muistelen erästä esikoislestadiolaista perhettä joka minun lapsuudessani (vuosikymmeniä
sitten) oli ihmettelyn aihe.
perhe vietti suhteellisen askeettista elämää, ei mattoja lattialla ei tauluja seinillä ei edes kukkia
sisätiloissa eikä verhoja ikkunoissa.
yöksi saatettiin vetää makkarin ikkunan eteen sermintapainen jos muistettiin, koko opetus perustui raamatun kohtaan :katsokaa kukkia kedolla!
nyt vuonna 2010 samainen pariskunta, lapset jo aikuisia ei puhettakaan entisaikojen opetuksesta,
mistä moinen suunnanmuutos???????
sitten) oli ihmettelyn aihe.
perhe vietti suhteellisen askeettista elämää, ei mattoja lattialla ei tauluja seinillä ei edes kukkia
sisätiloissa eikä verhoja ikkunoissa.
yöksi saatettiin vetää makkarin ikkunan eteen sermintapainen jos muistettiin, koko opetus perustui raamatun kohtaan :katsokaa kukkia kedolla!
nyt vuonna 2010 samainen pariskunta, lapset jo aikuisia ei puhettakaan entisaikojen opetuksesta,
mistä moinen suunnanmuutos???????
Vastaukset 6
Vanhimmat
Silloin ennen oltiin täydellisessä , Omanvanhurskauden (eli saatanan palvonnassa siksi ,luultiin
sen johtavan taivas matkaan ) Täällä tarkoitan että tekemisellä olisi tienattu , Työn kautta .
jota ei voi saavuttaa. Ei voi ostaa ,,, nyt on ymmärretty että se on armosta vaan ei ansiosta ,
USKOSTA KRISTUKSEN TÄHDEN. Voin sanoa että tätä ei vieläkään ole ymmärretty lapis.
Mutta täällä etelässä jo on , Mutta ei kaikki täälläkään. USKOTKO.
Ehkä internet on antanut aiheen alkaa lukemaan Jumalan sanaa Raamatusta. Askeesi kun ei pelasta helvetistä, vaan pilkkaa ja halveksii Jumalaa, joka on pelastuksen valmiiksi tehnyt verensä ja Henkensä hinnalla.
Ihminen toimii aina oman-tuntonsa mukaan. Miksei heidän käsityksensä saisi muuttua ja ah, niitä pilkkaajia jotka saavat nautintoa siitä pilkastaan, että joku ihminen haluaa toimia Jumalan tahdon mukaan.
Miettikää vähän ja eläkää itse omaa elämäänne; mieluiten rehellisesti.
tuota soopaa? Ilmeisesti kun niin tosissaan vastataan.
luvun lopulla ja siitä tähänpäivään en muista kuulleeni meidän paikkakunnalla moista.
olisiko yksittäisten kotien käytäntö. sotien jälkeen köyhyyttä eikä maaseudulla naapureita lähellä että tarvis verhoja lainkaan.
jos verhoilla alettiin röystäilee (silkkiä ja retonkia) niin sitä vastaan saarnattu mutta ei verhot kokonaan ole tuomittu ainakaan 50-vuoteen.
ei meilläkään tätä nykyään ole kuin säleverhot vain.
kyllähän upeilla ja kalliilla verhoilla saadaan hieno sisustus joka päihittää jopa tauluilla sisustamisen. kumpi on väärin, ei ehkä kumpikaan, kotuus ja vaatimattomuus.
sitten kannattaa muistaa että näillä ulkonaisilla asioilla ei saa taivaspaikkaa.
Syy muutokseen selviää ehkä kysymällä asianomaisilta. täällä asiaa arvailemalla kuuluu noituuden piiriin. Ja moni asia on muuttunut niinkuin koko maailma. Olihan ennenvanhaan opiskelukin synti. kun maaseuduilta vain harvat ja valitut rikkaiden lapset pääsi opiskelemaan niin että saivat valkoisen lakin, niin kotikylään tullessaan olivat herroja ja hidalgoja. samasta syystä verhot ja tapetit olivat nuhdesaarnojen mukana. Sitä paitsi moni ihminen muuttuu ikäänkuin huomaamatta, maailmallistuu. Jos näemme kanssaihmisissä epämiellyttäviä piirteitä niin yrittäkäämme olla kärsivällisiä heidän kanssaan ettemme rakkautta itse tukahduta. sama se omien lasten kanssa. kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä, sitä me tarvitsemme.