sanokaapas nyt onko olemassa yhtäkään lääkettä paniikkihäiriöön/ahdistuksenpoistoon joka ei aiheuttaisi sivuvaikutuksena semmosta olotilaa nimeltä depersonalisaatio?
Mulla on tosi ikävät kokemukset neurolepteistä mm. Peratsin jne. joita mulle määrättiin sen takia kun menin selittämään psykiatrille ongelmiani, joita oli lievät pakkoneuroosi-oireet ja niiden lisäksi jännittynyt olo. Kun aloin syömään lääkkeitä niin rupesi tulemaan depersonalisaatio-oloja, jotka laitettiin sairauden piikkiin. Päätin lopulta todella umpikujassa kokeilla mitä epäilin, eli lopetin lääkkeet ja täten depersonalisaatiot hävisivät eikä niitä ole enää yli kymmeneen vuoteen tullut.
Välillä kärsin ajoittain paniikki tuntemuksista, mutta pää toimii normaalisti, ahdistus on vaan läsnä kuten nuorempanakin. Nyt en vaan enää uskalla kokeilla noita lääkkeitä vaikka haluaisin jotakin joka poistaisi ahdistuksen tunteet jne.
mitä helvettiä teen kun en luota noihin lääkkeisiin?
luontaishoitoja olen kokeillut mm. E-Epaa, tryptovalia ja liikuntaa. ne on hyviä kans.
en halua päätäni enää puumaiseen tilaan kuten aiemmin noita helvetin lääkkeitä syömällä, joten uskallanko koskaan kokeilla lääkettä enää, kun lääkäritkään ei ole varmoja mitä määräävät.
voitte olla varmoja että osasta neuroleptejä tulee joillekin sivareina tollasta depersonalisaatiota... ja kun puhutaan epätodellisesta olosta, niin sillähän voidaan tarkoittaa aika monenlaista, mutta minä puhun depersonalisaatiosta ja tiedän mikä se on.
sen aikana ajatus ei kulje, näkymä on kummallinen, pää ei todellakaan toimi ja elät pakokauhussa tiedostaen kaiken, kunnes nukahdat ja aamuisin olin normaali iltapäivään asti ja lääkkeissä.
tuollaisia oloja ei tullut enää kun lopetin lääkkeet. nyt vaan välillä ahdistaa ja trauman noista sivareista olen saanut, eli pelkään niitä aina välillä ja alan heti tutkimaan oloani, josta seuraa ahdistuskierre.
tässä siis ongelmani.
Mulla on tosi ikävät kokemukset neurolepteistä mm. Peratsin jne. joita mulle määrättiin sen takia kun menin selittämään psykiatrille ongelmiani, joita oli lievät pakkoneuroosi-oireet ja niiden lisäksi jännittynyt olo. Kun aloin syömään lääkkeitä niin rupesi tulemaan depersonalisaatio-oloja, jotka laitettiin sairauden piikkiin. Päätin lopulta todella umpikujassa kokeilla mitä epäilin, eli lopetin lääkkeet ja täten depersonalisaatiot hävisivät eikä niitä ole enää yli kymmeneen vuoteen tullut.
Välillä kärsin ajoittain paniikki tuntemuksista, mutta pää toimii normaalisti, ahdistus on vaan läsnä kuten nuorempanakin. Nyt en vaan enää uskalla kokeilla noita lääkkeitä vaikka haluaisin jotakin joka poistaisi ahdistuksen tunteet jne.
mitä helvettiä teen kun en luota noihin lääkkeisiin?
luontaishoitoja olen kokeillut mm. E-Epaa, tryptovalia ja liikuntaa. ne on hyviä kans.
en halua päätäni enää puumaiseen tilaan kuten aiemmin noita helvetin lääkkeitä syömällä, joten uskallanko koskaan kokeilla lääkettä enää, kun lääkäritkään ei ole varmoja mitä määräävät.
voitte olla varmoja että osasta neuroleptejä tulee joillekin sivareina tollasta depersonalisaatiota... ja kun puhutaan epätodellisesta olosta, niin sillähän voidaan tarkoittaa aika monenlaista, mutta minä puhun depersonalisaatiosta ja tiedän mikä se on.
sen aikana ajatus ei kulje, näkymä on kummallinen, pää ei todellakaan toimi ja elät pakokauhussa tiedostaen kaiken, kunnes nukahdat ja aamuisin olin normaali iltapäivään asti ja lääkkeissä.
tuollaisia oloja ei tullut enää kun lopetin lääkkeet. nyt vaan välillä ahdistaa ja trauman noista sivareista olen saanut, eli pelkään niitä aina välillä ja alan heti tutkimaan oloani, josta seuraa ahdistuskierre.
tässä siis ongelmani.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kertaan vielä:
menin siis vapaaehtoisesti itse mielisairaalaan noiden sivuoireiden takia, olin niin täynnä depersonalisaatio-oloja etten enää pystynyt olemaan. sairaalassa lopetettiin sitten nuo lääkkeet ja sen jälkeen "paranin".
kaikki tuntui tosi hienolta.
nyt kymmenen vuoden jälkeen olen välillä huomannut ahdistuneeni, se alkoi kun otin alkoholia.
en vaan luota neurolepteihin, niin mitä helvettiä minun pitäisi tehdä? välillä vaan tulee ahdistava olo ja alkaa miettiä kaikkea maan ja taivaan väliltä ja epäilee itseään vaikka muuten menee normaalisti. mielestäni kyllä jotain pitäisi tehdä jos tunnen jatkossakin semmosta kylmien väreiden aaltoilua ja lievää paniikkia, ei sekään hauskaa ole.
lääkkeitäkö sitten ja mitä? kokemuksia? haluaisin kuulla onko muita joilla on tullut lääkkeestä depersonalisaatiota?
olen tutkinut läpi internetin kaikkia neurolepteihin liittyvää ja olen kyllä löytänyt ihmisiä jotka kertoneet samoista kokemuksista. ikävää että sivarit voivat tehdä moisia.
olen myös siitä varma että on osa ihmisiä jotka panevat nuo depersonalisaatio oireet sairautensa piikkiin, mutta niitäkin on joille se on tullut lääkkeestä. he eivät vaan ole huomanneet että lääkekin voi tehdä näitä ja silloin sitä vaan kärsii eikä lääkkeestä ehkä ole mitään hyötyä.
paska homma vai mitä?
muistan kun olin puumetsässä vuosia, vuosia sitten ja juuri aloittanut viikon sisällä ne lääkkeet, oli peratsinia, opamoxia jne. siellä depersonalisaatio alkoi. iltalenkillä samana päivänä tuntui että niskat kääntyi ja lihaksia jotenkin veti... vittumainen olo.
ja enpä minä osannut aavistaa että lääkehän ne teki!
nyt sitten saa pälyillä pitkin huonetta aina välillä kun tarkkailee itseään että onko varmasti olo normaali jne. ihan paskaa tällainen. ja onhan se olo muuten normaali, mutta ahdistaa, pelottaa jne. olen silti skarppina ja selvinpäin!
ei yleensä määrätä neuroleptetjä..eikä ahdistuneisuuteen. Ihmettelen lääkevalintaa joka kohdallasi on ollut, kyllä esim. Peratsinin indikaatiot ovat vallan muuta.
Itselläni on ahdistukseen Valdoxan tällä hetkellä ja hyvin toimii, tuolta lisät.
http://www.yliopistonapteekki.fi
Olen sairastanut paniikkihäiriötä ja ahdistuneisuutta n. 25 v ja koskaan en ole yhtäkään neuroleptiä suuhuni laittanut. Outo lääkevalinta psykiatriltasi.
Jos sinulla todetaan skitsofrenia niin sitten et voi enää kieltäytyä neurolepteistä.
aloittajalla ei kaiketi ole diagnosoitu skitsofreniaa, joten...
Lääkärit saattaa hyvin monelle laittaa skitsofrenian diagnoosin vaikka kyse ei ole edes skitsofreniasta. Kannattaa olla tarkkana meneekö höpöttämään mitä suuhun tulee jos haluaa vapautua armeijasta, tiedän pari henkilöä joille kävi huonosti kun söivät ssri tabuja vain sen vuoksi että ainakin toisella oli paniikkihäiriö ja halusi vapautuksen armeijasta.
selitys meni läpi ja kärsi pitkään ssri lääkkeiden sivareista.
harva potilas ei usko lääkäriään... ja menee myöskin harhaan siinä. aika helpolla vaan neuroleptejä annetaan ties mihin. mulle sanoi lääkäri kerran että ph:hon niitäkin tarjotaan..
näyttääpä valdoxan aiheuttavan depersonalisaatiota aika selvästi kun lukee allaolevan linkin keskustelua käyttäjien kokemuksista.... en siis suosittele.
mikä ihme näissä pillereissä mättää kun ne tekevät niin monille tuollaista oloa?
lukekaapa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8477830
ja samaa tosiaan tekevät neuroleptit... ainakin monet.
jotenkin tuntuu että jos olisi sopivia luontaishoitoja joista poistettaisiin sivuvaikutukset niin voisi monelle olla helpompaa....
päättää mitä lääkkeitä syö, eli vaikka tarjotaan niin eihän niitä ole pakko ottaa vastaan.
Jos psykiatrin kanssa ei kemiat pelaa niin sitten varaamaan aika jollekin toiselle psykiarille.
Ja ei sitä skitsofreniadiagnoosia helposti kellekään anneta.