(HS 17.4.) Italian keskuspankkijohtaja Mario Draghi sanoi, että pankkien huolia liikasääntelystä pitää kuunnella.
--- Kommentti: Italialla on keikkein eniten velkaa PIIGS-maista. Joten onko Italia "vähän jäävi" kertomaan, että pankkien huolia liikasääntelystä pitää kuunnella? Italian budjttivaje oli viime vuonna 5,3 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,8 %.
Rahoitusmarkkinoiden vakautusneuvostoa eli FSB:tä johtavan Draghin mukaan finanssikriisin jälkeistä sääntelyremonttia pitää kuitenkin jatkaa.
--- Kommentti: Ellei jatketa, pankkien velkaelvytys on hukkaan heitettyä rahaa ja kriisi tulee jatkumaan... jatkuvasti tullaan käymään veronmaksajien kukkarolla.
Suomea lauantaina EU-kokouksessa edustaneen alivaltiosihteeri Martti Hetemäen mukaan liikasääntelyn uhka on se, että lainanannon kutistuminen tukahduttaa samalla myös talouskasvun.
--- Kommentti: Suomea näissä kokouksissa on EU:ssa edustanut Suomen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen sijasta alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Katainen on ollut sairaana ja/tai siilinjärveläisen opettajan valtiomiestaidot eivät ole riittäviä edustamaan Suomea valtiovarainministerien kokouksessa EU:ssa.
"Jotkut puhuvat 'sääntelytsunamista'. Pankit ovat huolissaan moninkertaisesta sääntelystä. Siitä ollaan huolissaan myös poliittisella tasolla", Hetemäki kertoi.
--- Kommentti: "Moninkertainen sääntely" ei ole kovin hyvin purrut, pankkien pitää olla huolissaan omasta holtittomasta velanannostaan - ei sääntelystä. Espanjan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 53,2 %, Italian 115,8 %, Irlannin 64,0 %, Kreikan 115,1 %, Portugalin 76,8 %.
Pitäisikö sääntelyä näiden lukujen perusteella lisätä? Tai ihan perustaa "sääntelytsunami" ylivelkaantuneille pankeille, jotka ovat saattaneet koko euroalueen pahaan, pahaan, pahaan talouskriisiin?
Pankkien pelastaminen maksoi EU:lle 13 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta 2008–2009.
--- Kommentti. EU on jo pelastanut holtittomasti velkaa antaneita pankkeja vuosina 2008-2009. Tämä on maksanut EU:lle 13 % koko unionin bruttokansantuotteesta. Onko tässä syy EU:n lamaan ja euroalueen valtioiden ahdinkoon? Pankkien sääntelyn puuttuminen?
Sisämarkkinakomissaari Michel Barnier painotti Madridissa, että samanlainen ei saa enää toistua. "Emme voi hyväksyä sitä, että veronmaksajat saavat laskun ylettömästä riskinotosta." Barnierilta on tulossa kesällä lisää finanssimarkkinoiden sääntelyehdotuksia.
--- Kommentti: Miksi vasta kesällä lisää sääntelyehdotuksia? Sääntelyehdotukset olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Pitääkö pankkien sääntelyä vastustavien maiden päättäjiä ensin lobata? Kuka kannattaa pankkien holtitonta luotonantoa ja sääntelemättömyyttä, kun kaikkien edun mukaista on tiukka sääntely ja riskien minimointi.
EU:ssa mietitään nyt myös pankeille mahdollisesti määrättävää veroa. Saadut rahat kerättäisiin kansallisiin rahastoihin, joilla varauduttaisiin uusiin kriiseihin. EU-maista Ruotsi on jo perustanut vakautusrahaston.
--- Kommentti: Euroalueen pankeille pitää saada tiukka kuri tavalla tai toisella. Kun sääntely ei toimi, pitää valtionohjausta kiristää esim. siten, että valtiot ostavat pankkien osakkeita.
Talouskomissaari Olli Rehn varoitti lauantaina, että mahdolliset uudet pankkiverot ja vakavarausvaatimusten koventamiset eivät saa ruveta uhkaamaan pankkien luotonantoa. "On tärkeää, että sääntely on oikeassa mittakaavassa ja että se toimii tehokkaasti", Rehn sanoi Madridissa.
--- Pankit eivät halua sääntelyä ja uhkaavat kotitalouksien luototuksen vähentämisellä, kun heidän pitää vähentää euroalueen ylivelkaantuneiden maiden kriisiluototusta. Kotitalouksilta vaaditaan takuut tai vakuudet, miksei valtioiden lainoista? Syyksi ei riitä se, että valtion velat siirtyvät sukupolvelta toisella, ja pankit saavat näistä luotoista perittyä korkoa korolle sukupolvesta toiseen.
EU-maiden valtiovarainministerien kokousta johtaneen Espanjan Elena Salgadon mukaan pankkiverosta ei ole vielä yhteistä näkemystä.
--- Ellei pankkiverota löydy yhteistä näkemystä, pitää pankkien pelastamisen loppua. Ylivelkaantuneiden maiden luottoja ei pidä EU:n keskuspankin hoitaa jäsenvaltioiden veronmaksajien tulella. Tämä on selvä vinkki hotittomasti luottoja jakaneille Saksan ja Ranskan suurille pankeille: lainatkaa entiseen tapaan... jotta korkotuotot ovat mahdollisimman suuret - ilman riskejä.
--- Kommentti: Italialla on keikkein eniten velkaa PIIGS-maista. Joten onko Italia "vähän jäävi" kertomaan, että pankkien huolia liikasääntelystä pitää kuunnella? Italian budjttivaje oli viime vuonna 5,3 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,8 %.
Rahoitusmarkkinoiden vakautusneuvostoa eli FSB:tä johtavan Draghin mukaan finanssikriisin jälkeistä sääntelyremonttia pitää kuitenkin jatkaa.
--- Kommentti: Ellei jatketa, pankkien velkaelvytys on hukkaan heitettyä rahaa ja kriisi tulee jatkumaan... jatkuvasti tullaan käymään veronmaksajien kukkarolla.
Suomea lauantaina EU-kokouksessa edustaneen alivaltiosihteeri Martti Hetemäen mukaan liikasääntelyn uhka on se, että lainanannon kutistuminen tukahduttaa samalla myös talouskasvun.
--- Kommentti: Suomea näissä kokouksissa on EU:ssa edustanut Suomen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen sijasta alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Katainen on ollut sairaana ja/tai siilinjärveläisen opettajan valtiomiestaidot eivät ole riittäviä edustamaan Suomea valtiovarainministerien kokouksessa EU:ssa.
"Jotkut puhuvat 'sääntelytsunamista'. Pankit ovat huolissaan moninkertaisesta sääntelystä. Siitä ollaan huolissaan myös poliittisella tasolla", Hetemäki kertoi.
--- Kommentti: "Moninkertainen sääntely" ei ole kovin hyvin purrut, pankkien pitää olla huolissaan omasta holtittomasta velanannostaan - ei sääntelystä. Espanjan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 53,2 %, Italian 115,8 %, Irlannin 64,0 %, Kreikan 115,1 %, Portugalin 76,8 %.
Pitäisikö sääntelyä näiden lukujen perusteella lisätä? Tai ihan perustaa "sääntelytsunami" ylivelkaantuneille pankeille, jotka ovat saattaneet koko euroalueen pahaan, pahaan, pahaan talouskriisiin?
Pankkien pelastaminen maksoi EU:lle 13 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta 2008–2009.
--- Kommentti. EU on jo pelastanut holtittomasti velkaa antaneita pankkeja vuosina 2008-2009. Tämä on maksanut EU:lle 13 % koko unionin bruttokansantuotteesta. Onko tässä syy EU:n lamaan ja euroalueen valtioiden ahdinkoon? Pankkien sääntelyn puuttuminen?
Sisämarkkinakomissaari Michel Barnier painotti Madridissa, että samanlainen ei saa enää toistua. "Emme voi hyväksyä sitä, että veronmaksajat saavat laskun ylettömästä riskinotosta." Barnierilta on tulossa kesällä lisää finanssimarkkinoiden sääntelyehdotuksia.
--- Kommentti: Miksi vasta kesällä lisää sääntelyehdotuksia? Sääntelyehdotukset olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Pitääkö pankkien sääntelyä vastustavien maiden päättäjiä ensin lobata? Kuka kannattaa pankkien holtitonta luotonantoa ja sääntelemättömyyttä, kun kaikkien edun mukaista on tiukka sääntely ja riskien minimointi.
EU:ssa mietitään nyt myös pankeille mahdollisesti määrättävää veroa. Saadut rahat kerättäisiin kansallisiin rahastoihin, joilla varauduttaisiin uusiin kriiseihin. EU-maista Ruotsi on jo perustanut vakautusrahaston.
--- Kommentti: Euroalueen pankeille pitää saada tiukka kuri tavalla tai toisella. Kun sääntely ei toimi, pitää valtionohjausta kiristää esim. siten, että valtiot ostavat pankkien osakkeita.
Talouskomissaari Olli Rehn varoitti lauantaina, että mahdolliset uudet pankkiverot ja vakavarausvaatimusten koventamiset eivät saa ruveta uhkaamaan pankkien luotonantoa. "On tärkeää, että sääntely on oikeassa mittakaavassa ja että se toimii tehokkaasti", Rehn sanoi Madridissa.
--- Pankit eivät halua sääntelyä ja uhkaavat kotitalouksien luototuksen vähentämisellä, kun heidän pitää vähentää euroalueen ylivelkaantuneiden maiden kriisiluototusta. Kotitalouksilta vaaditaan takuut tai vakuudet, miksei valtioiden lainoista? Syyksi ei riitä se, että valtion velat siirtyvät sukupolvelta toisella, ja pankit saavat näistä luotoista perittyä korkoa korolle sukupolvesta toiseen.
EU-maiden valtiovarainministerien kokousta johtaneen Espanjan Elena Salgadon mukaan pankkiverosta ei ole vielä yhteistä näkemystä.
--- Ellei pankkiverota löydy yhteistä näkemystä, pitää pankkien pelastamisen loppua. Ylivelkaantuneiden maiden luottoja ei pidä EU:n keskuspankin hoitaa jäsenvaltioiden veronmaksajien tulella. Tämä on selvä vinkki hotittomasti luottoja jakaneille Saksan ja Ranskan suurille pankeille: lainatkaa entiseen tapaan... jotta korkotuotot ovat mahdollisimman suuret - ilman riskejä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.