"Suuri määrä köyhiä kääntyy kirkon puoleen, koska he tuntevat jäävänsä ilman yhteiskunnan terveyspalveluja". Näin kirjoitti Mikko Heikka, Espoon piispa ja Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, Helsingin Sanomissa.
Piispa Heikka: "Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista. Maamme lääkäripalveluissa suositaan suurituloisia. Myös terveyserot kasvavat edelleen. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi. Nyt tilanne on toinen. Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskeskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjestelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
- Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
- Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
- Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin.
- Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattavat riittävät terveyspalvelut jokaiselle.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista."
Kelan tutkija Markku Laatu totesi Hesarissa: "Sosiaaliturvan sekavuus säästää tukimenoja ja elättää asiantuntijoiden armeijaa.
Jos yksinkertaistamista todella haluttaisiin, siitä tulisi kaikkea sosiaalilainsäädäntötyötä ja lain toimeenpanoa läpäisevä perusperiaate.
- Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan.
Mitä tekee hallitus ja peruspalveluministeri Risikko tai sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä?
Mikä se on se julkisen vallan vastuu, kun noin 150.000 suomalaista kokee jäävänsä vaille yhteiskunnan terveyspalveluja... kun noin 150.000 suomalaista kääntyy kirkon diakoniatyön puoleen jäätyään yksin talousongelmineen. Miksi toimeentuloturva on päästetty rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi?
Mitkä ne ovat niitä Risikon selvityksiä ja projekteja?
Kaste-ohjelma 2008-2011: ennaltaehkäisevää, varhaista puuttumista, kustannustehokkaita...
- on epäonnistunut, koska Suomessa on 700.000 köyhyysrajalla tai se alapuolella elävää
- on epäonnistunut, koska Suomessa on noin 150.000 jotka hakevat turvaa kirkon diakoniatyöstä
Sote-intot ovat osa "kastetta". Kaakon sote-into maksaa 5,3 miljoonaa euroa ja kestää kaksi vuotta.
Sote-sotkua vai parasta palvelua?
Paras-hanke on vuonna 2005 Valtioneuvoston toimesta käynnistetty puitelaki (hyvät kuntien käytännöt)
jonka mukaan kunnissa on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja -prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden valmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi.
Tuota hanketta voi lyhyesti kuvata: "paljon porua, vähän villoja". Konsulttien on helppo rahastaa hankkeiden perusteella kuntapäättäjiä, jotka eivät näe hankkeiden merkitystä, ennenkuin se "jalostetaan" konsulttien avulla eli on jos jonkinlaista höpön pöpöä, mikä maksaa veronmaksajille, muttei tuota mitään...
Konsultit ovat kehitelleet SoTe-ohjaamon SoTe-kiihdyttämön, jossa kahden tunnin aikana esitellään sosiaali- ja terveysalan johtamismallin kehitysmalli ja maksaa 2.500 euroa. SoTen pyöreä pöytä kestää 3 tuntia ja maksaa 3.500 euroa: "saat omalle organisaatiolle 20 toimenpideohjetta".
Kelan tutkimusosaston kyselyn mukaan Kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea hamottaa omia oikeuksiaan. Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paljon paranna tutkija Markku Laatun mukaan.
Laatu toteaa, että byrokratiaan istutetut uudet johtamisopit ja tuottavuusohjelmat ohjaavat organisaatioita karsimaan omia hyvinvointivastuitaan. Yhä suurempi osa niiden tehtävistä liittyy omien kustannuten kurissa pitämiseen ja kansantalouden kilpailuedellytysten turvaamiseen, ei ihmisten elämän helpottamiseen.
Piispa Heikka: "Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista. Maamme lääkäripalveluissa suositaan suurituloisia. Myös terveyserot kasvavat edelleen. Diakoniatyöntekijöiden luokse tultiin ennen erityisesti taloudellisten ongelmien vuoksi. Nyt tilanne on toinen. Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveteen liittyvää yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskeskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjestelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää.
- Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
- Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
- Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin.
- Neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattavat riittävät terveyspalvelut jokaiselle.
Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista."
Kelan tutkija Markku Laatu totesi Hesarissa: "Sosiaaliturvan sekavuus säästää tukimenoja ja elättää asiantuntijoiden armeijaa.
Jos yksinkertaistamista todella haluttaisiin, siitä tulisi kaikkea sosiaalilainsäädäntötyötä ja lain toimeenpanoa läpäisevä perusperiaate.
- Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan.
Mitä tekee hallitus ja peruspalveluministeri Risikko tai sosiaali- ja terveysministeri Hyssälä?
Mikä se on se julkisen vallan vastuu, kun noin 150.000 suomalaista kokee jäävänsä vaille yhteiskunnan terveyspalveluja... kun noin 150.000 suomalaista kääntyy kirkon diakoniatyön puoleen jäätyään yksin talousongelmineen. Miksi toimeentuloturva on päästetty rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi?
Mitkä ne ovat niitä Risikon selvityksiä ja projekteja?
Kaste-ohjelma 2008-2011: ennaltaehkäisevää, varhaista puuttumista, kustannustehokkaita...
- on epäonnistunut, koska Suomessa on 700.000 köyhyysrajalla tai se alapuolella elävää
- on epäonnistunut, koska Suomessa on noin 150.000 jotka hakevat turvaa kirkon diakoniatyöstä
Sote-intot ovat osa "kastetta". Kaakon sote-into maksaa 5,3 miljoonaa euroa ja kestää kaksi vuotta.
Sote-sotkua vai parasta palvelua?
Paras-hanke on vuonna 2005 Valtioneuvoston toimesta käynnistetty puitelaki (hyvät kuntien käytännöt)
jonka mukaan kunnissa on suuntauduttava palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja -prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden valmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi.
Tuota hanketta voi lyhyesti kuvata: "paljon porua, vähän villoja". Konsulttien on helppo rahastaa hankkeiden perusteella kuntapäättäjiä, jotka eivät näe hankkeiden merkitystä, ennenkuin se "jalostetaan" konsulttien avulla eli on jos jonkinlaista höpön pöpöä, mikä maksaa veronmaksajille, muttei tuota mitään...
Konsultit ovat kehitelleet SoTe-ohjaamon SoTe-kiihdyttämön, jossa kahden tunnin aikana esitellään sosiaali- ja terveysalan johtamismallin kehitysmalli ja maksaa 2.500 euroa. SoTen pyöreä pöytä kestää 3 tuntia ja maksaa 3.500 euroa: "saat omalle organisaatiolle 20 toimenpideohjetta".
Kelan tutkimusosaston kyselyn mukaan Kelan etuuksien myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea hamottaa omia oikeuksiaan. Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paljon paranna tutkija Markku Laatun mukaan.
Laatu toteaa, että byrokratiaan istutetut uudet johtamisopit ja tuottavuusohjelmat ohjaavat organisaatioita karsimaan omia hyvinvointivastuitaan. Yhä suurempi osa niiden tehtävistä liittyy omien kustannuten kurissa pitämiseen ja kansantalouden kilpailuedellytysten turvaamiseen, ei ihmisten elämän helpottamiseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä ne rikkaiden asiat siitä sitten lutviutuu.