En usko itseeni. Pidän itseäni epäonnistuneena, yksinkertaisena ja tyhmänä. Minun on vaikea olla ihmisten seurassa, koska tarkkailen koko ajan itseäni. Jos sanon mielestäni jotain tyhmää, se jää pyörimään mieleeni päiväkausiksi ja ajattelen koko ajan miksi sanoin niin ja osoitin taas typeryyteni.
Pelkään, että ihmiset pitävät minua jotenkin vajaana. Opiskelen ammattikorkeakoulussa, menin jälleen kesätöihin paikkaan jota vihaan ja jossa kärsin ja vain sen takia, että voin näyttää muille pärjääväni.
Minulla on poikaystävä, mutta nykyään me vain oikeastaan riitelemme ja se masentaa minua entisestään.
Minusta tuntuu, etten pärjää oikein missään. Kun ajattelen tulevaisuuttani, minusta tuntuu, ettei mitään kivaa ole tiedossa. Alan itkemään nykyisin pienistäkin asioista. Olen aina kärsinyt pakko-oireista ja -ajatuksista, joka on pahentunut koko ajan. Päässäni pyörii jatkuvasti ajatusriimejä kaikenlaisia sairauksia vastaan, joita pelkään aivan kamalasti.
Haluaisin vain pois. Jos vain voisin lähteä yksin jonnekin mummon mökkiin erakoitumaan vähäksi aikaa, pois muiden ihmisten luota....En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei mitään.
En vain voi sille mitään, että en pysty keskittymään muuhun kuin siihen , että mitä muut ihmiset minusta ajattelevat. Ei minulla ole varaa mennä minnekään psykologille juttelemaan ongelmistani. Mitä ihmettä voin tehdä? Tilanteeni näyttää vain pahenevan.
Pelkään, että ihmiset pitävät minua jotenkin vajaana. Opiskelen ammattikorkeakoulussa, menin jälleen kesätöihin paikkaan jota vihaan ja jossa kärsin ja vain sen takia, että voin näyttää muille pärjääväni.
Minulla on poikaystävä, mutta nykyään me vain oikeastaan riitelemme ja se masentaa minua entisestään.
Minusta tuntuu, etten pärjää oikein missään. Kun ajattelen tulevaisuuttani, minusta tuntuu, ettei mitään kivaa ole tiedossa. Alan itkemään nykyisin pienistäkin asioista. Olen aina kärsinyt pakko-oireista ja -ajatuksista, joka on pahentunut koko ajan. Päässäni pyörii jatkuvasti ajatusriimejä kaikenlaisia sairauksia vastaan, joita pelkään aivan kamalasti.
Haluaisin vain pois. Jos vain voisin lähteä yksin jonnekin mummon mökkiin erakoitumaan vähäksi aikaa, pois muiden ihmisten luota....En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei mitään.
En vain voi sille mitään, että en pysty keskittymään muuhun kuin siihen , että mitä muut ihmiset minusta ajattelevat. Ei minulla ole varaa mennä minnekään psykologille juttelemaan ongelmistani. Mitä ihmettä voin tehdä? Tilanteeni näyttää vain pahenevan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.