Olen purjehtinut muiden mukana, mutta en koskaan yksin avomerellä. Kysymys kuuluu: Olenko pelkuri, sillä en uskalla lähteä merelle yksin, en siis millään, vaikka taitoa pitäisi olla, muka onkin, uskallus puuttuu! Apua! Pitäisi ylittää itsensä.
Teoriassa ja käytännössä
"Purjehtijako"
3796
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä avomerta kuuluukin kunnioittaa ja vähän pelätäkin, ei siinä mitään hävettävää ole. Et kertonut missä roolissa olet veneissä ollut (gastina, kipparina). Olepa joskus kipparina niin, että vastaat itse koko veneestä ikäänkuin muita ei olisikaan - he voivat olla mukana henkisenä tukena matkustajina.
Samalla voit kokeilla purjemanöövereita tms. yksin, niitä voi tietysti harjoitella saaristossakin. Ehkä näin rohkaistut jonakin päivänä lähetmään merelle yksinkin, jos se nyt mikään itsetarkoitus edes on.
Avomerellä purjehtiminen edellyttää, että vene ja miehistö selviytyy kaikissa niissä keliolosuhteissa, joita kyseiseen vuodenaikaan voi tulla eteen. Jotkut ovat sitä mieltä, että yksinpurjehdus avomerellä ei olisi edes laillista, koska jatkuvaa tähystystä on mahdoton ylläpitää. Itseä ei pidä lähteä ylittämään. Sitten, kun tuntee ja tietää osaavansa, ei myöskään pelontunne ole esteenä.
Kuten toisessakin vastauksessa todetaan kannattaa opetella "pienemmillä" vesillä ja niin, että muita on mukana.
Yksi tapa yhdistää teoria ja käytäntö on mennä SPL:n auktorisoimalle purjehduskurssille. Esimerkiksi päällikkökurssilla tai avomeripäällikkökurssilla saat varmuutta sekä merellä purjehtimisen teoriaan että käytäntöön, joskaan yksinpurjehdusta ei sielläkään taideta opettaa. Mutta kun homma on hallussa, voi merelle lähteä yksinkin turvallisemmin mielin.