kuinka Anneli Jäätteenmäki valehtelee, juuri nyt klo 19.25. Maho ämmä puhuu tasaarvosta. Kepuänkyrä haastattelee, kaikki kysymykset tukee änkyrätotuutta, eläköön Yle.
Mulle riitti, irtisanon TV-lupani.
Mulle riitti, irtisanon TV-lupani.
Katsokaa
Sepi
16717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Älä valehtele, ei sulla mitään lupaa ole ollutkaan.
Kyllä kevyttä on kepu-politiikka, jos se on sllaista millaisen kuvan Anneli antoi televisiossa. Hän karsasti toimittajia, kun katsovat taaksepäin. Katsovat vanhoja asioita.
Kun toimittaja mainitsi, että Annelin ja Mannisen kertomukset poikkesivat täysin toisistaan, totesi Anneli, että ei suuresti poikenneet. Ja kun Toimittaja totesi, että oikeus luotti enemmän Mannisen kertomukseen, ryhtyi Anneli puhumaan aivan toisista asioista. Naisasialla hän nyt ratsastaa - ilmeisesti naisia on hyvä pyörittää. Sitkeä ja kiero kepulainen näyttää olevan.
Haista sinä Jallu pitkä hevosen paska. Oot levittänny vääriä tietoja internetissä Valton veloista. Verikosto elää ja Valtokin. Terveisin Veijo Malmilta.
Ja parasta oli loppuhupennus, kun toimittaja kysyi, että oliko vaikea luopua pääministerin asemasta vain kahden kuukauden vallassa olon jälkeen?
Anneli mietti hetken, ja sanoi suurin piirtein näin:
"Oli se varmasti helpompaa, kuin joillekin kahdeksan vuoden jälkeen."
vieläkään, eikä koskaan toivukkaan. Paavo Lipponen möhli poliittisen tulevaisuutensa usa:ssa joulukuussa 2002.
jankutijankutijankuti
Tyyppi tulee päivästä toiseen jauhamaan samaa vanhaa paikkansa pitämätöntä paskaa
vaikeuden pystyi jokainen laskemaan ko. henkilöiden naamasta näppyjen määrästä.
Todella vapautuneen iloinen Anneli ainakin oli erottamisensa jälkeen.
t:jarmo
...
jankutin kanssa samaa mieltä,että ei Lipponen
siihen Amerikan reissuun kaatunut,vaan sen putoaminen johtuu siitä, että kansa on kyllästynyt sosialidemokraatteihin.
Jos Anneli ei olisi ottanut vaalitentissä tätä lipposen irak-sekoilua Amerikan matkalla esiin, olisimme tosi pinteessä. Nyt voimme nukkua yömme rauhassa ja varmoina, ettei meidän poikiamme noin vaan viedä tykinruuaksi ja ettemme ole terrostien kohteina täällä pohjoisen perillä. Anneli pelasti Suomen näiltä koalitioilta, jonne Bush oli meitä liittämässä. Kiitos siitä vielä kerran Annelille.
rauhassa!!!!
PM Vanhasen johdolla Suomen nuoret vuodattavat pian vertansa kaukomailla, eivätkä kepulaiset eväänsä heilauta!!!
Etkös Ripa tiedä mihin sopimuksiin Vanhanen on nimensä laittanut?
Jos Suomen kaltaisessa maassa ei kysytä kansainvälisen oikeuden ja yleisesti hyväksyttyjen käytäntöjen perään hoitaa kiista-asiat YK:n kautta,
niin silloin "vapaudesta" voi muodostua virvokkeiden kaltainen vientitavara
Suurvallat pääsevät kukin vuorollaan vapauttamaan sopiviksi katsomiaan maita sopivin välein.
Jos oikeus ei perustu yhteisesti hyväksytyille säännöille, jää jäljelle ainoastaan voittajan ja vahvemman oikeus.
Kuten tiedät siviilitarkkailija.
Rohkeutta ei vaadi valita osapuoli.
Rohkeuttaa vaatii edellyttää lainmukaista käyttäytymistä ja lakien noudattamista äärioloissakin.
Rohkeutta vaatii rakentaa osapuolien välille yhteisymmärrys asettumatta kummankaan puolelle.
Aina tämä ei ole mahdollista, mutta silloinkin rohkeutta vaatii ilmaista käsityksensä kiistasta.
Suomen aseman rauhanturvaamistehtävissä ja kriisien hallinnassa ei tarkoita järjetöntä ammuskelua erilaisten sotilaspiristeiden vaikutuksen alaisena.
Suomen tapa toimia on aikaisemminkin perustunut paikallisiin oloihin sopivan lähestymistavan valinnalla ja jännitteiden hillintään sekä yhteistyän rakentamiseen paikallisten kiistapuolien välillä.
Suomen kansalaisia, erityisesti siviilejä, ei ole joutunut Suomen valtion harjoittaman politiikan vuoksi ammutuksi pelkän kansalaisuuden perusteella sitten toisen maailmansodan.
Kai tällekin täytyy joku painoarvo antaa ??
Suomen asema rauhanomaisen yhteiskuntakehityksen kannattajana ei saa jäädä pimentoon.
Suomen on ehdottomasti pyrittävä saamaan muutkin yhteiskunnat pyrkimään omista lähtokohdistaan eteenpäin omaehtoisesti.
Maailman kaikkien yhteiskuntien olemassaolo ei ole nollasummapeliä keskenään. Yhteiskuntien on pyrittävä sisäisesti kehittymään suhteensa itseensä ja historiaansa. Kilvoittelu muiden yhteiskuntien kanssa ei ole todellista. Se on vertailua.
Kilpailuksi se tietysti menee, jos kotimaan politiikka yllättäen alkaa koskea valtion rajojen ulkopuolella olevia alueita. Silloin saatetaan jopa käyttää kättä pidempää apuna.
Ja kun otetaan huomioon vielä se, että valtioiden politiikkaan pyrkivät vaikuttamaan muutkin kuin valtaan valitut, niin ollaankin tilanteessa, jossa niin Osama Bin Laden tai pönttötuomion saanut pikkuPaavo pyrkivät toimimaan suuremmalla mandaatilla kuin heille lain ja asetusten mukaan kuuluu.
Silloin kun yhteisesti hyväksyttyjä lakeja ja käytäntöjä ei haluta noudattaa tai pyritään oikomaan vaikeiden kohtien ylitse, syntyy niin epäselviä tilanteita, ettei sen hetken erottaminen milloin suuruudenhullu johtaja on siirtynyt laillisesti hyväksytyltä linjalta omavaltaiselle linjalleen, voi olla vaikeaa.
Mutta sen huomaaminen, milloin teot ja sanat ovat lainmukaisia tai sen vastaisia, on huomattavasti helpompaa.
Ennemmin tai myöhemmin kansan suuri enemmistö niin puolin kuin toisin tajuaa, ettei keisarilla ole vaatteita, vaikka ei sitä kukaan ääneen sanoisikaan.
Kun valitsee elämäntehtäväkseen jonkin tietyn osan koko elämän kokoisesta prosessista, kuten esimerkiksi koetun vääryyden kostamisen, niin varmasti pystyy saamaan aikaan huomattaviakin tekoja.
Bin Laden sai WTC tornit sortumaan muutaman yrityksen jälkeen. Mutta mitä tämä ratkaisi ?
Lipponen sai melkein raiskattua Suomen ulkopoliittisen linjan. Mutta tuleeko Paavosta vielä tälläkään teolla Euroopan keisaria ?
Lipposen päätös aikanaan liittyä SDP:hen, kun sukulainen heivattiin pihalle kokoomuksesta, varmaan on luonut jonkin täyttymyksen Paavon mielessä. Mutta mitä sellaista yhteiskunnallista edistystä Paavo on saanut aikaan ja ajanut, muuta kuin osoittanut olevansa tarpeen tullen hankalan luonteen sijasta täysin mahdoton..
Maailma säästyisi paljolta harmilta, jos Paavon ja Osaman kaltaiset maailmaan syystä tai toisesta pettyneet yksilöt pyrkisivät korjaamaan havaitsemiaan ongelmia tai esittämään uudenlaisen ratkaisun ongelmaan, sen sijaan, että yrittävät poistaa nämä ongelmat äärimmäisillä teoilla.
Vääryyden korjaaminen vääryydellä ei edistä millään tavoin yhteiskunnallista kehitystä. Tälläinen teko ei millään tavoin auta alunperin vääryyttä kokeneiden asiaa, olipa syy alunperin mikä tahansa.
On helppo asettua yhteiskunnan yläpuolelle, vielä helpompaa on asettua yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vaikeinta on korjata omia virheitään, muiden virheiden korjaaminen tuntuu aina olevan helpommin tehtävissä.
Mutta koska kaikesta ei koskaan päästä yhteisymmärrykseen, eikä maalmasta tule virheetöntä, on parasta pyrkiä pitämään kiinni siitä, mikä on yhteisesti hyväksyttyä ja toimivaksi havaittua.
Poliitikot maailmankehityksen johtajina ovat vaarallisimmasta päästä, koska he ovat kannattajiensa mieltymysten tuotteita.
Onneksi fiksut poliitikot pyrkivät elämään sopusoinnussa lain ja moraalin kanssa.
Vähemmän fiksut sitten pyrkivät lähinnä itkettämään naisia..
...ei olisi estänyt keskustanuoria tekemästä "tervehdyskäyntiä toveri-Saddamin" luona, olisi keskustapuolue laskettu Saddamin koalitioon. (Useista kirjoituksista päätelleen maakarja hinkuaisi edelleenkin Saddamin suojaavien käsien alle).
Wiljami
Taitaapi Irakin maan kansa nykyään hinkua enemmän pois USA:n vapauttavasta syleilystä saddamistien suojaavien käsien alle
hyvin 'vapautuneen iloinen' myös silloin, kun koikkelehti viemään TV-kameroiden kuvaamana eroilmoitustaan Tasavallan Presidentille. Väkinäinen irvistys kasvoillaan, joka oli kai hymyksi tarkoitettu. Siis Annelihan erosi, ei erotettu!
...