Kolme kesää ajetun DPH-vetolaitteen isompi potkuri on pahannäköisesti syöpynyt, kun taas pienempi, jonka pitäisi kaiken järjen mukaan olla aivan samaa materiaalia, on virheetön. Onko muilla kokemuksia syöpymistä? Syöpymien sijainti viittaisi kavitaatioon.
Tuollaisen rusetin hinta on yli tonnin, jolla rahalla olettaisi saavan laatutavaraa eikä leluja. Volvo ei luonnollisestikaan halua ottaa asiaa vastuulleen.
Tuollaisen rusetin hinta on yli tonnin, jolla rahalla olettaisi saavan laatutavaraa eikä leluja. Volvo ei luonnollisestikaan halua ottaa asiaa vastuulleen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tämän olen todennut itsekin alumiinipotkureilla, ei ole vika vaan ominaisuus. Alumiinin ominaisuuksiin kuuluu myös, että se ei jousta ja palaudu vaan lapojen muotoon voi jäädä rasituksesta pysyviä muutoksia (taipumia). Lisäksi alumiinista ei saada tehtyä hydrostaattisesti optimaalista muotoa vaan lavat on tehtävä juuresta paksummaksi, jolloin hyötysuhde väkisinkin kärsii verrattuna lavoiltaan tasavahvoihin teräspotkureihin
Itse ratkaisin alumiiniongelman vaihtamalla teräspotkureihin, jotka tosin maksavat huomattavasti enemmän, mutta kestävät pitempään ja ovat hyötysuhteeltaan paremmat. Hinnan lisäksi huono puoli on se, että vetolaite vaurioituu pienestäkin potkurin pohjakosketuksesta helpommin, koska alumiini murtuu, mutta teräs ei (niin helposti) vaan voi särkeä vaihteiston rattaita tai vääntää akselin kieroksi. Mutta kukapa sitä potkureillaan kiviä kolistelisi...
Ei nuo Duopropit syövy eri tahtiin, joten olet varmaan oikeassa miettiessäsi kavitaatiota (joka on mekaanista kulutusta). Ainoa syy jonka voin keksiä on, että moottorisi olisi asennettu liian korkealla, Duopropissa sitä ei huomaa yhtä helposti kuin yksipotkurisessa. Eli voit edelleen trimmata keulaa ylös ilman että ote katoaisi kokonaan.
Jotain on vialla, olen ajanut samoilla alumiini A:sarjan potkureilla n.500 mailia, ei mitään "syöpymiä", maali on vain kulunut. juuri maalasin potkurit Miranolilla, ja huomena veteen ja menoksi.
Oletan että tarkoitat merimaileja, joka antaa 25 solmun nopeudessa 20 käyttötuntia.. Tosin todellinen keskinopeus on alempi, joten 50 tuntia on aika realistinen oletus.
Eikö sinun mielestäsi olisi aikamoinen ihme, jos ne potkurit eivät olisi kestäneen normaalin perheveneilijän 1/4-1/2 ajokautta??
Anteeksi virheeni, pitää olla 5000 mailia.
Tarkennuksena alkuperäiseen viestiini: Potkuri on G-sarjan nikkeli-alumiini-pronssiseoksesta valmistettu. Vetolaite on asennettu syvä-v-pohjarunkoon, jossa se on matkanopeudellakin (34 s) hyvin häiriöttömässä vedessä. Oma oletukseni kavitaatiosta mietityttää, koska taaempi (pienempi) potkuri on täysin virheetön.
Maileja on kolmen kesän aikana kertynyt 9000, mutta ei se nyt pitäisi olla vielä mikään syy. Materiaalin kelvottomuus ja tuotannon epätasainen laatu tuntuvat ainoilta selityksiltä....:o(
Kavitaatiolle on hyvin tyypillistä paikallisuus ja alumiinipotkurin "syöpyminen" tai maalin "kuluminen" on lähes aina kavitaation aiheuttamaa. En ole juuri DP-systeemeihin perehtynyt, mutta olettaisin, että se edempi potkuri tekee selvästi suuremman työn ja kavitointi on helposti vain sen ongelma.
Kannattaisi varmaan tarkistaa potkureiden mitoitus.
Olen aika monta paria noita alumiinisia käsitellyt ja lähes kaikissa on nousuihin tarvinut tehdä korjauksia. Tosin sellaiset yksilöt joissa on vielä ehjä pinnoite eivät yleensä käy korjauksessa.. ;-) ellei nyt sitten tarvi muutoksia tehdä nousuihin tai kuppiin.
Eli näkemättäkin uskaltaisin väittää kyseessä olevan kavitaatio joka johtuu potkurista itsestään.
Itselläni on veneessä kaksi D4 konetta, jotka otettiin käyttöön 2004. Koneet olivat tuolloin enismmäisiä, jotka asennettiin suomessa valmistettuun veneeseen. Ensimmäisen kauden jälkeen silloiset potkurit olivat todella pahannäköiset ja Volvo vaihtoi ne uusiin.
Uudetkin ovat syöpyneet varsin ikävän näköiseksi, mutta en ole enää viitsinyt asiasta Volvon kanssa kättä vääntään, olen ajatellut, että se on niiden "ominaisuus".
Uusien potkurien osto on ollut mielessä, tosin samalla olen miettinyt uuden veneen tilaamista, niin saa samalla uudet potkurit.
Varauduin pyytäessäni täysin uudet D4 koneet veneeseen noin vuoden tuotekehitysjaksoon, mutta kolme vuotta kului ja sen jälkeen koneet ovat toimineet hyvin, nyt niillä on ajettu 700 h. Vetolaitteisiin vaidettiin talven aikanana kaikki tiivisteet, kun öljyt olvat oleet hieman harmaat syksyllä.
Kyllä usko Volvo-Pentan "laatuun" on henkilökohtaisesti aika kovilla, sillä viime syksynä meni vetolaite p**kaksi 380 ajotunnin jälkeen. Ajan yleensä 1,5-2 tunnin siivuja ja vetolaite kuumenee tuollaisella matkalla niin kuumaksi että siinä polttaa kätensä. Harmittaa, kun tuli niin kiire vesillelaskun kanssa huhtikuussa, että vesijäähdytysruiskutuksen asentaminen jäi ensi talveen.
Hei tuntuu DPH potkurien kanssa ongelmien jatkuvat syöpyy edelleen joka johtuu ilmeisesti uusista seoksista,eli valmistevikoja jonka korjaaminen
on myyjän vastuulla . Vaatikaa uudet tilalle .
Näyttäisi olevan erittäin tavallista tuo VPn potkureiden syöpyminen. Palstoja selatessa (Englannin-, ruotsin- ja saksankielisiä) törmää usein juuri tuohon pulmaan. Lähes poikkeuksetta VP on todennut sen olevan harvinaista eikä korvausta saa. Tonni per potkuri on aika paljon kun vielä monessa veneessä on niitä neljä ja ne on parin kauden välein vaihdettava. Ongelma näyttäisi ovan suurempi mitä nopeampi vene kyseessä. Kun säilytyshalleissa käy läpi veneiden potkurit on helppo todeta ongelma todelliseksi. Harmi kun itse koneet ovat hyvät. Vaan potkurit syöpyy, hydrauliletkut murenee ja raakavesisuodin vuotaa ja pumpaa konehuoneen täyteen vettä hetkessä. Pitäisikö odottaa enemmän 50.000e koneelta?
Melkein kaima otti edellä esiin yhden todella suuren ongelman - eli ohjaushydrauliikan letkut: Alkuperäiset todella hapertuvat alta aikayksikön ja sisällä oleva teräsverkko alkaa RUOSTUA! Uskomaton materiaalivalinta. Nyt on omaan vetolaitteeseen vaihdettu haponkestävllä vaipalla varustetut letkut. Tarkistakaa hyvät ihmiset omien DPH-vetolaitteidenne letkut - ei ole kiva menettää ohjaus matkavauhdissa.
Potkurien edessä oleva muovinen muotokappale on myös uskomaton kapistus - se on liian iso - eli väljyyttä potkurin ja sen välillä on liian vähän, jolloin etummainen potkuri akselirihlan kumivulkanoinnin joustaessa pääsee lyömään siihen kiinni. Ellei ko. muovipalaa itse madalla, menee se n. 100 tunnin välein vaihtoon. Hieman arveluttava tapa lisätä varaosamyyntiä!
Olisiko aika alkaa vaatia Volvo-Pentaa ottamaan vastuu laadustaan? Nykyisellään on takuuajan jälkeen toivotonta saada valmistajaa vastuuseen selkeistä materiaalivioista.
Kumipäälysteiset letkut eivät kestä telakoiden >200 bar painepesureita. Olen vaihdattanut letkut kertaalleen ja vaihdon yhteydessä laitoin letkujen päälle 17 mm sisähalkaisijaltaan olevat polykarbonaatista valmistetut taipuisat suojaletkut. Tätä letkua käytetään mm ajoneuvojen johtosarjojen suojaletkuna. Suojaletkut kestävät painepesurin hyvin ja estävät siten niiden vioittumisen.
Potkurin edessä olevia muovipaloja on minullakin mennyt. Tärkeää on tarkistaa vetolaitteessa oleva jäähdytysvedenotton yhde, tämä murtuu vanhemmissa koneissa ja uusi yhde on vahvistettua mallia.
Ei kukaan oo vaihtanu vetolaitteen sinkkejä? Yleensä jos ruostuu ja syöpyy niin sinkit ei toimi tai niitä ei enää ole.
Ja muistaa että sinkit on suola/ meriveteen ja magnesiumit on sisävesille/makeaan veteen.
Mulla etumaisessa potkurissa tyvikavitaatiota,mutta ei pahasti.Tosin kolmas kesä ja kolmannet potkurit.ajoa n 200 tuntia/vuosi.Matkavauhti 30 kn.Mutta takamaisen potkurin nousu ei pysy kohdallaan.Rupeaa hieman tärisemään puolessa kesässä ja talven jälkeen tärisi kunnolla.?. Yhdessä lavassa keskellä
syöpynyt vekki, ihan kuin lapa olisi taittunut ja palautunut.Tuntee myös käsillä ,tämän vekin.Auttaisikohan pienempi nousu? Pääsis myös laakerit vähemmällä ja kytkin.? Vai mikä hajosi 380 tunnissa?
En huomannut sanoa ,että potkurit ovat G-5.Ensimmäisten potkurien tärinä tuli parin millin heitosta kumioinnissa.Lämpeneekö potkurit niin paljon ,että kumiointi ei kestä?
Parahin Volvo Penta-veneilijä,
On korkea aika aloittaa joukolla Volvon painostaminen parempaan jälkimarkkinointiin!
Nyt, kun DPH-vetolaitteita on ollut 4 ajokautta 370-heppaisten D6:n perässä alkavat vähemmänkin ajavien perät hajota. Itsellä on nyt menossa kolmas perä vajaan 500 tunnin aikana (puhumattakaan tässäkin ketjussa mainituista, "pienemmistä" vioista). Volvoa ei voisi vähempää kiinnostaa keskustella korvauskysymyksistä, jos takuuaika on mennyt päivälläkään pitkäksi.
Jos autosi vaihdelaatikko leviää esim. 3 vuoden ja 80.00 kilometrin jälkeen, ei ole epäilystäkään siitä, onko kyseessä maahantuojan korvattava vika - koska oletusarvoisesti vaihdelaatikon tulisi kestää merkittävästi pidempään. Eikö samaa analogiaa tulisi noudattaa venemoottoreissakin...
Erinäisiä nettifoorumeita maailmalla seuranneena voin vain todeta, että Volvo Pentalla on edessään todella **siset paikat, kun veneiliijöille alkaa valjeta, että he eivät ole ongelmiensa kanssa yksin.
Kaikesta huolimatta ongelmatonta veneilykesää toivoen,
V-P
On nää Volvo Pentan ongelmat ihmeellisiä. Mulla taas on pienempi teräspotkuri syöpynyt 330 tunnin ajolla tyvestä todella pahoin. Sitä ennen levähti vesipumppu 180 tunnin kohdalla. Kyseessä DP-G vetolaite. Ja valmistajaa ei kiinnostanut asia lainkaan.
Vaihdoin äsken venettä, VP dieseli perävetolaitteella vaihtui ulkolaitamoottoriin. Molemmat 10 v vanhoja, Volvoa huollettu ja putsattu kun vauvan peppua mutta näytti jo vanhalta koneelta. Alumiini jakopään kansi oli ihan harmaana ja maalit irti. Moottorin etupää jatkuvasti mustana hihnojen pölystä.
Samanikäinen ulkolaitamoottori näyttää ihan uudelta kopin alla, mutta maksaa vain murto-osan dieselistä.
Volvon B6 potkurit kesti yhden kauden, sitten vaihdoin C5 teräsrusetteihin. Koneesta hajoi turbo, makeavesipumppu ja merivesipumppu alle 500 käyttötunnilla. Taisi kone maksaa yli 40 000 EUR uutena.
Ja Volvon asenne ongelmiin, Göteborgia myöten: tämä on normaalia...