En tiedä kuuluuko tämä aihe tänne mutta kysympä vaan kuitenkin.Olen syönyt masennuslääkettä Seronilia muutamia vuosia ja viime aikoina vain tarvittaessa esim.viikon "kuurina" viimeksi helmikuun puoli välissä.Annos muistaakseni 7,5 mg kerran päivässä.Alapään se vei välittömästi ihan tunnottomaksi mutta jonkinlaisen klitoris orkun saan mutta ei se kaksine ole..Kysymys kuuluu että kauanko menee ennen kuin tuntoherkkyys palautuu vai palautuuko lainkaan :/ ,onko kokemuksia?Haluaisin saada seksielämäni takaisin..Seronil kuuluu muistaakseni ssri-lääkkeisiin. Olen siis nainen.
seronil ja seksi
Ilmanko iäti
85322
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
samaa seroniliä minäkin käytän,pienempinä annoksina kylläkin.
ei ole vaikuttanut mitenkään mulla, joten uskon että sullakin palautuu ennalleen.....tsemppiä....
Ssri-lääkkeiden harmillinen sivuvaikutus on seksiin liittyvät tunnottomuudet.
Itse syön citalopramia ja oletettavasti vielä pitkään.
Olen mies, voin harrastaa yhdyntää lähes tunnin, mutta en laukea. Fyysinen kunto loppuu ennemmin.
Harmittaa todella paljon! Markkinoille on tullut uusi lääke, jota käyttäessä ei ole näitä ongelmia, mutta niin pirun kallis. Pakko vaan kestää.
Myös muita mielialalääkkeitä on olemassa, joten teillä on täysi oikeus vaatia haittaa aiheuttavan lääkkeen vaihtamista.
Kai lääkäri tämän asian teille selvitti?
Vaikka lääke auttaisi masennukseen, pelkotiloihin, ahdistukseen jne, niin sillä ei ole mitään merkitystä jos se pilaa sinun elämäsi yhden vahvimmista alueista, eli seksielämän, vaikka kyse olisikin sooloseksistä. Teillä on kuntoutujina oikeudet ja lääkäreillä velvollisuus etsiä teille sopiva lääke, vaikka se veisi aikaa.
Tämä viesti kuuluu siis kaikille teille jotka käytätte mielialalääkkeitä, ei pelkästään sinulle "Citalo".
Minä käytin itse Seroxatia ja joitakin muita mielialalääkkeitä joiden nimiä en nyt muista. Seroxatia söin puolen vuoden ajan kunnes aloin seurustelemaan ja lääke oli pakko vaihtaa toiseen kun lääkärin lupaama kahden kuukauden ohimenoaika ei selvästikään osoittanut ohimenemisen merkkejä. Eli lääkäri jaksoi toistaa kuinka orgasmittomuus, tai niinkuin hän väitti "viivästynyt siemensyöksy" pitäisi helpottaa kahden kuukauden sisällä lääkkeen aloittamisesta. Kärsin kaksi vuotta lääkkeen lopettamisen jälkeen yhdynnässä orgasmittomuudesta ja jopa masturboimalla sen saaminen oli ensimmäisen puolen vuoden aikana vaikeaa, mutta helpottui kuitenkin pikkuhiljaa. Lääkkeitä tuli sitten muitakin, mikä hidasti palautumista ja nyt viimeisestä lääkkeestä joka ei ollut aivan niin raju sivuoireiltaan on kulunut vuosi ja peli toimii lähes kuin kello. Vaadin kuitenkin puolen tunnin lämmittelyä eli esileikkiä ennenkuin peli on lentokunnossa ja vasta siitä voi orgasmia lähteä hakemaan. Myös pidättely auttaa, eli esimerkiksi neljän päivän selibaatti helpottaa orgasmin saamista.
Minun kuntoutumisessa suurin tekijä oli toimiva seksielämä ja nyt kun se on kunnossa, se tukee kuntoutumista erinomaisesti koska välillä saan täysin omaa aikaa ilman mitään paskaa. Muistakaa erityisesti tämä kun mietitte kuntoutumistanne. Jos te elätte parisuhteessa, niin muistakaa myös se että vaikka sinä käyttäisitkin lääkkeitä, sen sivuvaikutuksista kärsii myös kumppanisi ja se on suhteen, eli sen kuntoutumisesi todellisen perustan kanssa äärimmäisen huono asia!
Te ette ole missään tapauksessa mitenkään velvollisia toimimaan niinkuin lääkäri määräsi, vaan lääkärin on toimittava teidän parhaaksenne jotta te kuntoutuisitte ja siinä on suuri merkitysero. Älkää siis alistuko siihen jos lääkkeet eivät toimi, vaan pyytäkää lääkkeiden vaihtamista.
Ongelmahan teillä jotka olette käyttäneet huonosti sopivaa lääkettä pitkän aikaa on se että entisen lääkkeen vaikutus voi kestää pitkään ja siksi uusi lääke ei välttämättä osoita toimimisen merkkejä, vaikka lääke voisikin teillä toimia.
Sekin väite että lääkkeet aiheuttaisivat pelkästään viivästynyttä siemensyöksyä, tai naisilla orgasmia, on täyttä hevonpaskaa. Omalla kohdalla olisi voinut panoa tai veivaamista jatkaa vaikka valovuosia ja siinä olisi ehtinyt tulla yöllinen siemensyöksykin ennen varsinaista orgasmiin kuuluvaa siemensyöksyä. Kyse oli anorgamiasta, eli orgasmittomuudesta ja tämä ei uponnut kuin kolmanteen lääkäriin, kahden aiemman väittäessä koko ajan vastaan että kyse on vain viivästyneestä siemensyöksystä. Mutta kun lääkärit eivät olleet itse lääkkeitä kokeilleet niin eiväthän he tiedä, vaan toistavat pelkästään "tutkittua tietoa".
Sen verran vielä sanon teille että onneksi suurin osa orgasmivaikeuksista lääkkeen lopettamisen jälkeen johtuu pelkästä psykologisesta vaikutuksesta, ei varsinaisesta lääkkeestä. Nimittäin orgasmittomuus ja rakastelu orgasmittomuuden aikana aiheuttaa kaikenlaisia muita ajatuksia paitsi kiihottavien ajatusten ajattelua. Nyt kun lääke jää pois, alkaa sitten ajatukset siitä milloin orgasmi alkaa tulla helpommaksi, mikä ei ole missään tapauksessa kiihottava ja rakasteluun kuuluva ajatus. Eli jos ja kun jätätte lääkkeet, tai vaihdatte lääkkeen toiseen, opetelkaa aktiivisesti keskittymään pelkästään kiihottaviin asioihin, kuten fyysisiin tuntemuksiin, rakkaan ilmeisiin, tai sooloseksissä kiihottavimpiin fantasioihin ja unohtakaa epäseksikkäiden ajatusten ajattelu.
Jos yhdynnän aikana ajattelette vain sitä että miksi minä en laukea, miksi minä en laukea, niin siinä se ongelmanne onkin, te ette ajattele lainkaan sitä kuinka kiihottavaa on olla yhdynnässä tai kuinka kiihottavaa on kosketella itseään.
Tämä toimii myös toisinpäin. Varsin monet ennenaikaisesta laukeamisesta kärsivät kertovat ajattelevansa autonrenkaita ja vanhoja ihmisiä rakastelun aikana ettei nalli palaisi liian helposti. Tämä aktiivinen ajattelu kuitenkin ei toimi, koska ajatuksen perustana on "miksi laukean niin nopeasti". Toisinsanoen, jotta ajatukset toimisivat, on muutettava koko suhtautumista, eikä pelkästään pyrkiä aktiivisesti unohtamaan, koska se ei ihmiseltä onnistu.
Onko sinulle käynyt nyt niin että olet viimeksi tämän vuoden helmikuussa syönyt viikon kuurin seronilia, sitä aikaisemmin orgasmit toimivat, mutta et ole sen jälkeen syönyt mitään lääkkeitä ja et vielä tänäkään päivänä saa kuin heikon klitorisorgasmin?
Jos asia on näin, niin ota välittömästi yhteys lääkäriisi ja vaadi lääkkeen vaihtoa välittömästi johonkin toiseen mahdollisesti sopivampaan lääkkeeseen äläkä enää sekaannu seroniliin edes vähemmässä määrässä jos sitä tarjotaan. SSRI lääkkeet ovat pahamaineisia juuri tuon orgasmittomuuden tai heikon tai viivästyneen orgasmin vuoksi.
Kirjoitin jo tuossa toiseen kommenttiin vastauksen, mutta nyt kannattaa lisäksi huomata yksi asia. Lääkärit väittävät että lääke poistuu kehosta muutaman viikon sisällä lopulllisesti kun lääkkeen käyttö on lopetettu, ja he väittävät "loogisesti" että sen jälkeen orgasmi pitäisi saada normaalisti. Kuitenkin he samaan aikaan väittävät että kuntouttava mielenmuutos ja piristyminen pitäisi jäädä päälle kunhan lääkettä pikkuhiljaa vähennetään eikä huonojen aikojen pitäisi välttämättä palata. Jokin tuossa heidän logiikassaan mättää ja kaikki potilaat tietävät että mikä se on - se on lääkemainostajien mainospuheita, sillä huonoja ja tarpeettomia sivuvaikutuksia ei tietenkään haluta mainostaa.
Kun olen näinä vuosina muita mielialalääkkeiden käyttäjiä haastatellut on heidän oireilleen ollut yksi yhteinen tarina ja se on ollut se että orgasmivaikeudet ovat hyvin yleisiä ja ne eivät suinkaan kahden kuukauden sisällä vähene tai poistu vaan jäävät päälle.
Jos ne poistuvat, ne poistuvat samaan aikaan kun unettomuus, hikoilu tms. sivuoireetkin poistuvat.
Hyvä heille joilla ei näitä ongelmallisia sivuoireita tule, sillä nämä lääkkeet kyllä auttavat muutoin, mutta meidän kohdalla joilla se aiheuttaa seksuaalielämään ongelmia on vaikea ja pitkä tie löytää sopiva lääke.
Kiitos kaikille vastanneille.Kohtalotovereita siis on pilvin pimein mutta lääkärit eivät ymmärrä/halua ymmärtää asian suurta haitallisuutta koska ovat lääketehtaitten juoksupoikia/tyttöjä ja tarkoitus on määrätä lääkitys vaikka ei nyt olisi niin tarpeenkaan..(mm.terapia)
Eräs vastaaja mainitsikin minulle uutena asiana uusista lääkkeistä joissa ei olisi seksuaalisuuteen liittyviä sivuvaikutuksia mutta ovat niin kalliita että tavallisella tallaajalla ei ole niihin varaa mutta toivoa sopii että ne halpenee ajan myötä.
Kohta on siis mennyt kolme kuukautta seronilin käytöstä,käytin sitä viime kesään saakka säännöllisesti n.kolme vuotta ja sen jälkeen n.viikon kuurina kun ahdistus iskee tarpeeksi voimallisesti päälle.Hyvä lääke siihen ja siitä ei ole valittamista.Nyt yritän tulla toimeen mahdollisimman pitkään ilman ja toive olisi että jäisi kokonaan pois ja seksielämäkin palautuisi ennalleen.
Hyvä pointi oli myös eräällä kirjoittajalla että kiihottavat ajatukset voi auttaa,kokeilin sitä tänään ja pientä parannusta olin huomaavinani :) mutta kaukana vielä siitä mitä se on ollut.
Hyvää loppukevättä ja alkavaa kesää kaikille..
Jos vielä palaat tähän ketjuun niin kysyisin että tarkoitatko seksielämälläsi sooloseksiä, vai onko sinulla vakituinen mies?
Millä tavoin miehesi on tähän suhtautunut ja miten tämä on kokonaisuudessaan vaikuttanut käytännön seksielämääsi?
Onko seksikertasi harventuneet? Onko sooloseksikerrat harventuneet?
Onko sooloseksin aikana vieläkin epävarmaa saada orgasmi, vai onko se pelkästään viivästynyt?
Onko seksitapanne muuttuneet?
Sooloseksiin omalla kohdalla kyseiset lääkkeet tietenkin vaikuttivat jo kolmen päivän jälkeen orgasmin estäen ja palautuminen niiden lopettamisen jälkeen kesti lähes vuoden, mutta vieläkin on erektio epävarmuutta koska se epäonnistuminen vaikuttaa psyykeeseen niin voimakkaasti.
Seksielämään kumppanini kanssa tämä tietenkin vaikutti paljon koska yhdyntä oli täysin mahdotonta ja turhauttavaa koska tuntoa ei ollut. Toisinsanoen erektiovaikeudet alkoivat ilmentyä lääkkeen käytön aikana. Rakastelumme olikin yhdessä masturbointia, mistä kumppanini ei nauttinut. Mikä tietenkin lisäsi omaa epäonnistumisen tunnetta.
Tämä olisi vaatinut valtavasti tukea, mutta ei omalta terapeutilta, vaan joltakin seksielämään perehtyneeltä terapeutilta joka ei sekoittaisi ahdistuksia ja masennuksia ja päivän kuulumisia seksielämään ja sen hoitamiseen. Nyt minusta tuntui siltä niinkuin meidät olisi jätetty täysin oman onnemme nojaan, enkä lainkaan ihmettele niitäkään lukuja jotka ovat olemassa kuinka masentuneet ihmiset eroavat muita helpommin. Nykyisellään parisuhde jää täysin terapian varjoon ja ne harvat "perhetapaamisetkin" keskittyvät pelkästään siihen kuntoutujaan, eikä täysin erilliseen asiaan, eli parisuhteen kuntoon ja puolison ajatuksiin.
kiitos vastauksestasi.
Kyllä,on vakutuinen seksikumppani(aviopuoliso) mutta kun ei tuntoa paljonkaan ole niin ei kyllä tee mielikään,suuseksi kylläkin toimii n.50 prosenttisesti.
Mies ei luultavasti ihan ymmärrä tilannetta vaikka yritän selittää ja välit on kyllä viilenneet huomattavasti joskin muukin elämän tilanne on vaikuttanut.
Sooloseksiä harrastelen n.kerran viikossa vaikka ei niin innostakkaan,tulee lähinnä kokeiltua ihan rauhassa että joko se tunto olisi paranemaan päin :) orgasmi tulee siinäkin viiveellä ja siitä puuttuu loppuhuipennus..
Seksitapamme ei ole muuttunut oleellisesti,joskin erilaisia asentoja enemmän josta yritetään saada nautintoa.
Olet oikeassa tuossa ero asiassakin,meillä se edessä todennäköisesti lähiaikana mutta kuten sanottu ei seksi ole sen aiheuttaja mutta lisätekijä on..
Tsemppiä sinullekkin jatkoon ja rohkeutta seksielämääsi,ymmärrän hyvin tilanteesi.Minä odottelen tunnon palautumista,tuo vuosi kuullostaa pitkältä ajalta enkä osannut niin pitkää aikaa edes kuvitella.
se Seronil on ja sen voi vaihtaa.
Tekee miehelle sen, että saa kyllä orgasmin, mutta sperma ei tule ulos.
Tietenkin sivuvaikutukset ovat henkilökohtaisia monilla muillakin lääkkeillä.
Suosittelen vaihtamista.