Temperamentti ja persoonallisuus.

Sana temperamentti ymmärretään usein vain kansanomaisesti niin, että sillä ja sillä on sellanen temperamentti....se hihkuu ja kiljuu, ähisee ja puhisee. Eihän se ole vain niin, toisilla on tasainen, maltillinen temperamentti.
Tämän aiheen otin esille, kun moissa ketjuissa tämän tästä puututaan tällaiseen "epäsovinnaiseen" käyttäytymiseen....mites nyt näillä i´illä noin.Ei esitetä ajatuksia aina kaunokielellä, kaunopuheisesti kierrellen ja kaarrellen.
Niin, temperamentti on käyttäytymis-, reagointitapa. Se on synnynnäistä eikä merkitse samaa kuin persoonallisuus, joka kehittyy myöhemmin temperamentista, kasvatuksen, ympäristötekijöiden mukaan.
Eräät henkilöt (tai eräs henkilö) sanovat hymähtelevänsä, kertomansa mukaan, minunkin "äksyilyilleni."
No, minä en yleensä hymähtelekään (silloin jään mieluummin osallistuttumatta koko keskusteluun), vaan reagoin toisenlaisella temperamentilla, jos olen eri mieltä. Eivät kaikki muutu vanhetessaansopuisiksi, kaiken hyväksyviksi "viilipytyiksi."
Miksi valaa itseään mihinkään uuteen muottiin enää tässä vaiheessa elämää.
Nythän voi jo hyväksyä itsensä, oman synnynnäisen temperamenttinsa.
Lempeästi minä itseäni katselen, vaikka...tai senkin takia....koska ähisen ja puhisen välillä. Vihdoinkin voi olla itsenäinen. Onko vanhenemisen tarkoitus muuttua kaiken suvaitsevaksi lempeäksi vanhukseksi, jos ei sitä ole.

Facebookissa on hauskoja, jopa mielekkäitä ja asiantuntemuksella tehtyjä testejä, joita mielellään joskus kokeilee. Kerronpa yhden mieltänne ilahduttamaan:
Millainen olet, kun suutut?
Tulos: Ärhäkkä kiukuttelija. Sinun kanssasi en rupeaisi tappelemaan. Jos sinulla on huono päivä, kaikilla muillakin on.Sinun ärsyyntymiseesi ei tarvita muuta kuin ihminen, joka tulee väärään paikkaan, väärään aikaan. Välillä ei edessilmiesi eteen tarvitse tulla. Yleensä kannattaisi laskea kymmeneen taikka sataankin. Kiihdyt hyvin nopeasti, mutta rauhoitut yhtä nopeasti, etenkin, jos saat ruokaa.
Näin leikkimieleisesti suhtaudun itseeni.

Kauniita sanoja, heliseviä helmiä, ovat puheet suvaitsevaisuudesta, ihmisyydestä.Kyllä ihminen on pohjimmiltaan itsekäs eläin, jopa rakkaudessa.
Ymmärtää voi ja pitääkin yrittää, muttei kaikkia ja kaikkea tarvitse hyväksyä. Luonteetonhan on sanontakin....antaa kaikkien kukkien kukkia.
Minun ystävissäni on valikoituja kukkia, suurin osa varmaan jonkun toisen mielestä vaikka rikkaruohoja.
Mutta he ovat minun valitsemiani "kukkia"...ja se on pääasia.

62

822

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • OBJEKTIIVINEN

      ja itsensä korostaminen sekä itsensä kehuminen ei ole mitään kunnioitettavaa,
      siihen pystyy pikku lapsikin.
      Kehittyessään ihmisen piiriin kuuluu yhä enemmän, ei vain oma itse.

      • kovin itseäni kehuskellut, eiköhän liene ihan päinvastoin. Näkyy täällä ainakin joku, jotkut pystyvän tähän oman erinomaisuutensa kertomiseen. Minussa on toki "vikoja" roppakaupalla, siitä olenkin ihan iloinen. Väärässä olet....ei pikku lapsi tarkoituksella itseään korosta, jos yleensä korostaakaan. Ja se vielä, että minun "piiriini" kuuluu todella paljon, en minä koko maailmaa ystäväkseni haluakaan, enkä tarvitse.


    • Vastuuta! pliis!

      sillä samoin käyttäydyt kuin nuo lampaansyöjät, viittaan Hesarin juttuun Zorbas-veikkosesta ja hänen elämäntyylistään.

      • sen verranhan sitä sukututkimuksessa saatukin selville, että isukkivainaan sukujuuret olisivat juuri Kreikasta lähtöisin.
        Mutta toivottavasti tänne tulee muutakin tekstiä kuin heti silmittömästi minua arvostelemaan....en toki niin itsekeskeinen ole, että sitä kaipaisin, tai välittäisin, turhaa se on.
        No, annoinpahan aiheen, tässä minun sanottavani....hyvää alkavaa viikkoa. Kesänkin sanottiin kohta alkavan.


      • Tähtisilmä **
        susmorsian kirjoitti:

        sen verranhan sitä sukututkimuksessa saatukin selville, että isukkivainaan sukujuuret olisivat juuri Kreikasta lähtöisin.
        Mutta toivottavasti tänne tulee muutakin tekstiä kuin heti silmittömästi minua arvostelemaan....en toki niin itsekeskeinen ole, että sitä kaipaisin, tai välittäisin, turhaa se on.
        No, annoinpahan aiheen, tässä minun sanottavani....hyvää alkavaa viikkoa. Kesänkin sanottiin kohta alkavan.

        ei ole henkilökemiöiden selvittelypaikka, mutta itse tempperamentti ihmisillä on keskustelun arvoinen.

        Pidän ihmisistä joilla on tempperamenttiä. Tasaisen viileä, kaikessa itsensä hillitsevä personallisuus alkaa pitkän päälle ärsyttämään.Toki on saanut opetella itse kukin malttia, ettei heti tyrmää toisenlaista näkemystä keskusteluissa erilaisten ihmisten kanssa.

        Toisaalta, kun pinna palaa, tulee lauottua ainakin rehellinen mielipiteensä käsillä olevasta asiasta, joskin ylilyöntejä silloin tapahtuu. Yleensä ne selvitetään maltillisellä keskustelulla, kun tunteet on saatu hallintaan.

        Asioiden siloittelu ja maton alle lakaiseminen on ärsyttävää. Harvemmin lähdenkään puolituttujen kanssa syvällisemmin ottamaan kantaa minua kiinnostamattomiin asioihin, mutta kuuntelen kyllä jos toinen tarvitsee kuuntelijaa.

        Rehellisyyttä kanssakäymisessä pidän kaikkein tärkeämpänä. Erikseen on pidettävä "fiktiivinen" leikkimielisyys, jossa ihmisen luovuus saa vapaasti rönsyillä, tuottaen iloa rationaalisuutta vaativaan elämään,---- mutta ei koskaan pahantahtoisesti!

        Siihen opin jo lapsuuden kodissani, jossa hauskuttelu ja iloittelu antoi väriä arjen paineissa.

        Mitä Susmorsiamen kanssa käytyihin keskusteluihin tulee, olen kunnioittanut sitä kielikuvaa jota hän käyttää, kun asiat on selvitetty----puhdas pöytä ja liina pöydälle!

        Noin koen itsekin, siitä on hyvä jatkaa.




































































        kun asiat on selvitetty


      • susmorsio
        Tähtisilmä ** kirjoitti:

        ei ole henkilökemiöiden selvittelypaikka, mutta itse tempperamentti ihmisillä on keskustelun arvoinen.

        Pidän ihmisistä joilla on tempperamenttiä. Tasaisen viileä, kaikessa itsensä hillitsevä personallisuus alkaa pitkän päälle ärsyttämään.Toki on saanut opetella itse kukin malttia, ettei heti tyrmää toisenlaista näkemystä keskusteluissa erilaisten ihmisten kanssa.

        Toisaalta, kun pinna palaa, tulee lauottua ainakin rehellinen mielipiteensä käsillä olevasta asiasta, joskin ylilyöntejä silloin tapahtuu. Yleensä ne selvitetään maltillisellä keskustelulla, kun tunteet on saatu hallintaan.

        Asioiden siloittelu ja maton alle lakaiseminen on ärsyttävää. Harvemmin lähdenkään puolituttujen kanssa syvällisemmin ottamaan kantaa minua kiinnostamattomiin asioihin, mutta kuuntelen kyllä jos toinen tarvitsee kuuntelijaa.

        Rehellisyyttä kanssakäymisessä pidän kaikkein tärkeämpänä. Erikseen on pidettävä "fiktiivinen" leikkimielisyys, jossa ihmisen luovuus saa vapaasti rönsyillä, tuottaen iloa rationaalisuutta vaativaan elämään,---- mutta ei koskaan pahantahtoisesti!

        Siihen opin jo lapsuuden kodissani, jossa hauskuttelu ja iloittelu antoi väriä arjen paineissa.

        Mitä Susmorsiamen kanssa käytyihin keskusteluihin tulee, olen kunnioittanut sitä kielikuvaa jota hän käyttää, kun asiat on selvitetty----puhdas pöytä ja liina pöydälle!

        Noin koen itsekin, siitä on hyvä jatkaa.




































































        kun asiat on selvitetty

        aina on pyyhitty pöytä ja laitettu kaunis liina pöydälle.
        Kiitos ymmärtävistä sanoistasi! Pilven reunalla ukkoinkin hymmyilee, luuttuako soittanee, mielikappale oli Olen suomalainen ja aina nuotin vierestä lauloi, pitihän kuoroonkin kuulua,kun oli 18- 19-vuotiaana vuoden kansakoulun opena Piippolassa heti avioiduttuamme, voi herraisä niitäkii aikoja. Sillä hänen kuorossa laulamisellaan on monet naurut naurettu.


      • susmorsio
        susmorsio kirjoitti:

        aina on pyyhitty pöytä ja laitettu kaunis liina pöydälle.
        Kiitos ymmärtävistä sanoistasi! Pilven reunalla ukkoinkin hymmyilee, luuttuako soittanee, mielikappale oli Olen suomalainen ja aina nuotin vierestä lauloi, pitihän kuoroonkin kuulua,kun oli 18- 19-vuotiaana vuoden kansakoulun opena Piippolassa heti avioiduttuamme, voi herraisä niitäkii aikoja. Sillä hänen kuorossa laulamisellaan on monet naurut naurettu.

        Hauskasti on tuossakii vitivalkonen liina ennen sanojasi....kun asiat on selvitetty.


      • Portugalista
        susmorsian kirjoitti:

        sen verranhan sitä sukututkimuksessa saatukin selville, että isukkivainaan sukujuuret olisivat juuri Kreikasta lähtöisin.
        Mutta toivottavasti tänne tulee muutakin tekstiä kuin heti silmittömästi minua arvostelemaan....en toki niin itsekeskeinen ole, että sitä kaipaisin, tai välittäisin, turhaa se on.
        No, annoinpahan aiheen, tässä minun sanottavani....hyvää alkavaa viikkoa. Kesänkin sanottiin kohta alkavan.

        oot ennen kehunut sinulla esi isiä olevan. Eipä ole näinä päivinä kehuttavaa kreikkalaisten tyylissä hoitaa asioita. Mutta kaitpa se upee tempperamentti sen korvaa.


      • Tähtisilmä **
        susmorsio kirjoitti:

        Hauskasti on tuossakii vitivalkonen liina ennen sanojasi....kun asiat on selvitetty.

        Kielikuvia pukkaa...Tänään yllätyin kuin lapsenlapsia tuli aamupäivällä yllättäen mummiaan tervehtimään ruusujen kera ja lauloivat Finlandia hymnin kaksiäänisesti, ja minä liikutuin kyyneliin, hassu mutta kun se oli niin kauniista!

        Enhän minä ollut varautunut, jääkaappi tyhjeni ihanasti ja harjoittelivat vielä sisällä kevätkonserttia varten.
        Ihan väsähdin kun oli niin vilkasta. Nyt on mentävä kauppaan täyttämään ruokavajetta.)


      • susmorsio
        Portugalista kirjoitti:

        oot ennen kehunut sinulla esi isiä olevan. Eipä ole näinä päivinä kehuttavaa kreikkalaisten tyylissä hoitaa asioita. Mutta kaitpa se upee tempperamentti sen korvaa.

        milloin? Minulla on kehuskelut kaukana...oletpa tarkkaan seurannut jutusteluani. Huomaatko, miten kirjoitustyyli muuttuu, vastaukseni on hiukan agressiivinen, koska kysymyksesikin oli. Jos kaivelet kirjoituksiani, sieltä löytyy varmasti vastaus myös tähän Portugal-kysymykseen.


      • susmorsio

        ihana mies, kaiken lisäksi mielimiehenmallini Anthony Quinn siinä taisi elokuvassa olla Zorbaksena...aah.
        Huovisen Lampaasyöjissäkin oli oivallisii miehiä ja kaiken huipuksi lampaanliha on nam-nam, kun sen osaa oikein valmistaa.
        Älä hyvä immeinen minuu sentään Zorbakseen vertaa, mutta kiitos vaan kunniasta!
        P.S. Luin kyllä sen vaatimattoman jutun, jossa ei kummempii Zorbaksesta puhuttu, mitä sie sellasii.


      • vielä hyvin ja miehe
        susmorsio kirjoitti:

        ihana mies, kaiken lisäksi mielimiehenmallini Anthony Quinn siinä taisi elokuvassa olla Zorbaksena...aah.
        Huovisen Lampaasyöjissäkin oli oivallisii miehiä ja kaiken huipuksi lampaanliha on nam-nam, kun sen osaa oikein valmistaa.
        Älä hyvä immeinen minuu sentään Zorbakseen vertaa, mutta kiitos vaan kunniasta!
        P.S. Luin kyllä sen vaatimattoman jutun, jossa ei kummempii Zorbaksesta puhuttu, mitä sie sellasii.

        ni oli elossa sain kyllä käsityksen kreikkalaisten miesten charmista,
        heidän tanssinsa oli kivaa, mekin sitä kohtalaisen hyvin opimme.

        En verrannut s i n u a Zorbakseen, vaan sanoin, että geeneissäsi taitaa olla jotain samaa
        huolettomuutta, otetaan hyvä sieltä mistä sen saa, jopa englantilainenkin paheksui sitä,
        suomalaisista 'EU- luokan parhaista oppilaista' puhumattakaan.

        Meitä suomalaisia on aina pidetty ahtaalla ja kuritettu kovalla kädellä niin ruotsalaisten vallanpitäjien kuin venäläisten santarmien ja kasakoitten avulla, olemme kovia kokeneiden ihmisten jälkipolvea.
        Pitäisiköhän meidänkin ruveta pitämään kiinni omista oikeutetuista eduistamme?


    • Laritsa M

      Miksi? No tietenkin siksi, ettei hän itse ymmärrä.

      • miksi annoit näin hyvään aloitukseen, noin typerän vastauksen,,,,,ymmärtämättömyyttäsikö!


      • monica kirjoitti:

        miksi annoit näin hyvään aloitukseen, noin typerän vastauksen,,,,,ymmärtämättömyyttäsikö!

        Isäni aikoinaan näki hengessä punaista, kun joku veti yhtäläisyysmerkin esim. kiivailijan, kiukuttelijan tai roihahtelijan ja temperamentikkaan välille. Vieraille hän ei tietenkään sanonut mitään, mutta meille hän jaksoi aina muistuttaa, että temperamentti on suomeksi luonteenlaatu.
        Kun pilalle hemmoteltu serkkupoikani suureen ääneen kiukutteli mummon syntymäpäivillä, hänen äitinsä sanoi, että voi, voi, kun lapsi on niin temperamentikas. Minä onneton menin sanomaan, että serkku on luonteenlaadultaan äkäpussi.
        Vasta jälkeenpäin kuulin, että isän, enojen ja setien kiire syöksyä ulos tupakalle, johtui siitä, etteivät he kehdanneet salissa nauraa.

        Anteeksi tämä lähes asiaton muistelus, mutta minkä minä sille voin, että temperamenttini on rönsyilevä.


      • Et tosiaan ymmärrä.
        monica kirjoitti:

        miksi annoit näin hyvään aloitukseen, noin typerän vastauksen,,,,,ymmärtämättömyyttäsikö!

        sopivatkin hyvin.


      • Venlastiina kirjoitti:

        Isäni aikoinaan näki hengessä punaista, kun joku veti yhtäläisyysmerkin esim. kiivailijan, kiukuttelijan tai roihahtelijan ja temperamentikkaan välille. Vieraille hän ei tietenkään sanonut mitään, mutta meille hän jaksoi aina muistuttaa, että temperamentti on suomeksi luonteenlaatu.
        Kun pilalle hemmoteltu serkkupoikani suureen ääneen kiukutteli mummon syntymäpäivillä, hänen äitinsä sanoi, että voi, voi, kun lapsi on niin temperamentikas. Minä onneton menin sanomaan, että serkku on luonteenlaadultaan äkäpussi.
        Vasta jälkeenpäin kuulin, että isän, enojen ja setien kiire syöksyä ulos tupakalle, johtui siitä, etteivät he kehdanneet salissa nauraa.

        Anteeksi tämä lähes asiaton muistelus, mutta minkä minä sille voin, että temperamenttini on rönsyilevä.

        Isäsi oli tarkka sanavalinnoissaan, ja kun oikein perehtyy sanoihin, niin hiuksen hieno erohan niissä on, vaikkakin monet sanoisi samalla nimellä kaikkia.

        No lasten suusta tulee totuus, ei ihme että miehillä askeleet johti ulos ja tupakalle.

        Kyllä minä sanoisin että on hyvä omistaa luonteessaan aimo annos tempperamenttia,
        ettei sanota nynnyksi.

        Huomenet kaikille.


      • Et tosiaan ymmärrä. kirjoitti:

        sopivatkin hyvin.

        Temperamenttisella tarkoitetaan usein ihmistä, jolla on syttyvä luonne ja impulsiivisuutta, joskus myös äkkipikaisuutta ja tunnetilojen armoilla olemista. Parhaimmillaan "temperamenttinen" ihminen on positiivisesti värikäs, vauhdikas ja mielenkiintoinen - huonoimmillaan tosi rasittava. Jos jatkuvasti törmää odottamattomiin tilanteisiin toisen rajun temperamentin takia, temperamenttisuus näyttäytyy negatiivisena. Luonnehdinnalla "olen vain niin temperamenttinen" saatetaan selitellä omaa huonoa käytöstä ja ikään kuin lupaa kohdella toisia ylimielisesti. (Tällä nyt en todellakaan viittaa yhtään kehenkään teistä kanssakirjoittajista, vaan mietin asiaa yleisellä tasolla.)
        Sanalla temperamenttinen voi siis vain olla ihmisille aivan erilainen merkitys omiin kokemuksiin perustuen.


      • susmorsio
        tinat kirjoitti:

        Temperamenttisella tarkoitetaan usein ihmistä, jolla on syttyvä luonne ja impulsiivisuutta, joskus myös äkkipikaisuutta ja tunnetilojen armoilla olemista. Parhaimmillaan "temperamenttinen" ihminen on positiivisesti värikäs, vauhdikas ja mielenkiintoinen - huonoimmillaan tosi rasittava. Jos jatkuvasti törmää odottamattomiin tilanteisiin toisen rajun temperamentin takia, temperamenttisuus näyttäytyy negatiivisena. Luonnehdinnalla "olen vain niin temperamenttinen" saatetaan selitellä omaa huonoa käytöstä ja ikään kuin lupaa kohdella toisia ylimielisesti. (Tällä nyt en todellakaan viittaa yhtään kehenkään teistä kanssakirjoittajista, vaan mietin asiaa yleisellä tasolla.)
        Sanalla temperamenttinen voi siis vain olla ihmisille aivan erilainen merkitys omiin kokemuksiin perustuen.

        ei lisäämistä, mutta tuttua on!


      • ..hyvä!
        tinat kirjoitti:

        Temperamenttisella tarkoitetaan usein ihmistä, jolla on syttyvä luonne ja impulsiivisuutta, joskus myös äkkipikaisuutta ja tunnetilojen armoilla olemista. Parhaimmillaan "temperamenttinen" ihminen on positiivisesti värikäs, vauhdikas ja mielenkiintoinen - huonoimmillaan tosi rasittava. Jos jatkuvasti törmää odottamattomiin tilanteisiin toisen rajun temperamentin takia, temperamenttisuus näyttäytyy negatiivisena. Luonnehdinnalla "olen vain niin temperamenttinen" saatetaan selitellä omaa huonoa käytöstä ja ikään kuin lupaa kohdella toisia ylimielisesti. (Tällä nyt en todellakaan viittaa yhtään kehenkään teistä kanssakirjoittajista, vaan mietin asiaa yleisellä tasolla.)
        Sanalla temperamenttinen voi siis vain olla ihmisille aivan erilainen merkitys omiin kokemuksiin perustuen.

        Vääriä käsityksiä on ilmennyt käytännössä useinkin.


      • Et tosiaan ymmärrä. kirjoitti:

        sopivatkin hyvin.

        Tempperamenttisyys, yksilön luonteenlaatu, on hyväkin, mutta mikään määritelmä ei ole yksioikoinen. Olihan Venlastiinan esimerkit "vain sen tapaisista" käyttäytymisistä, jotka sotketaan temperamentikkaan käyttäytymiseen.

        Puhun vain käytännön kokemuksistani. Tempperamentikas "vastapeluri" vaikkapa neuvotteluissa tai keskustelussa ilmaisee kyllä asiansa, usein jopa turhan selvästi. Ikäänkuin peruuttamattomana totuutena. Ja sitähän on sitten kiivaasti puolustettava. Tässäkin voi olla hyvää tai huonoa. Riippuu tilanteesta ja siihen liittyvästä asiasta. Hyvää voi syntyä tempperikkaalla, että hän voi tehdä äkkiä yllättäviä uusia avauksia. Pyrkimällä kiirehtimään tai pakenemaan keskeneräisestä asiasta. Voi se mennä pahasti pieleenkin.

        Minusta on vaikea määritellä, kuka on mitäkin. Myös sitä perusluonteenlaatua voi koulita. Tai elämä yksinkertaisesti koulii. Joillakin on paremmin muistissa se kymmeneen lasku, ennenkuin hökäsee ulos, jos päätä alkaa puristaa. Yleensä keskustelussa hän häviää, joka menettää malttinsa. Huuto vain hetken kaikuu ja mitään ei jää.

        Vaikeaksi pähkäilyni meni. Yksilöt ovat yksilöitä, joihin määritelmät huonosti mahtuu. Ollaan vain sellaisia, kun olemme.


      • Lungimpi
        ynnämuu kirjoitti:

        Tempperamenttisyys, yksilön luonteenlaatu, on hyväkin, mutta mikään määritelmä ei ole yksioikoinen. Olihan Venlastiinan esimerkit "vain sen tapaisista" käyttäytymisistä, jotka sotketaan temperamentikkaan käyttäytymiseen.

        Puhun vain käytännön kokemuksistani. Tempperamentikas "vastapeluri" vaikkapa neuvotteluissa tai keskustelussa ilmaisee kyllä asiansa, usein jopa turhan selvästi. Ikäänkuin peruuttamattomana totuutena. Ja sitähän on sitten kiivaasti puolustettava. Tässäkin voi olla hyvää tai huonoa. Riippuu tilanteesta ja siihen liittyvästä asiasta. Hyvää voi syntyä tempperikkaalla, että hän voi tehdä äkkiä yllättäviä uusia avauksia. Pyrkimällä kiirehtimään tai pakenemaan keskeneräisestä asiasta. Voi se mennä pahasti pieleenkin.

        Minusta on vaikea määritellä, kuka on mitäkin. Myös sitä perusluonteenlaatua voi koulita. Tai elämä yksinkertaisesti koulii. Joillakin on paremmin muistissa se kymmeneen lasku, ennenkuin hökäsee ulos, jos päätä alkaa puristaa. Yleensä keskustelussa hän häviää, joka menettää malttinsa. Huuto vain hetken kaikuu ja mitään ei jää.

        Vaikeaksi pähkäilyni meni. Yksilöt ovat yksilöitä, joihin määritelmät huonosti mahtuu. Ollaan vain sellaisia, kun olemme.

        Todella vaikeaksi pähkäilysi meni
        Persoona non graata. Persoona on kuvittelija, sellainen joka kuvittelee, on heti alussa häviöllä.
        Tällainen hkilö joka ei kuvittele, hän tietää.
        Ja hän joka tietää on on voitolla.
        Ihmisen persoonallisuus on sellainen myötäelämisen kyky, ts. sellainen henkilö joka pystyy myötäelämään on persoonallinen, tai sitten ei.
        Mutta kumpi luonteen piirre on parempi. Tietävä on jotensakin voitolla, mutta persoonallinen on lungimpi.


      • Tähtisilmä **
        Lungimpi kirjoitti:

        Todella vaikeaksi pähkäilysi meni
        Persoona non graata. Persoona on kuvittelija, sellainen joka kuvittelee, on heti alussa häviöllä.
        Tällainen hkilö joka ei kuvittele, hän tietää.
        Ja hän joka tietää on on voitolla.
        Ihmisen persoonallisuus on sellainen myötäelämisen kyky, ts. sellainen henkilö joka pystyy myötäelämään on persoonallinen, tai sitten ei.
        Mutta kumpi luonteen piirre on parempi. Tietävä on jotensakin voitolla, mutta persoonallinen on lungimpi.

        koska kaikki personalliset tyypit ovat mielenkiintoisia omalla tavallaan. Olen kevätkauden aikana tutustunut erääseen henkilöön, jonka kanssa olen tehnyt patikkaretkiä ja ihastunut hänen maltilliseen luonteeseensa.

        Aikanaan tapasin hänet kahvilassa ja sattumoisin hän kerran käveli samaan suuntaan jolloin juttelimme matkan aikana.
        Mies on niin hienotunteinen ja symppaattinen (leskimies), että olen kuunnellut häntä mieltymyksellä, hillitty ja hiljainen. Kuitenkin hän reagoi minun iloisuuteeni sanojensa mukaan ilahtuneena, ja viimeksi sanoi toivovansa ettei jäisi pelkästään ulkoilun varaan tapaamiset.

        Tällä hetkellä olen menossa kesänviettoon, joten en aio tehdä päivittäistä lenkkiäni vähään aikaan.
        Minua on miellyttänyt tuon ihmisen hienovarainen käytös, ehkä taas syksymmällä näen hänet lenkkipolullamme. Temperamentistä ei ole tietoakaan, vaan pelkkää sielukkuutta tuo mies henkii:)


      • Satu*
        Lungimpi kirjoitti:

        Todella vaikeaksi pähkäilysi meni
        Persoona non graata. Persoona on kuvittelija, sellainen joka kuvittelee, on heti alussa häviöllä.
        Tällainen hkilö joka ei kuvittele, hän tietää.
        Ja hän joka tietää on on voitolla.
        Ihmisen persoonallisuus on sellainen myötäelämisen kyky, ts. sellainen henkilö joka pystyy myötäelämään on persoonallinen, tai sitten ei.
        Mutta kumpi luonteen piirre on parempi. Tietävä on jotensakin voitolla, mutta persoonallinen on lungimpi.

        pani ajattelemaan, oletko lungi impi vaiko lungimpi, (komparatiivi siis),
        ja myös viestisi oli hauska, pääni meni sitä lukiessani pyörälle.


      • käsitätköhän tempe-
        Tähtisilmä ** kirjoitti:

        koska kaikki personalliset tyypit ovat mielenkiintoisia omalla tavallaan. Olen kevätkauden aikana tutustunut erääseen henkilöön, jonka kanssa olen tehnyt patikkaretkiä ja ihastunut hänen maltilliseen luonteeseensa.

        Aikanaan tapasin hänet kahvilassa ja sattumoisin hän kerran käveli samaan suuntaan jolloin juttelimme matkan aikana.
        Mies on niin hienotunteinen ja symppaattinen (leskimies), että olen kuunnellut häntä mieltymyksellä, hillitty ja hiljainen. Kuitenkin hän reagoi minun iloisuuteeni sanojensa mukaan ilahtuneena, ja viimeksi sanoi toivovansa ettei jäisi pelkästään ulkoilun varaan tapaamiset.

        Tällä hetkellä olen menossa kesänviettoon, joten en aio tehdä päivittäistä lenkkiäni vähään aikaan.
        Minua on miellyttänyt tuon ihmisen hienovarainen käytös, ehkä taas syksymmällä näen hänet lenkkipolullamme. Temperamentistä ei ole tietoakaan, vaan pelkkää sielukkuutta tuo mies henkii:)

        ramentti-sanan vieläkin väärin?

        Kyllä hienovaraisellakin ihmisellä on oma temperamenttinsa.)


      • kaikilla on
        Tähtisilmä ** kirjoitti:

        koska kaikki personalliset tyypit ovat mielenkiintoisia omalla tavallaan. Olen kevätkauden aikana tutustunut erääseen henkilöön, jonka kanssa olen tehnyt patikkaretkiä ja ihastunut hänen maltilliseen luonteeseensa.

        Aikanaan tapasin hänet kahvilassa ja sattumoisin hän kerran käveli samaan suuntaan jolloin juttelimme matkan aikana.
        Mies on niin hienotunteinen ja symppaattinen (leskimies), että olen kuunnellut häntä mieltymyksellä, hillitty ja hiljainen. Kuitenkin hän reagoi minun iloisuuteeni sanojensa mukaan ilahtuneena, ja viimeksi sanoi toivovansa ettei jäisi pelkästään ulkoilun varaan tapaamiset.

        Tällä hetkellä olen menossa kesänviettoon, joten en aio tehdä päivittäistä lenkkiäni vähään aikaan.
        Minua on miellyttänyt tuon ihmisen hienovarainen käytös, ehkä taas syksymmällä näen hänet lenkkipolullamme. Temperamentistä ei ole tietoakaan, vaan pelkkää sielukkuutta tuo mies henkii:)

        temperamentti, mutta erilainen. Voi pyhä sylvi mitä soopaa!


      • Ts **
        käsitätköhän tempe- kirjoitti:

        ramentti-sanan vieläkin väärin?

        Kyllä hienovaraisellakin ihmisellä on oma temperamenttinsa.)

        olisinko käsittänyt väärin? Temperamentti on minusta hieman räiskyvää, varmaan tällä lenkkitoverilla on myös oma temperamentinsä, mutta en tunne häntä niin hyvin. Ihailen vain sitä hienotunteisuutta mikä ihmisestä henkii:)


      • *Kukkahame*
        Satu* kirjoitti:

        pani ajattelemaan, oletko lungi impi vaiko lungimpi, (komparatiivi siis),
        ja myös viestisi oli hauska, pääni meni sitä lukiessani pyörälle.

        Moni luulee että kiukkuilu ja äksyily on temperamenttia, minusta niin ei ole.
        Se on räiskyvää, osaa nauraa ja iloitakin yhtä voimakkaasti kuin kiukustua, etelän ihmiset ovat todella sitä, osataan melkein yhtä aikaa itkeä ja nauraa mielialat vaihtelee, siis eletään tunteella ja täysillä.
        Niin minä sen koen, ja sitä tappuraa syttyy minullakin, ja sammuu saman tien, osaan lopettaa ja olla ajoissa, osataan myös elää
        Olen tunneihminen, romantikko ja elän täysillä.


      • jjoutava
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Moni luulee että kiukkuilu ja äksyily on temperamenttia, minusta niin ei ole.
        Se on räiskyvää, osaa nauraa ja iloitakin yhtä voimakkaasti kuin kiukustua, etelän ihmiset ovat todella sitä, osataan melkein yhtä aikaa itkeä ja nauraa mielialat vaihtelee, siis eletään tunteella ja täysillä.
        Niin minä sen koen, ja sitä tappuraa syttyy minullakin, ja sammuu saman tien, osaan lopettaa ja olla ajoissa, osataan myös elää
        Olen tunneihminen, romantikko ja elän täysillä.

        Oltiin ravitolassa Venetsiassa, odotimme syötäviä, siinä ihmettelimme tuleeko mitään ruokaa kun henkilökunta riiteli suuriäänisesti, seuraavassahetkessä kuitenkin kaikki järjestyi, annokset tuli ja tunnelma oli mitä aurinkoisin.
        Jos ajattelisin suomalaisessa ravintelissa olevan yhtä suuriäänistä henkilökuntaa niin menisin sinne vastakin ja mainostaisin toisillekin.


      • e tämäkään
        *Kukkahame* kirjoitti:

        Moni luulee että kiukkuilu ja äksyily on temperamenttia, minusta niin ei ole.
        Se on räiskyvää, osaa nauraa ja iloitakin yhtä voimakkaasti kuin kiukustua, etelän ihmiset ovat todella sitä, osataan melkein yhtä aikaa itkeä ja nauraa mielialat vaihtelee, siis eletään tunteella ja täysillä.
        Niin minä sen koen, ja sitä tappuraa syttyy minullakin, ja sammuu saman tien, osaan lopettaa ja olla ajoissa, osataan myös elää
        Olen tunneihminen, romantikko ja elän täysillä.

        tiedä mitä temperamentti tarkoittaa. Pitää vaan täällä olla koko ajan suuna päänä joka paikassa, onko se sitä täysillä elämistä


      • Houmioinut
        e tämäkään kirjoitti:

        tiedä mitä temperamentti tarkoittaa. Pitää vaan täällä olla koko ajan suuna päänä joka paikassa, onko se sitä täysillä elämistä

        Minävaan on täällä taasen pahallapäällä.


      • I-luokka
        Houmioinut kirjoitti:

        Minävaan on täällä taasen pahallapäällä.

        Ja nousuhumalassa!!


      • Atolfia
        I-luokka kirjoitti:

        Ja nousuhumalassa!!

        ei kyllä puhuta nousuhumalasta mitään eikä siinä puhuttu pahasta tuulestakaan.DD

        Temperamentikas =vilkas, railakas ja kuohahteleva. Temperamentikas ja oikukas ihminen.
        Temperamentti=luonteenlaatu, luonne. (temperamentiltaan tulinen taiteilija)

        Vilkas ja railakas voinen olla, mutta en kuohahteleva.

        Uteliasuuteni heräsi, kun täällä käydään niin "kiivasta" keskustelua tuon sanan merkityksestä. Kukkahame kuvasi itseään aivan oikein temperamentikaaksi.

        Lungimpi pähkäili hieman eri tavalla. Voihan persoona olla millainen tahansa, tietäväinen tai vähemmän tietäväinen, humaani, ajattelevainen jne. Meitähän on monenlaisia, myöskin tempermentiltamme hyvinkin erillaisia.


      • 6+20
        kaikilla on kirjoitti:

        temperamentti, mutta erilainen. Voi pyhä sylvi mitä soopaa!

        se on luonteenlaatu, joka voi olla hienovarainen, hiljainen tai joskus räiskyväkin,
        ja kaikkea siltä väliltä.


      • sapettaa
        6+20 kirjoitti:

        se on luonteenlaatu, joka voi olla hienovarainen, hiljainen tai joskus räiskyväkin,
        ja kaikkea siltä väliltä.

        Tässä minä kulutan kauniin aurinkoisen päivän, kun oma temperamenttini "vaati" selvittelemään asiaa, jonka jo aikoinaan selvitti Hippokrates ja Galenos.

        - Sangviinikko (verevä)
        - Melankolisuus (mustan sapen hallitsema)
        - Koleerikko (sapekas)
        - Flegmaatikko (limainen)

        Itse kyllä olen verevä, sapekas ja limainen, joskus aivan mustan sapen hallitsema. Harvoin, tai en koskaan ole hienovarainen ja hiljainen.

        Lapsenlapseni ( 4-v ja 6-v) ovat lähinnä tottelemattomia, vaikka kuinka yritän heille näyttää temperamenttiani komentelemalla. Naurun säestyksellä kuulen, että olen niin ihana, kun en kohta muista, että olen suuttunut.

        Täällähän tulee kyllä moitteita, jos itseään (sukulaisiaan) analysoi, mutta viellä enemmän jos toisista niin tekee.


      • ,,,
        sapettaa kirjoitti:

        Tässä minä kulutan kauniin aurinkoisen päivän, kun oma temperamenttini "vaati" selvittelemään asiaa, jonka jo aikoinaan selvitti Hippokrates ja Galenos.

        - Sangviinikko (verevä)
        - Melankolisuus (mustan sapen hallitsema)
        - Koleerikko (sapekas)
        - Flegmaatikko (limainen)

        Itse kyllä olen verevä, sapekas ja limainen, joskus aivan mustan sapen hallitsema. Harvoin, tai en koskaan ole hienovarainen ja hiljainen.

        Lapsenlapseni ( 4-v ja 6-v) ovat lähinnä tottelemattomia, vaikka kuinka yritän heille näyttää temperamenttiani komentelemalla. Naurun säestyksellä kuulen, että olen niin ihana, kun en kohta muista, että olen suuttunut.

        Täällähän tulee kyllä moitteita, jos itseään (sukulaisiaan) analysoi, mutta viellä enemmän jos toisista niin tekee.

        ---


    • susmorsio

      käytämme silloin tällöin. Kieltämättä haluamme osoittaa sillä, ettemme ole paikoillemme jymähtäneitä, haluamme osoittaa, että olemme edelleen kiinnostuneita elämän eri muodoista. Itsekin olen varmasti sitä joskus käyttänyt.
      Mutta...tuli mieleeni, että yhtä "täysillä" elää kanssasisaremme tai -veljemme, tavat ovat vain erilaiset. Jokainen elää vointinsa ja mahdollisuuksiensä mukaan.
      Nuorena "täysillä elämisellä" tarkoitettiin toisenlaista elämänrytmiä, mutta uskoisin, että liikuntarajoitteinen ja ehkä moniakin sairauksia poteva voi elää ihan samoin "täysillä" omasta mielestään, jos on tyytyväinen elämäänsä ja sopeutunut vanhenemiseen. Ei tarvitse ihmetavoitteita ja kaikenmaailman kissanristiäisiä käsitykseen täysillä elämisestä.
      Itse olen niin ailahtelevainen luonne, tai sanotaanko nyt aloitustani myötäillen, että on heittelehtivä temperamentti. Toisena aamuna saatan olla ihan tasapainoinen ihminen, siis rauhallinen, toisena tarvitsisin väittelyä heti aamusta tai jonain aamuna olen lempeä, maailmoja syleilevä ihminen.

      Mutta eletään vaan täysillä, temperamenttimme ja luonteemme mukaan. Riehahtelevina tai maltillisina, mutta vielä kerran toistan, että minua ärsyttää kuvitelma "arvokkaasta" vanhenemisesta.
      Vasta nythän on mahdollisuus olla se tytönhupakko, joka on syntymästään saakka ollut. Ei meidän velvollisuutemme ole enää olla vastuussa kaikista ja kaikesta, kylliksi sitä olemme elämässämme kantaneet.
      Nyt on vielä jokaisella mahdollisuus täysillä elämiseen, omalla tavallaan, tehdä sellaisia asioita, joita ei ennättänyt "velvollisuusaikanaan." Niin eri asiat ovat meille merkityksellisiä sanoessamme elävämme täyttä elämää.
      Tämä tämänkin aamun vuodatukseni on jonkun toisen mielestä "huithapelisti" kirjoitettu, mutta kun temperamenttini onkin vapautunut, ei ole pilkun mukaan täydellistä osaamista ja tekemistä....enää...
      kylliksi on ollut elämässä perfektionistista suorittamista ja puurtamista.
      Velvoite on jo epämiellyttävä sana, josta voi olla jo vapaa.

      • *Kukkahame*

        Jokainen elää vointinsa ja mieltymyksensä mukaan, mutta turhat jännitteet ja pelot ovat iän ja kokemusten myötä pois, pienet vastoinkäymisetkin jää arkiaskareiden lomassa unohduksiin.
        Ikä kyllä tekee oman tasoituksen ja onhan valo ja lämpö ne voimakkaat avustajat meille pohjoismaalisille aivan valtava energialisä, minä elän aurinkoiset päivät paljon virkeämmin ja touhuilen enemmän kuin sateisina päivinä.
        Saahan ne 'tossut' painaakin jo näissä vuosissa, mutta jos virtaa riittää on turhaa jarrutella, sitten illalla siitä saa palkkioksi hyvän unen.


      • 4+10

        muistakin ihmisistä, paikkakunnastaan, isänmaastaan, jopa koko maailmasta, maapallostamme.
        Se on kypsymisen yksi tunnusmerkki.

        Voi tetenkin vanheta vaikka raakileenakin.


      • 4+10 kirjoitti:

        muistakin ihmisistä, paikkakunnastaan, isänmaastaan, jopa koko maailmasta, maapallostamme.
        Se on kypsymisen yksi tunnusmerkki.

        Voi tetenkin vanheta vaikka raakileenakin.

        jos onkin sellainen varhaiskypsä, hoksannut jo aikaisemmin vastuunkantamisen, kyllä se kuule siinä sivussa tulee hoidetuksi ilman kertomisiakin. Ja liiallisuuksiin ei pidä enää mennä, nimittäin kypsät ihmiset voivat nöyrästi tunnustaa olevansa vasta raakileita.


      • mummirs
        susmorsian kirjoitti:

        jos onkin sellainen varhaiskypsä, hoksannut jo aikaisemmin vastuunkantamisen, kyllä se kuule siinä sivussa tulee hoidetuksi ilman kertomisiakin. Ja liiallisuuksiin ei pidä enää mennä, nimittäin kypsät ihmiset voivat nöyrästi tunnustaa olevansa vasta raakileita.

        tyhjä tähkäpää seisoo pystyssä ylpeänä itsestään,
        mutta täysi tähkä kumartuu nöyränä.

        Toivottavasti kaikki kuitenkin ovat tässä ketjussa tajunneet wedes sen,
        että sana temperamentti = luonne,
        joka voi olla nöyrän hiljainen yhtä hyvin kuin impulsiivisen räiskähtelevä.
        Sana temperamentti tarkoittaa vain luonnetta.


      • yksi meistä
        mummirs kirjoitti:

        tyhjä tähkäpää seisoo pystyssä ylpeänä itsestään,
        mutta täysi tähkä kumartuu nöyränä.

        Toivottavasti kaikki kuitenkin ovat tässä ketjussa tajunneet wedes sen,
        että sana temperamentti = luonne,
        joka voi olla nöyrän hiljainen yhtä hyvin kuin impulsiivisen räiskähtelevä.
        Sana temperamentti tarkoittaa vain luonnetta.

        En ole samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, yhdellä sanalla sitä on vaikea selittää kuten hän sen ilmaisi.


      • Katl.eija

        Aavistan että täysillä eläminen on jotakin tavoiteltavaa, mutta en minä vaan tiedä olenko elänyt täysillä. Voin tietysti ihan hyvin sanoa niin eläneeni ja muut sen hyväksyisivätkin, mutta mitä se kohdallani tarkoittaisi. En edes ole sitä koskaan pohtinut itseni enkä muidenkaan kohdalla.
        Ei kai se vaan tarkoita jonkinmoista riskinottoa elämäntavoissa, käyköön kuinka käy täysillä elän, olkoot seuraukset mitkä tahansa, kadu en. Ei kai se tätä tarkoita tuo sanonta.
        Jos ei elä täysillä niin olisikohan se sellaista estoisuutta ja oman arvokkuutensa pönkittämistä, yrittäisi ikäänkuin esittää jotain muuta kun on.
        Kai rauhallisellakin temperamentilla varustettu voi elää täysillä, jos kerran sellaisen temperamentin on syntymässä saanut.

        Vielä tuosta temperamentista. Sillä kai on biologinen pohja, josta johtuen ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia rauhallisista räiskyviin ja siltä väliltä. Mutta kun jostain sanotaan että siinäpä temperamenttinen tyyppi, niin kaikki tiedämme ettei edessämme ole mikään hitaasti syttyvä ja rauhallinen olio.


      • mummirs
        Katl.eija kirjoitti:

        Aavistan että täysillä eläminen on jotakin tavoiteltavaa, mutta en minä vaan tiedä olenko elänyt täysillä. Voin tietysti ihan hyvin sanoa niin eläneeni ja muut sen hyväksyisivätkin, mutta mitä se kohdallani tarkoittaisi. En edes ole sitä koskaan pohtinut itseni enkä muidenkaan kohdalla.
        Ei kai se vaan tarkoita jonkinmoista riskinottoa elämäntavoissa, käyköön kuinka käy täysillä elän, olkoot seuraukset mitkä tahansa, kadu en. Ei kai se tätä tarkoita tuo sanonta.
        Jos ei elä täysillä niin olisikohan se sellaista estoisuutta ja oman arvokkuutensa pönkittämistä, yrittäisi ikäänkuin esittää jotain muuta kun on.
        Kai rauhallisellakin temperamentilla varustettu voi elää täysillä, jos kerran sellaisen temperamentin on syntymässä saanut.

        Vielä tuosta temperamentista. Sillä kai on biologinen pohja, josta johtuen ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia rauhallisista räiskyviin ja siltä väliltä. Mutta kun jostain sanotaan että siinäpä temperamenttinen tyyppi, niin kaikki tiedämme ettei edessämme ole mikään hitaasti syttyvä ja rauhallinen olio.

        temperamentti.
        Usein silloin vielä pistetään kaksi p-kirjainta sanaan, vaikka yksi on oikein.

        Mutta ylempänä tekstissäsi oli oikeata asiaa, vain viimeinen virke on väärin.

        Nyt hautaan aiheen. Varmaan vieläkin joku tulee ja sanoo, että sillä on sitten ...


      • Tähtisilmä **
        Katl.eija kirjoitti:

        Aavistan että täysillä eläminen on jotakin tavoiteltavaa, mutta en minä vaan tiedä olenko elänyt täysillä. Voin tietysti ihan hyvin sanoa niin eläneeni ja muut sen hyväksyisivätkin, mutta mitä se kohdallani tarkoittaisi. En edes ole sitä koskaan pohtinut itseni enkä muidenkaan kohdalla.
        Ei kai se vaan tarkoita jonkinmoista riskinottoa elämäntavoissa, käyköön kuinka käy täysillä elän, olkoot seuraukset mitkä tahansa, kadu en. Ei kai se tätä tarkoita tuo sanonta.
        Jos ei elä täysillä niin olisikohan se sellaista estoisuutta ja oman arvokkuutensa pönkittämistä, yrittäisi ikäänkuin esittää jotain muuta kun on.
        Kai rauhallisellakin temperamentilla varustettu voi elää täysillä, jos kerran sellaisen temperamentin on syntymässä saanut.

        Vielä tuosta temperamentista. Sillä kai on biologinen pohja, josta johtuen ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia rauhallisista räiskyviin ja siltä väliltä. Mutta kun jostain sanotaan että siinäpä temperamenttinen tyyppi, niin kaikki tiedämme ettei edessämme ole mikään hitaasti syttyvä ja rauhallinen olio.

        käydä testaamassa temperamenttini:

        Niin siinä kävi, että olen haaveilijatyyppi, inspiraatiokykyinen ja luova:D

        Täytyy yhtyä tuohon ihan suosiolla.


      • *Kukkahame*
        Katl.eija kirjoitti:

        Aavistan että täysillä eläminen on jotakin tavoiteltavaa, mutta en minä vaan tiedä olenko elänyt täysillä. Voin tietysti ihan hyvin sanoa niin eläneeni ja muut sen hyväksyisivätkin, mutta mitä se kohdallani tarkoittaisi. En edes ole sitä koskaan pohtinut itseni enkä muidenkaan kohdalla.
        Ei kai se vaan tarkoita jonkinmoista riskinottoa elämäntavoissa, käyköön kuinka käy täysillä elän, olkoot seuraukset mitkä tahansa, kadu en. Ei kai se tätä tarkoita tuo sanonta.
        Jos ei elä täysillä niin olisikohan se sellaista estoisuutta ja oman arvokkuutensa pönkittämistä, yrittäisi ikäänkuin esittää jotain muuta kun on.
        Kai rauhallisellakin temperamentilla varustettu voi elää täysillä, jos kerran sellaisen temperamentin on syntymässä saanut.

        Vielä tuosta temperamentista. Sillä kai on biologinen pohja, josta johtuen ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia rauhallisista räiskyviin ja siltä väliltä. Mutta kun jostain sanotaan että siinäpä temperamenttinen tyyppi, niin kaikki tiedämme ettei edessämme ole mikään hitaasti syttyvä ja rauhallinen olio.

        Noita riskinottoja voi kukin pohtia tykönään ja tulla itselleen sopuisaan tulokseen!
        Koko elämä on silloin tällöin riskin ottoa, ei sitä korostamalla pahenna tai paranna, eikä ainakaan ymmärryksen kautta, ja ymmärtäjiä on yhtä monta kuin on kirjoittajia.
        Kaikki lie mahdollista kun vain elää ja antaa toistenkin elää..;-DD


      • jjoutava
        yksi meistä kirjoitti:

        En ole samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa, yhdellä sanalla sitä on vaikea selittää kuten hän sen ilmaisi.

        Valokuvan ajattelin ottaa, nyt kun nuoret puut eivät ole vielä täydessä lehdessä niin varsinainen kohde näkyy paremmin.
        Mutta illemmalla kohde näkyy vieläkin paremmassa valossa.
        Valokuvaajan pitää jaksaa odottaa.
        Ihmiseloon ajattelin johdatella, - mutta enpä näytä osaavankaan.


      • katl,,eija
        mummirs kirjoitti:

        temperamentti.
        Usein silloin vielä pistetään kaksi p-kirjainta sanaan, vaikka yksi on oikein.

        Mutta ylempänä tekstissäsi oli oikeata asiaa, vain viimeinen virke on väärin.

        Nyt hautaan aiheen. Varmaan vieläkin joku tulee ja sanoo, että sillä on sitten ...

        Hihh..että melkein oikein, mutta ei ihan oikein tieteellisesti arvioiden. Oikaise tuo viimeinen virkkeeni oikeaksi mummirs, minä kun olin ihan tuollaisessa luulossa. Ihan tuttua on kuinka saman sanan ja käsitteen eri tavoin ymmärrämme ja ihan sen luonnollisena pidän.


      • susmorsio
        mummirs kirjoitti:

        temperamentti.
        Usein silloin vielä pistetään kaksi p-kirjainta sanaan, vaikka yksi on oikein.

        Mutta ylempänä tekstissäsi oli oikeata asiaa, vain viimeinen virke on väärin.

        Nyt hautaan aiheen. Varmaan vieläkin joku tulee ja sanoo, että sillä on sitten ...

        oikein tietäjä liikkeellä, ja vielä hautaamassakin....hehheh.


      • hyvä herra
        susmorsio kirjoitti:

        oikein tietäjä liikkeellä, ja vielä hautaamassakin....hehheh.

        Kuollaan sitä vielä meilläkin, eikä sitten kutsuta hautajaisiin, menosi entinen mies harmistuneena kun ei hautajaiskutsua saanut.


      • katl,,eija kirjoitti:

        Hihh..että melkein oikein, mutta ei ihan oikein tieteellisesti arvioiden. Oikaise tuo viimeinen virkkeeni oikeaksi mummirs, minä kun olin ihan tuollaisessa luulossa. Ihan tuttua on kuinka saman sanan ja käsitteen eri tavoin ymmärrämme ja ihan sen luonnollisena pidän.

        Kirjoitin "tempperamenttinen." Mainitsin sen kyllä tarkoittavan luonteenlaatua. Minusta tempperamenttinen sisältää aktiivisen suuntauksen (koleerinen), joka painottuu vielä enemmän puheessa. Olen nähnyt näin käytettävän ja vielä enemmän puheessa. Näinhän "mummirs" myös toteaa, vaikkakaan ei pidä sitä oikeana. Eipä kai, jos tarkkoja ollaan.
        Toisaalta tempera on minulle tutumpi maalin nimenä. Temperalla on maalattu jo ennen öljyvärejä. No "värejähän" luonteenlaadutkin ovat )). On edelleen jonkin verran käytössä. Joopa, nyt enempää selittelemättä. Koettakaa kestää)).


      • *Kukkahame*
        ynnämuu kirjoitti:

        Kirjoitin "tempperamenttinen." Mainitsin sen kyllä tarkoittavan luonteenlaatua. Minusta tempperamenttinen sisältää aktiivisen suuntauksen (koleerinen), joka painottuu vielä enemmän puheessa. Olen nähnyt näin käytettävän ja vielä enemmän puheessa. Näinhän "mummirs" myös toteaa, vaikkakaan ei pidä sitä oikeana. Eipä kai, jos tarkkoja ollaan.
        Toisaalta tempera on minulle tutumpi maalin nimenä. Temperalla on maalattu jo ennen öljyvärejä. No "värejähän" luonteenlaadutkin ovat )). On edelleen jonkin verran käytössä. Joopa, nyt enempää selittelemättä. Koettakaa kestää)).

        Mielestäni voi käyttää kahta tai yhtä p:tä, google tuntee molemmat, puhekielessä se kuuluu kahtena pnä, jotenkas ei kai siitä nyt voi alkaa olemaan noin suuri haloo, tai no miksikäs ei.


      • sanalla
        Katl.eija kirjoitti:

        Aavistan että täysillä eläminen on jotakin tavoiteltavaa, mutta en minä vaan tiedä olenko elänyt täysillä. Voin tietysti ihan hyvin sanoa niin eläneeni ja muut sen hyväksyisivätkin, mutta mitä se kohdallani tarkoittaisi. En edes ole sitä koskaan pohtinut itseni enkä muidenkaan kohdalla.
        Ei kai se vaan tarkoita jonkinmoista riskinottoa elämäntavoissa, käyköön kuinka käy täysillä elän, olkoot seuraukset mitkä tahansa, kadu en. Ei kai se tätä tarkoita tuo sanonta.
        Jos ei elä täysillä niin olisikohan se sellaista estoisuutta ja oman arvokkuutensa pönkittämistä, yrittäisi ikäänkuin esittää jotain muuta kun on.
        Kai rauhallisellakin temperamentilla varustettu voi elää täysillä, jos kerran sellaisen temperamentin on syntymässä saanut.

        Vielä tuosta temperamentista. Sillä kai on biologinen pohja, josta johtuen ihmiset ovat temperamentiltaan erilaisia rauhallisista räiskyviin ja siltä väliltä. Mutta kun jostain sanotaan että siinäpä temperamenttinen tyyppi, niin kaikki tiedämme ettei edessämme ole mikään hitaasti syttyvä ja rauhallinen olio.

        uolustellaan usein äksyilyä,
        kun joku purkaa omaa kehnoa oloaan toisiin.

        Se on sitä sen sanan väärinkäyttöä, joka on pesiytynyt pahasti joidenkin mieleen.

        Kehno olo, alavireisyys, masentuneisuus j huono itsekunnioitus aiheuttaa kiukuttelua.
        Ihminen suutahtaa helposti ja leppyy hitaasti.

        Sillä ei ole mitään tekemista temperamentin kanssa, silllä millä tahansa temperamentilla
        syntyessään varustettu ihminen voi saada huonon itsetunnon, joka aiheuttaa suuttumista muihin,
        äkäilyä ja kehnoa oloa.
        Se ei temperamentista johdu.

        ("Sillä sitten on tempperamenttia!" on aivan mieletön lause.)


      • hyvä selitys
        sanalla kirjoitti:

        uolustellaan usein äksyilyä,
        kun joku purkaa omaa kehnoa oloaan toisiin.

        Se on sitä sen sanan väärinkäyttöä, joka on pesiytynyt pahasti joidenkin mieleen.

        Kehno olo, alavireisyys, masentuneisuus j huono itsekunnioitus aiheuttaa kiukuttelua.
        Ihminen suutahtaa helposti ja leppyy hitaasti.

        Sillä ei ole mitään tekemista temperamentin kanssa, silllä millä tahansa temperamentilla
        syntyessään varustettu ihminen voi saada huonon itsetunnon, joka aiheuttaa suuttumista muihin,
        äkäilyä ja kehnoa oloa.
        Se ei temperamentista johdu.

        ("Sillä sitten on tempperamenttia!" on aivan mieletön lause.)

        näin voi paremmin ymmärtää näitä palstalla äksyilijöitä ja täältä itsetuntoa hakevia.


      • naureskelija*
        sanalla kirjoitti:

        uolustellaan usein äksyilyä,
        kun joku purkaa omaa kehnoa oloaan toisiin.

        Se on sitä sen sanan väärinkäyttöä, joka on pesiytynyt pahasti joidenkin mieleen.

        Kehno olo, alavireisyys, masentuneisuus j huono itsekunnioitus aiheuttaa kiukuttelua.
        Ihminen suutahtaa helposti ja leppyy hitaasti.

        Sillä ei ole mitään tekemista temperamentin kanssa, silllä millä tahansa temperamentilla
        syntyessään varustettu ihminen voi saada huonon itsetunnon, joka aiheuttaa suuttumista muihin,
        äkäilyä ja kehnoa oloa.
        Se ei temperamentista johdu.

        ("Sillä sitten on tempperamenttia!" on aivan mieletön lause.)

        "Nyt hautaan aiheen. Varmaan vieläkin joku tulee ja sanoo, että sillä on sitten ... "


    • taivahan

      Voiko vanhat ihmiset olla noin lapsellisia selittämässä miten luovia ja täysillä eläviä ovat, suurin osa ei selityksistä huolimatta ymmärrä otsikkoa. MINÄMINÄMINÄ. Hyvä kun täällä purkautuvat kaltaistensa parissa.

      • naureskeleva

        Häivy hyvä ihminen täältä tyhmien joukosta,ettet ihan kiukkuusi tikahdu.


      • 12 + 16
        naureskeleva kirjoitti:

        Häivy hyvä ihminen täältä tyhmien joukosta,ettet ihan kiukkuusi tikahdu.

        Tämä on näitä samoja jotka kirkuu rekkaumisesta..

        Sekin elää täysillä, a wot!


      • kuka käskee
        naureskeleva kirjoitti:

        Häivy hyvä ihminen täältä tyhmien joukosta,ettet ihan kiukkuusi tikahdu.

        toisia häipymään ? Tietysti nämä palstaa täysillä elävät ja elämöivät.


      • i&13
        kuka käskee kirjoitti:

        toisia häipymään ? Tietysti nämä palstaa täysillä elävät ja elämöivät.

        Sinä-sinä-sinähän eniten täällä elämöit vaikka ymmärrät aloituksen niin hyvin.


      • *Kukkahame*
        kuka käskee kirjoitti:

        toisia häipymään ? Tietysti nämä palstaa täysillä elävät ja elämöivät.

        No saittehan uuden sanonnan käyttöönne, hyvä kun minulla sentään on oma elämä ja voin elää ilman neuvojanne:

        Minävaan....täällä taas huushollaa, ettekö tunne?


      • saittehan ?
        *Kukkahame* kirjoitti:

        No saittehan uuden sanonnan käyttöönne, hyvä kun minulla sentään on oma elämä ja voin elää ilman neuvojanne:

        Minävaan....täällä taas huushollaa, ettekö tunne?

        onkos täällä kaksi leiriä ? Selvännäkijän kykyjäkin kaiken muun lisäksi, oohhh!!!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      138
      1658
    2. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      110
      1254
    3. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      169
      1192
    4. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      86
      1097
    5. Minä vaan masennun yksinäni

      Viettäkää mukava perjantai ilta ja kiva viikonloppu. 🌃🌞🐺💤
      Ikävä
      188
      912
    6. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      83
      835
    7. Ketä kaivattusi mielestäsi muistuttaa

      ulkonäöllisesti?
      Ikävä
      39
      819
    8. Hyvää yötä naiselle.

      Olitko sä taas lihonut? Hyh Hyh mieheltä jonka tunnet
      Ikävä
      89
      798
    9. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      76
      748
    10. Naantalissa kohahtaa

      Yli 4 vuotta puhelimeen, tietokoneelle murtautumista sekä Whatsapp urkintaa Naantalissa hakkeritiimin jäseniä
      Naantali
      137
      682
    Aihe