävä, jolla EI ole pyrätietä. Vastaukset ovat samansuuntaisia, olen myös huomannut, että ainakin 60 % ei ole kuulevinaan mitään, eli tulee tunne että pää on täynnä tyhjää. Arviolta heittäisin, että tuo prosentti on vielä korkeampi ehkä jopa n. 70 %.
Useimmat niistä, jotka tottelevat kehotustani siirtyä ajoradan puolelle, tai pyörätielle, eli siinä mielessä myöntävät virheensä, ovat nuoria miehiä tai poikia. Vanhemmat äijät tai nuoremmat naiset/tytöt ovat niitä, jotka eivät tottele, vaan jatkavat eikä ole kuulevinaan, tai nimittelevät, tai alkavat väittelemään asiasta, eivätkä tottele. Vanhemmat naisihmiset taas sitten usein tottelevat.
Muutaman kerran minua on ajettu pyörällä päin jalkakäytävällä, ennen kuin aloitin tämän huomauttelemisen. Millään näistä kerroista asiaa ei ole edes pahoiteltu saati sitten haluttu varmistaa, että eihän "käynyt mitään". Myös koirani päälle on melkein ajettu, vaikka en todellakaan ole niitä jotka kuljettavat koiraa toisella puolen jalkakäytävää, vaan se kulkee vierelläni.
Joitain kommentteja, joita olen saanut: Missä sitten on pyörätie? Missä, kerro niin menen sinne. Vastaukseni: SINÄ olet tässä pyöräilijä, sinun kuuluu se selvittää eikä minun, joka olen jalkakäytävällä jalankulkijana. Toinen kommentti: Miksi menisin ajamaan tuolle puolelle katua, kun tästä pääsen suorempaa tietä. Vastaukseni: Siksi, kun sinun kuuluu ajaa pyörätiellä, eikä jalkakäytävällä. Toimitaan sääntöjen mukaan, eikö niin. Kolmas kommentti: (??? Nuorehko nainen, Ei täyspäinen ? ) Jatkoi jalkakäytävää pitkin. Neljäs kommentti: Lyhyt, vähän vittuuntunut "Okei", ja siirtyi saman tien ajamaan ajotielle. Oikea valinta, sillä pyörätietä ei ollut, vain ajorata ja jalkakäytävä. Nuorehko mieshenkilö.
Sellaisen havainnon olen myös tehnyt, että useimmiten pyörän huono kunto korreloi holtittoman ajelun kanssa. Eli monesti näillä jotka ajavat holtittomasti väärään suuntaan, jalkakäytävää, jne. omistavat pyörän, joka on todella huonokuntoinen, jossa ei ole valoja, naisten pyörä miehellä, jne.
On omituiseksi mennyt tämä nykymaailma, ei vain pelkästään pyöräilijöiden käytöksen kohdalla, vaan muutenkin. Kaipaan 80-lukua, jolloin pyörillä ajettiin ajoradan reunassa, ja pyörä oli varustettu turvaviirillä, joka takasi pyöräilijän turvallisuuden.
Mitenkähän se turvaviiri "takaa" pyöräilijän turvallisuuden? Jos autoilija ei näe takaheijastinta/valoa, niin miten hän näkisi turvaviirin?
Pyöräily ajoradalla työmatkaliikenteen seassa vaatii kesäkelilläkin aika paljon luonnetta, talviliukkaista puhumattakaan. En ole ihan varma, osoittaako ajoradalla ruuhkaliikenteen seassa pyöräily enemmän rohkeutta ja kunnioitettavaa liikennesääntöjen noudattamista vai suurta tyhmyyttä ja omasta terveydestä piittaamattomuutta...
Suurin ongelmahan kaupunkipyöräilyssä on pyörätieverkoston hajanaisuus ja huono merkitseminen. Pyöräteitä sinänsä on paljon, mutta usein ne eivät muodosta minkäänlaista järkevää reittiä, vaan pyörätien pätkiä on ripoteltu vähän sinne tänne ja pyöräilijän on jokaisessa risteyksessä tähyiltävä kummalta puolelta katua pyörätie löytyisi vai eikö sellaista ole ollenkaan. Oman haasteensa tuo vuodenaikojen mukaan vaihtuvat merkinnät, joiden takia syksyisin ja keväisin pitää tutullakin reitillä olla tarkkana, jotta osaa pyöräillä oikeassa paikassa.
Usein on helppo sanoa, missä ei saa pyöräillä. Sen sijaan järkevän reitin valitseminen salittuja väyliä käyttäen on paljon vaikeampaa...
Polkupyörää ei vieläkään oikein mielletä liikennevälineeksi. Kevyenliikenteenväylät on usein suunniteltu lähinnä kiireettömään sunnuntaipyöräilyyn niin, että aurinkoisena kesäpäivänä on mukava käydä ajamassa pieni pyörälenkki keskustan ulkopuolella. Muut tienkäyttäjät taas suhtautuvat pyöräilijöihin usein jossakin määrin vihamielisesti tai ainakin niin, että pyöräilijän on aina ja joka tilanteessa väistettävä kaikkia muita.
Jos joutuu pyörätien puutteessa ajamaan autoliikenteen seassa, niin turvallisinta on ajaa niin lähellä ajoradan reunaa kuin se on pyöräilijän kannalta turvallista, sanoo laki. Siis pyöräilijä valitsee.
Minun mielestäni turvallisinta on ajaa keskellä laitimmaista kaistaa, sillä silloin autoilijat joutuvat väistämään viereiselle kaistalle ja katsomaan onko siellä tilaa, eivätkä voi pyyhkäistä pyöräilijän ohi ohjaustankoa hipaisten.
Varsinkin bussinkuljettajat tykkäävät körötellä 20km/h pyöräilijän perässä.
Linja-autoliitolla ja esim. HKL:lä on myös sanavaltaa saada korjaus aikaan puuttuvan pyöräkaistan suhteen, mitä voimaa ei pyöräilijöillä ole.
>Pyöräily ajoradalla työmatkaliikenteen seassa vaatii kesäkelilläkin aika paljon luonnetta, talviliukkaista puhumattakaan.
NO ei se kyllä vaadi mitään muuta kuin ajotaitoa... ennen todella osattiin ajaa pyörällä suoraan, ja vieläkin osattaisiin, jos opeteltaisiin.
>Usein on helppo sanoa, missä ei saa pyöräillä
Lakihan sen sanoo (tieliikennelaki) missä saa ja missä ei saa pyöräillä.
Samaa mieltä tuosta että reittejä on vaikea hahmottaa, mutta sen verran ihmisellä saa kait sentään nykypäivänäkin olla haastetta, että tuon klaaraa. Ihan kaikkea tässä elämässä tuskin tarvitsee pureksia valmiiksi suuhun, vaikka nyky-yhteiskunta monessa suhteessa kyllä kannustaakin uusavuttomuuteen.
>Muut tienkäyttäjät taas suhtautuvat pyöräilijöihin usein jossakin määrin vihamielisesti tai ainakin niin, että pyöräilijän on aina ja joka tilanteessa väistettävä kaikkia muita.
Niin nykyään, mutta ei ennen. Nykyään tilanne on valitettavasti mennyt tuohon, koska pyöräily- (ja muukin) liikennekuri on huomattavasti löystynyt. ( Esim. autopuolella tuo näkyy siinä että kiihdytetään tahallaan ohituskaistaa ja sujahdetaan toisen eteen, esimerkiksi. Ja monia muita "ilmiöitä", joita ei ennen näkynyt liikenteessä. Lienee syynä tämä nykymaailman äärimmäisen itsekkäät arvot: "Minä, minä, minä" -asenne. ) Pyöräilijä ihan oikeasti onkin monissa tilanteissa väistämisvelvollinen. Jalankulkijoihin nähden aina, koska pyörä on ajoneuvo, nopeampi väistää hitaampia. Eli päälle ei ole lupaa ajaa, vaikka jalankulkijat toikkaroisivat pyöräkaistalla. On tietenkin myös tilanteita, joissa pyöräilijällä on ns. "etuajo-oikeus".
Useat huomauttelijat itse kävelevät pyöräteillä. Naurettavaa. tekopyhää.
naurettavia nuo väistämissäännöt. auto tai pyörä pysähtyy painonsa ym. vuoksi huonommin kuin kevyt kävelijä. kuitenkin auto tai pyörä pääsääntöisesti väistää. pikkusieluiset kävelijät käyttävät tätä hyväkseen surutta. kuinkas tilanne ajoradalla kun ajaa pyörällä hieman kävelyvauhtia lujempaa mutta huomattavasti hitaammin kuin autot? kannattaa pohtia.
Säännöistä piittaamattomuus, eli asennevamma ärsyttää.
Jos ei kykene seuraamaan sääntöjä ja rajoituksia, on syytä pysyä neljän seinän sisällä.
Yleensä eivät reagoi millään tavalla, osa haistattelee ja osa nousee pyörän selästä ja tulee uhkailemaan. Eräs lupasi seuraavalla kerralla ajaa ylitseni, mikä mielestäni oli jossain määri surkuhupaisaa, väittäisin fillaristin loukkaantuvan pahemmin mikäli jalankulkijaan törmää.
Kerran eräs jalkakäytävällä pyöräilevä pyysi oikein nöyrästi anteeksi ja lupasi ettei tapahtuma toistu. Tosin tätä ennen jouduin potkaisemaan hänet kumoon, lataamaan vastapallona nyrkin kasvoihin ja sen jälkeen monotin vielä huolella keskivartaloon. Kun fillaristi lähti nilkuttamaan käpälämäkeen, lupasin tappaa hänet mikäli vielä tapaan jalkakäytävällä kilkuttelemasta.
suomalaiset ovat LAISKOJA, TYHMIÄ JA PLÖSÖJÄ. siksi pyöräilevät jalkakäytävillä. Saksassa on mukavaa olla jalankulkijana, siellä pyöräilijät ajavat sääntöjen mukaan pyöräteillä, pitävät kypärää ja käyttävät valoa hämärässä / pimeällä.
ei tästä maasta saa sivistysmaata millään, sopisi venäjään liitettäväksi, sieltä löytyvät veriveljet, laiskat vetelät saamattomat slaavit.
Tieliikennelain mukaan kävelykadulla pyöäily on sallittua, kunhan pyöräilijä laskee nopeutensa turvalliseksi (max 20 km/h), eikä haittaa jalankulkijoiden turvallisuutta. Tätä eivät nämä huutelijat ilmeisesti tiedä. Juuri tänään vastaan tuli yksi tällainen huutelija. Soitin ensin kauempaa kelloa, mitä tämä kaksosratttaita työntävä nainen ei noteerannut mitenkään. Hän kulki niin leveästi, että myöskään jalankulkija, saati pyörää taluttava ihminen ei olisi päässyt ohi. Ajoin hitaasti kohdalle ja huikkasin "anteeksi", jotta tämä rouva väistyisi oikeaan reunaan, jossa hänen tulisi lain mukaan koko ajan kulkea. Vastaukseksi sain huudon "tämä ei ole pyörätie". Vastasin tähän: "Mutta pyöräilijällä on tässä oikeus..". Vastaukseksi taas äkäinen huuto: "käy katsomassa liikennemerkit". En viitsinyt alkaa kinastelemaan aiheesta, sillä rouva oli selkeästi liian tuohtunut minua kuunnellakseen ja rattaissa istui lapsia, jotka eivät varmasti kaivanneet äidiltään enempää huutoa. Oma iltapäiväni meni tapauksesta pilalle. En ymmärrä mikä ongelma minun ohitukseni kanssa oli. Ilmoitin siitä ystävällisesti ja useaan kertaan ja sain osakseni vain syytöksiä ja huutoa. Alueella on autotiellä 40km nopeusrajoitus, jota kukaan ei noudata. Alueella harrastetaan niinkutsuttua kortterirallia, jossa nopeudet nousevat helposti korkeiksi. Poliisi on tästä tietoinen ja partioi alueella usein, ei kuitenkaan aina. Tie on niin kapea, että siitä ei mahdu yhtäaikaisesti kulkemaan kahta autoa ja pyöräilijää. Autotien puolella pyöräily olisi vakava turvallisuusriski. Vaikka huutelija ei ilmeisesti tietänyt minun pyöräilevän laillisella paikalla, olisi hän voinut käyttää tervettä järkeään ja olla hätistelemästä ystävällisesti toimivaa pyöräilijää vain siksi, että hän itse ei voi kulkea käytävän oikeassa kohdassa. Haluaisiko hän omien lapsiensa pyöräilevän vaarallisella autotiellä? Kannattaako pyöräilijää vastaan hyökätä, vaikka tästä ei olisi mitään haittaa itselle tai muille jalankulkijoille? Kannattaisiko itse noudattaa liikennesääntöjä ja tarkistaa omien käsitystensä paikkansapitävyys?
Kävelykatu ja jalkakäytävä ovat eri asia!
Tieliikennelain 8 § - Tien eri osien käyttö, lukee mm. "Alle 12-vuotias lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä. Hän ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle."
Voit itse tarkistaa asian:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267
Ja samalla kannattaa tutustua:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021250