Leveiden hartioiden Oulu ei olekaan ilmeisesti niin leveä ja -vahvaharteinen, kuten kuntaliitosneuvotteluissa on lobattu. Tänään Forum kertoo, että tämän vuoden alijäämä uhkaa nousta 30-40 miljoonaan euroon. Poliitikot kiistelevät, mistä ja milloin pitäisi leikata ja säästää. Palvelumallit menevät uusiksi.
- Yhden haastatellun mielestä pitäisi odottaa ensiksi kuntaliitospäätökset. Niin, tosiaan, ei kannata alkaa setviä näitä ikäviä säästöasioita, etteivät kunnat peräänny syleilystä.
Lukekaapa juttu.
- Yhden haastatellun mielestä pitäisi odottaa ensiksi kuntaliitospäätökset. Niin, tosiaan, ei kannata alkaa setviä näitä ikäviä säästöasioita, etteivät kunnat peräänny syleilystä.
Lukekaapa juttu.
Vastaukset 9
Vanhimmat
eli tämä kunnanhallituksen jäsen Risto Kalliorinteen pyyntö siitä, että Oulun palvelujen tilanne ja omistajapolitiikka otettaisin esille vasta kuntaliitosten tultua varmoiksi. Ihan järkevä ajatus. Jos Oulun heikkenevä taloustilanne tulisi kokonaisuudessaan esille, niin moni liittyvä kunta voisivat tulla toisiin ajatuksiin. Onneksi nyt on melkein myöhäistä perua.
Oulun taloustilanne synkkenee edelleen. Alijäämää on arvioitu tälle vuodelle kertyvätn 30-40 miljoonaa. Viime vuonna Oulun nostama tuloveroprosentin tuottama hyöty syödään alle vuodessa. Oulu tarvitsee lainaa nettona 50 miljoonaa vuodessa. Vuosina 2007-2008 kassaa on tyhjennetty yhteensä 100 miljoonaa.
Milloinkohan Oulu myy DNA:n osakkeensa (arvo n. 135 milj.)? Niiden myynnin jälkeen ei enää kunnollista realisoitavaa jäisi paitsi ehkä Oulun Energia Oy. Oulun Energia Oy on kaupungin liikelaitos, jonka tuloutukset kaupungille ovat olleet merkittävät (kymmeniä miljoonia / v). Nähtävissä on, että EU:n vaatimukset kuntien ja kaupunkien liikelaitosten yhtiöittämisestä tai vaihtoehtoisesti lopettamisesta, tulevat merkittävästi leikkaamaan Oulun Energian tuloutuksia kaupungille mm. arvonlisäveroetujen ja muiden kustannusetujen poistumisen vuoksi.
Koko maassa ovat yhteisöverot romahtaneet johtuen kansainvälisestä talouskriisistä. Oulun yhteisöveroja tilanne leikkaa kymmenillä miljoonilla / vuosi. Yhteisöverokertymät ovat muihin tuloihin nähden olleet erityisen suuria Espoossa, Oulussa ja Salossa. Nokian ja sen yhteistyökumppaneiden kautta saadut yhteisöverotulot jäävät huomattavasti alemmalle tasolle jatkossa. Parhaimmillaan Nokia toi 23 % Suomen yhteisöverokertymästä. Osuus on supistunut reippaasti alle kymmenen.
Oulu on voinut nauttia korkeista yhteisövero-osuuksista aiempina vuosina. Nyt sekin tie on kuljettu loppuun. Nokiasta ja muusta elektroniikkateollisuudesta tulee ala muiden joukossa. On nähtävissä, että Oulun saamat yhteisöverot jatkossa supistuvat puoleen esim. vuoden 2007 tasosta, ellei jotakin yllättävää tapahdu. Entisiin aikoihin ei ole valitettavasti palaamista.
Valoa ei ole näkyvissä Oulun taloudessa. Kaupungin talous ja menorakenne on rakennettu hyvien vuosien varaan. Sen sopeuttaminen ei käy aivan käden käänteessä. Siihen menee vuosia. Alijäämät on rahoitettava velkarahalla (n. 50 milj. eur/v), omaisuutta myytävä ja kovia leikkauksia sosiaali-terveys-sivistyspuolella tehtävä.
Onneksi monikuntaliitos kasvattaa kunnallisveroja maksavien määrää, jota kautta Oulu saa lisää verotuloja. Yhdistämällä veronmaksajien määrän kasvun veroprosentin nostoon sekä palkka- että kiinteistöveroissa parantaa tämä merkittävästi Oulun tilannetta. Leikkauksia ja säästötoimia jatketaan edelleen niin kaupungissa kuin kaupungin uusilla reuna-alueilla. Siksi onkin perusteltua, että uusien liitosalueiden palvelujen ylläpitoon ei sitouduta kuten ei myöskään kaupungin omien palveluiden ylläpitoon. Tehostaminen jatkuu edelleen.
Koetetaan olla vielä hiljaa tästäa, kunnes reuna-alueiden valtuustot tekevät liittymispäätöksensä, eikö?
Nokian kehno tulos syö kuntien taloudesta satoja miljoonia
Nokian tuloksen roima pudotus saattaa suomalaiskaupunkeja kiperään tilanteeseen. Kunnat joutuvat rukkaamaan budjettejaan, kun Nokian maksamat yhteisöverot pienenevät 400 miljoonaa euroa.
Tyypillisiä kärsijöitä ovat Oulu, Salo ja Espoo, joissa Nokia ja sen alihankkijat maksavat merkittävän osan kunnan verotuloista.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Pekka Ylä-Anttila arvelee, että kaikkiaan yritysten maksaman yhteisöveron määrä laskee jopa puoleen siitä, mitä se oli vielä 2007.
Nokian osuus koko potista on noin 20 prosenttia, joten kärsimään joutuvat monet muutkin kunnat.
"Tämä vuosi tulee olemaan huono ja kun kuntatalous on muutenkin ongelmissa, niin kyllä sillä on vaikutusta", Ylä-Anttila sanoo.
Juuri kymmenen kunnan kanssa yhdistyneessä 55 000 asukkaan uudessa Salossa Nokian yhteisöverojen katoaminen todella kirpaisee, koska Nokian osuus kunnan saamasta yhteisöverosta on 90 prosenttia.
"Olemme yrittäneet laskea näitä juttuja niiden tietojen varassa, jotka meillä oli syksyllä. Ennusteista otimme aika paljon alas, koska oli sellainen kutina, että kenties asiat menevät heikommin kuin syksyllä ennakoitiin", sanoo Salon talousjohtaja Seppo Juntti.
Yhteisöverokato näkyy kuntien taloudessa rankimmin vasta 2011, koska silloin valtio jakaa kunnille vuosien 2008 ja 2009 yhteisöverotuottoa. Nyt jo on selvää, että vuoden 2008 loppu oli suurta pudotusta, eivätkä ennusteet vuodella 2009 ole ainakaan yhtään paremmat.
Oulun onneton talous ei johdu minkään yksittäsen yrityksen menestyksestä. Jos johtuu, niin se kertoo jo, että Oulussa on "eletty kuin siat pellossa".
Eihän Oulu ole vielä edes aloittanut taloutensa kuntoon saattamista. Vasta viime talvi meni kouluverkosta kinasteluun, Muissa kunnissa se asia on käyty läpi jo vuosia sitten.
Oulun säästökuuri on vasta edessäpäin. Siihen Oulu tarvitsee naapurikuntien tukea.
Oulussa ei ole aloitettu sitä, mitä muissa kunnissa on järkevästi jo tehty. Sitten kun liitos on sinetöity, sanotaan, voi voi, nyt on pakko tehdä sitä ja tätä. Siihen ei ole meillä mitään sanomista.
jo sekin Oulun tilanteen tiedostamisesta, että kaupunginvaltuusto oli paria ääntä vailla yksimielinen "köyhien" kuntien ottamisesta.
Sehän on mukavaa kun maallikot pyörittelevät lukuja ja tulkitsevat niitä sitten miten haluavat. Sitten lisäävät vaikka jonkin linkin josta ovat "tietonsa" saaneet tai oikeastaan tulkinneet.
Mikähän ongelma siinä on, jos maalikot pyörittelee lukuja. Eihän tuo "ammattilaistenkaan" lukujen pyörittely ole mitenkään vakuuttavaa. Siinä vaan tuppaa käymään niin, kun ne "ammattilaiset" pyörittelee niitä lukuja, niin maalikot maksaa ne laskuvirheet, joita tahtoo tulla.
Maallikot pyörittelevät lukuja. Myös valtuutetut ovat maallikoita. Heidän taustansa on vielä usein sellainen, että lukuja ei päivätyössä pyöritellä paljoakaan. He joutuvat uskomaan ulkopuolisia tahoja.
Itse pyörittelen lukuja aika paljon työssäni ja olen huomannut, että lukuja vähänkin vaihtamalla myös lopputulos muuttuu. Jos tehdään monen vuoden ennuste, niin kasautuvat summat ovat sitä vaikuttavampia (ja voivat olla harhaanjohtavia johtuen laatijan tai tämän taustayhteisön motiivista). Tärkeintä on, että luvut ovat luotettavasta lähteestä. Ennustaminen on vaikeaa, mutta luotetavuuteen tulee panostaa..
Liitoksen vastustelijoillahan on leveät hartiat. Halosellakin niin leveät että....HAHAHAHAHAHAHAH!!!!!!!!!!!!!