Onko vl:lla kielilläpuhumista?
Kielilläpuhumisesta
Pallontallaaja
622348
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Mais je ne parle pas français. But I speak English quite fluently.
kann ein wenig Deutsch sprechen och lite svenska också.
Ei ole sellaista kielillä puhumista mitä kysyjä tarkoittaa.
mitä "kielillä" puhumista on siansaksan sopertaminen?
ettette pilkkaisi Pyhan Henkea herjaamalla kielilla puhumista...
jos joku puhuu kielillä, se pitää tulkata. Niin ei tapahdu ainakaan helluntaiseurakunnassa.
På de viset.
tuolla perusteella tuomitsee kielilla puhujan, niin se on vaarin. Jos kielilla puhuminen pitaa AINA tulkita, niin sehan on "tulkkien" vika jos eivat sita tee, ei kielilla puhujan. Sita paitsi kielilla puhuva puhuu omaksi rakennuksekseen. Puhutko sina kielilla? Jos et, miksi et?
Puhuu mitä sattuu äänteitä? En kutsuisi sitä kielillä puhumiseksi - alkuseurakunnan jäsenet puhuivat oikeita kieliä ja järjellisiä saarnoja.
mita tarkoitat. Mutta et sanonut etta puhutko sina kielilla vai et...
Vain alkuseurakunnan aikaan puhuttiin kielillä, mikä tarkoitti, että he oppimattomat todellakin alkoivat pyhän hengen vaikutuksesta puhumaan monia vieraita kieliä.
Nykyään kaikki oppivat jo peruskoulussa ja viimeistään lukiossa puhumaan vieraita kieliä, joten pyhän hengen voimaa ei enää tarvita niihin taitoihin.
Jos joku pystymettäläinen alkaisi yht´äkkiä vääntää kieliä, sanoisin hänen saaneen kielilläpuhumisen lahjan.
Sinäkin olet oppinut koulussa jonkin verran kieliä, joten sinulla ei ole opetuslasten kaltaista kielilläpuhumisen taitoa.
Ruottissa asuva tietysti pystyy puhumaan sveamammaa, ei siihen tarvita pyhän hengen lahjaa.
Jos ihminen kiihdyttää itsensä hurmostilaan ja alkaa mongertaa siansaksaa, en kutsuisi sitä kielilläpuhumiseksi.
Missä todisteet, että mongerrus myös tarkoittaa jotain?
Onhan esperantokin keksitty kieli, siihen pystyy aika moni, jos vaan kantti kestää.
Lähinnä naurattaa.
Syytä sinä vain Pyhän Hengen pilkasta, minulla on oikeus mielipiteeseeni.
Sehän se kumma juttu teissä onkin, kun aina syytetään jonkun pilkasta.
Tuomotkoon minut sitten se suuri ja mahtava, asia ei sinulle kuulu.
nykyajan kielillä puhuminen ei ole kielillä puhumista. Alkuseurakunnan jäsenet puhuivat järjellisiä kieliä ja saarnasivat muille, eivät yksinään jotain siansaksaa. Ei todellakaan mikään tavoittelemisen arvoinen temppu, tuo mitä nykyään harrastetaan.
Näin se on. Nykyajan "kielillä" puhuminen on oikeaa sirkusmeininkiä, samoin kuin kaatamiset ja "parantamiset" - huijausta kaikki. Kukaan ei ole vielä todistanut, että joku kieliä osaamaton alkaisi puhua jotain järjellistä.
Sitä tarvita valehtelemisee eikä pettämisiin ei huratessakaan se ole välttämätön eikä toisen huonoon huutoon saattamisessa se ole tarpeellinen, kuule kuinka paljossa se on vain tiellä ja muistuttamassa vain ettei näin tule toimia.
Mutta pysy sinä siinä minkä' olet oppinutkin, vaikka se valhetta oliis niin eipä Henki kuitenkaan siitä moiti.
mista sina tiedat paattaa etta alkuseurakunnissa puhuttiin "oikeilla" kielilla ja nykyaan ei? Miten tiedat jot seurakunnassasi ei ole kielillapuhumista etka sinakaan puhu kielilla? Ja Raamattuhan sanoo etta kielillapuhuminen on yksi Pyhan Hengen lahjoista. Luuletko etta Jumala antaakin feikki lahjan oikean tilalle?
hellareiden kielillä puhumisessa on yhtään Jumalan tekoa. Raamatussa sanotaan ihan selkeästi, että kielillä puhuttiin oikeasti ja jotain järjellistä. Mitä hyötyä on hengellisesti puhua itsekseen mitä sattuu? Väitän, että kyseessä on vain joukkosuggestio.
Keskeytä äänielimiäsi käyttävän hengen kielipuhe ja kysy siltä ääneen näin: Tunnustatko nyt minun kauttani puhuva henki Jeesuksen Kristuksen lihaan tulleeksi?
Kerro sitten mitä tapahtui?
Yrittääkö henki estää tuon kokeen ja väittää sitä tarpeettomaksi?
Eivätkö he olekaan saaneet henkikastetta? Ja miksi, miksi, miksi???
Moni kielilläpuhuja puhuu myös nykyisin olemassaolevia kieliä, esim venäjää tms. vaikka ei olisi niitä koskaan harjoitellut. jokin siansaksalta kuulostavakin kieli saattaa hyvin olla jonkun alkuasukasheimon tuntematon kieli.
kielilläpuhujat puhuvat uskoakseni myös raamatun aikaisia kieliä, joita ei enää maailmassa käytetä.
Mitäs Jumala sellaisen kielen heille antas, jota ne ei tarvi? Meidän ei tule lähteä ilmiöihin, vaan oppiin ja helluntaioppi on väärä ja ylpeä, niitä ei tule uskoa.
Ei nuo ole mistään Pyhästä Hengestä, vaan on sielullista kiihotusta ja se vetoaa etenkin naisten tunteisiin:) no miksei miestenkin.
Kyllä se kielikin osansa tekee puheen saattamiseksi ymmärrettäväksi.
Äänijänteethän sen äänen tekee mutta siihen tarvitaan myös palkeet jotta saataisiin vähän vibraamaan ne.
Lestadiolaisuudessa ei harrasteta kielilläpuhumista, eikä sillä ole mitään merkitystä uskonasioissa.
Sensijaan muualla harrastetaan, kuten Siiloan seurakunnassa ja helluntailaisuudessa.
Aikoinaan vaikutti tuolla lounais-suomessa ns.unissasaarnaajat.
En tunne tarkemmin, mutta kuulemani mukaan he todella saarnasivat jonkinlaisessa puolivalve- tilassa, puhuen välillä kielillä.
Joku palstalaisistamme saattaa tietää tarkemmin näistä unissaan saarnaajista.
Ei ole mitään raamatullista todistetta siitä, että Jumala ottaisi takaisin ne hengelliset lahjat, jotka hän antoi seurakunnalle ennen kuin ne olivat saaneet päätökseen tehtäväänsä (Ef. -4:-13). Koska seurakunta ei ole vielä saavuttanut sitä, mitä tuossa jakeessa kuvataan, se tarvitsee edelleenkin kaikkia Hengen lahjoja. Nämä lahjat, mukaan luettuna profetian lahja, jatkavat toimintaansa Jumalan kansan hyväksi Kristuksen paluuseen asti. Tästä syystä Paavali varoitti uskovia: "Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa" (1.-Tess.- 5:-19,20). Hän neuvoi myös: "Tavoitelkaa myös henkilahjoja, ennen kaikkea profetoimisen lahjaa" (1.-Kor.- 14:-1).
Näitä lahjoja ei ole aina esiintynyt runsaasti kristillisessä seurakunnassa. *5 Apostolien kuoleman jälkeen profeettoja arvostettiin monissa piireissä aina 300 - luvulle asti. *6 Mutta hengellisyyden väheneminen kirkossa ja seurauksena ollut luopumus (ks. tämän kirjan lukua 12) johti sekä Pyhän Hengen läsnäolon että lahjojen vähenemiseen. Samaan aikaan väärät profeetat synnyttivät epäluottamusta profetoimisen lahjaa kohtaan.*7
Profetoimisen lahjan vaikutuksen väheneminen joinakin kirkkohistorian kausina ei merkinnyt sitä, että Jumala olisi poistanut lahjan käytöstä pysyvästi. Raamattu osoittaa, että lopun lähetessä tämä lahja auttaa seurakuntaa selviytymään noista vaikeista ajoista. Itse asiassa Raamattu viittaa tuon lahjan lisääntyvään toimintaan.
Profetoimisen lahja juuri ennen toista adventtia. Jumala antoi profetoimisen lahjan Johannes Kastajalle, jotta tämä julistaisi Kristuksen ensimmäistä adventtia. Samalla tavoin voimme odottaa Jumalan lähettävän profetoimisen lahjan jälleen julistamaan toista adventtia, jotta jokaisella olisi tilaisuus valmistautua kohtaamaan Vapahtajaa.
Kristus mainitseekin väärien profeettojen esiintymisen yhtenä merkkinä siitä, että hänen tulemuksensa on lähellä (Matt.- 24:11,24). Ellei lopun aikana olisi lainkaan oikeita profeettoja, Kristus olisi varoittanut kaikista, jotka sanovat omistavansa profetoimisen lahjan. Hänen varoituksensa vääristä profeetoista edellyttää, että on olemassa myös oikeita profeettoja.
Profeetta Joel ennusti erityisen profetoimisen lahjan vuodatuksen tapahtuvan juuri ennen Kristuksen paluuta. "Tämän jälkeen on tapahtuva, että minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia. Myös orjiin ja orjattariin minä vuodatan henkeni noina päivinä. Minä annan teidän nähdä merkkejä taivaalla ja maan päällä: verta, tulta ja savupatsaita. Aurinko pimenee, kuu värjäytyy vereen, ennen kuin koittaa Herran päivä, suuri ja pelottava" (Joel 3:1 - 4).
Ensimmäisenä helluntaina nähtiin huomattava Hengen ilmeneminen. Pietari - Joelin profetiaan viitaten - osoitti, että Jumala oli luvannut sellaisia siunauksia (Ap.t.2:-2 - 21). Voimme kuitenkin kysyä, saavuttiko Joelin profetia lopullisen täyttymyksensä helluntaina, vai onko vielä odotettavissa toinen, vieläkin täydellisempi täyttymys. Meillä ei ole mitään todisteita siitä, että Joelin mainitsemat ilmiöt auringossa ja kuussa toteutuivat tuon hengenvuodatuksen edellä tai jäljessä. Ne eivät toteutuneet ennen kuin useita vuosisatoja myöhemmin (ks. tämän kirjan lukua 24).
Helluntai oli siis esimakua siitä Hengen vuodatuksesta, joka tapahtuu ennen toista adventtia. Niin kuin Palestiinan varhaissade, joka lankesi maahan syksyllä kohta kylvön ja istutuksen jälkeen, Pyhän Hengen vuodatus helluntaina aloitti Hengen aikakauden. Joelin profetian täydellinen ja lopullinen täyttymys vastaa myöhäissadetta, joka lankeaa keväällä ja kypsyttää sadon (Joel 2:23). Samoin Jumalan Hengen lopullinen vuodatus tapahtuu juuri ennen toista adventtia. auringossa, kuussa ja tähdissä esiintyviksi ennustettujen merkkien jälkeen (vrt. Matt. -24:-29;- Ilm. -6:-12 - 17;- Joel 3:4). Myöhäissateen tavoin tämä viimeinen Hengen vuodattaminen kypsyttää maan elon (Matt. 13:-30,39), ja "jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu" (Joel 3:5).
Profetoimisen lahja seurakunnan jäännöksessä. Ilmestyskirjan 12. luku paljastaa kaksi merkittävää vainon aikakautta. Ensimmäinen ulottui vuodesta 538 vuoteen 1798 (Ilm.- 12:-6,14; ks. tämän kirjan lukua 12), jona aikana Jumalalle uskolliset kristityt kärsivät ankaraa vainoa. Uudelleen, juuri ennen toista adventtia, Saatana hyökkää "naisen muita lapsia vastaan", seurakunnan jäännöstä vastaan, joka kieltäytyy luopumasta uskollisuudestaan Kristukselle. Ilmestyskirja luonnehtii uskollisia, jotka muodostavat jäännöksen, niiksi "jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle" (Ilm. 12:-17).
Myöhemmästä keskustelusta enkelin ja Johanneksen välillä ilmenee, että puhe 'Jeesuksen todistuksesta' tarkoittaa profeetallista ilmestystä ja sanomaa. *8
Ilmestyskirjan lopulla enkeli sanoo olevansa "sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus" (Ilm.- 19:-10, VKR), "sinun veljiesi, profeettain, kanssapalvelija" (Ilm.- 22:-9, VKR). Näistä rinnakkaisilmaisuista käy selvästi ilmi, että juuri profeetoilla on 'Jeesuksen todistus.' *9 Tämä selittää myös enkelin lausuman, jonka mukaan "Jeesuksen todistus on profetian henki" (Ilm.- 19:-10, VKR), "Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki" (KR).
Tästä tekstistä James Moffat kirjoitti: "'Jeesuksen (antama) todistus on profetian henki (muodostaa profetian hengen).' Tämä - - määrittelee erityisesti ne veljet, jotka omistavat Jeesuksen todistuksen, profeetallisen innoituksen haltijoiksi. Jeesuksen todistus on käytännössä samaa kuin se, mitä Jeesus todistaa (22:20). Se on Jeesuksen itseilmoitusta (Ilm. 1:1:n mukaan viime kädessä Jumalasta lähtenyttä), joka innoittaa kristittyjä profeettoja." *10
Näin ollen ilmaisu profetian henki voi viitata (1) Pyhään Henkeen, joka innoittaa profeettaa Jumalasta peräisin olevalla ilmestyksellä, (2) profetoimisen lahjan toimintaan tai (3) profetian välittäjään.
Profetoimisen lahja, Jeesuksen todistus "seurakunnalle profetiaa välittävän henkilön kautta" *11 muodostaa seurakunnan jäännökselle ominaisen piirteen. Jeremia kytkee tämän lahjan puuttumisen laittomuuteen. "Enää ei opeteta Jumalan lakia, enää eivät profeetat saa näkyjä Herralta" (Valit.- 2:-9). Ilmestyskirja osoittaa, että lopun ajan seurakunnalla on nämä molemmat erityisinä ominaispiirteinään: sen jäsenet "ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle" - profetoimisen lahjalle (Ilm. -12:-17).
sydämeltäsi Adventisti, vai minkä takia kopioit
tänne Ellen Whiten oppeja?
Minusta nämä ovat niin raamatun mukaisia ja läheisiä opetuksia, että on sama, kenen ajatuksia ne ovat. Asiasisältö on ratkaiseva. Minusta nämä kopioimani tekstit ovat niin vakuuttavia, että on sama, mistä lähteestä ne ovat peräisin.
aapeli, ei tulisi mennä latvasta tyveen, vaan tyvestä latvaan. En rupea sinulle tässä raamattua tarkemmin selvittämään, mutta raamattu varoittaa paljon vääristä (Matt.24:24). Synergistit ja ratkaisukristityt menevät aina merkeistä sanaa ja eivät muutenkaan tee eroa tämän ajan ja apostolisen ajan suhteen.
Tilaisuuksissa puhutaan kieltä jota kukaan ei ymmärrä, vaikka pyhä Paavali sanoo puhuvansa ennenmin viisi sanaa ymmärryksellä, kuin kolmetuhatta sanaa kielillä.
Nuppineulalla pistää, niin on piruja täynnä.
En ymmärtänyt sanomaasi ollenkaan.
Selitä tarkemmin !
Jos henki ompi pimentynyt, ei ymmärrä mitään. Pitäisi lukea raamattuja, eikä merkkejä (Apt.17:11).
Fariseukset tekivät paljon ratkaisuja ja tekoja, enempi kuin uudestikastajat konsanaan.
Kun Jumala pelasti kirkkonsa ja palautti Evankeliumin uskonpuhdistuksen aikoina, ei kukaan uskonpuhdistajista, sen enempää lutherilaisista kuin kalvinisteistakaan , ollut kielilläpuhuja. Eikä kukaan uskonpuhdistajista väittänyt saaneensa mitään erityistä ilmestystä Taivaasta. Se mikä pelasti Kirkon oli Raamatun sana, ei kielillä puhuminen tai uudet profetiat.
Apostolisena aikana Jumala vahvisti ihmeillä ja merkeillä sanansa.
Mark.16:20: Mutta he (apostolit) lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, Herra vaikutti heidän kanssansa ja VAHVISTI SANANSA SITÄ SEURAAVIEN MERKKIEN KAUTTA.
2.Kor.12:12: Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä.
Kun Jumala on jo vahvistanut Raamatun Sanan ja se loppuun kirjoitettu, meidän ei tule vaatia uusia merkkejä voidaksemme uskoa, vaan meidän tulee uskoa ja pitäytyä apostoliseen Raamatun sanaan ja sen mukaiseen saarnaan Herrasta Kristuksesta. Erityiset merkit ja ihmeet, eivät siis ole oikean kirkon tuntomerkki, vaan oikean kirkon pettämättömät tuntomerkit ovat puhdas Jumalan sanan saarna ja oikein jaetut sakramentit.
1Kor.1:21-23: Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus.
Luuk.16:29-31: Mutta Aabraham sanoi: ”Heillä on Mooses ja Profeetat, kuulkoot niitä”. Niin hän (rikas mies sanoi: ”Ei isä Aabraham; Vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen”: Mutta Aabraham sanoi hänelle: ”Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös”.
Miten väärät ihmeet voi erottaa oikeista?
Väärät ihmeet voivat olla niin taitavasti naamioituja ja ne saattavat tapahtua niin suuren hurskauden myötä, että niiden valheellisuuden havaitseminen voi olla ylivoimaisen vaikeata.
Matt.24:4,24: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä…Sillä vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
Miten voimme välttyä eksytyksiltä?
Meidän ei tule juosta ihmeiden perässä, vaan meidän tulee etsiä puhdasta Jumalan sanan oppia ja pysyä siinä. Samalla meidän tulee karttaa toisoppisia, vaikka heidän ihmeensä vaikuttaisivatkin aidoilta. 2,Tes.2:10: He (ne, jotka seuraavat Antikristuksen ihmeitä) joutuvat kadotukseen sen tähden, etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Katso esim. 5.Moos.13:1-4).
Voiko vielä yhä tapahtua ihmeitä?
Vaikka ihmeet eivät ole kirkon tuntomerkki, ja vaikka meillä ei ole lupaa vaatia niitä, Jumala voi hyvyydessään nähdä hyväksi kuulla rukouksemme ja auttaa meitä lapsiaan välistä suoranaisen ihmeenkin kautta. Sillä kaikki on hänen vallassaan. Esimerkiksi Luther kirjoitti vuonna 1540 kuolemansairaana maanneelle ystävälleen Friedrich Mykoniukselle: ”Käsken sinua Jumalan nimessä elämään, koska olet minulle hyvin tarpeen kirkon parantamiseksi” (uskonpuhdistuksen toteuttamisessa). Kun kirje saapui, Mykonius oli kuolemaisillaan, eikä voinut puhua. Kun kirje oli luettu, hän tervehtyi ja eli vielä kuusi vuotta ja kuoli vasta uskonpuhdistajan jälkeen, kuten Luther oli Jumalalta pyytänyt.
Millaiset ihmeet ovat suurimpia? Suurimpia ihmeitä ovat sellaiset, joita ei pidetä ollenkaan ihmeinä, kun esim. epäuskoinen tulee kääntymykseen tai kun opinnolliseen harhaan joutunut tulee totuuden tuntemiseen tai kun Jumalan sanan totuus varjeltuu vaikkapa aivan pienenkin joukon keskellä.
olen asian ymmärtänyt.
Vanhat saarnaajat,jotka henkilökohtaisesti olivat
kokeneet suuret herätysten ajat, kertovat kuinka
Jumala voi työnsä todistaa myös erilaisin merkein, mutta niiden tarkoituksellinen hakeminen
ei kuulu uskomme oppeihin.
Armosta saatu uskomme evankeliumin saarnassa
Pyhältä Hengeltä riittää.
Voi kun niin monet ovat saaneet maistaa väärää hengellisyyttä so. ”show’ta”, josta niin monet ovatkin joutuneetkin eksyksiin. Esim. juuri helluntailaisuudessakin on sellaista opetusta, että jollei puhu kielillä, ei ole saanut henkikastetta ts. täyttynyt hengellä. Helluntailaiset siis ovat tehneet kielilläpuhumisesta sakramentin. Tästä taas seuraa, että on kahdenluokan kristittyjä, pidemmälle päässeet ovat täyttyneet hengellä ja sen merkkinä ”kielet”, sekä alemmanluokan kristittyjä jotka hakevat ”kielilläpuhumista” ja henkikastetta, keinolla millä hyvänsä. Koskaan tästä ei tule loppua, sillä antautua ja antautua pitäisi.
Tästä ovat monet veljet (ex- helluntailaiset) todistuksensa antaneet kun ovat oppineet riemuitsemaan autuudestaan: ”sata kertaa, kiitos Jeesus, ja saivat kielet”. Huomionarvoista on, että kysymyksessä on ns. ”siansaksa”, jota kukaan ei ymmärrä. On syytä tarkata pyhän Raamatun opetuksia: 1. maailmassa ei ole yhtään kieltä, joka ei olisi ymmärrettävissä (1.Kor.14:10). 2. Raamatussa kielilläpuhuminen oli, jo jotain olemassa olevaa kieltä, so. erikieliä (Apt.2:6; 11:15; 1.Kor.12:28). 3. Raamatussa kielilläpuhuminen oli vain muutamille tarkoitettu lahja (1.Kor.12:28) ja Paavali nimenomaan sanoo, etteivät kaikki puhuneet kielillä (1.Kor.12:30). Helluntailaisten kielilläpuhuminen, joka heidän mielestään kuuluu kaikille, on joko sielullista läpikiitoksella saatua, matkittua. Pakanauskossakin puhutaan kieliä, jotka valheen isästä ja mestarista.
Myös se kieli minkä Paavali sanoo olevan salaisuuksia Hengessä (1.Kor.14:2), oli jotain jo olemassa olevaa kieltä, sillä hän (jakeissa 13-15) opettaa, että on rukoiltava Hengellä ja myöskin ymmärryksellä, koska muuten ymmärrys on hedelmätön. (1.Kor.14:19-20), Paavali taas kiittää Jumalaa, että hän puhuu kielillä enemmän kuin muut, mutta sanoo, ettei tule olla ymmärrykseltään lapsi. Vielä kun (jakeessa 26) nimenomaan sanotaan: ”mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoot rakennukseksi”. Raamatullisluterilaisuudessa emme tahdo asettaa kielilläpuhumista jalustalle kenenkään ihailtavaksi. Jumalan sana ja sakramentit synnyttävät uskon ja pitävät sitä yllä. Mitkään muut armolahjat, eivät yllä samaan. Me ihmiset kun olemme niin taipuvaisia ”sekoilemaan”, niin on hyvä rukoilla ja pyytää Jumalalta, että hän puhuisi meille yhä selkeästi saarnojen ja laulujen ynnä todistuksien kautta.
Luther sanoo: ”(Apt.8:17 ym.) tosin kerrotaan apostolien panneen kätensä kastettujen päälle, että nämä saisivat Pyhän Hengen. Tämän Paavilaiset soveltavat konfirmaatioon. Kätten päällepaneminen tapahtui sen vuoksi, että kastetut julkisesti havaittavin merkein saisivat Pyhän Hengen ja kykenisivät puhumaan, saarnaamaan evankeliumia, monilla kielillä. Tämä on kuitenkin jo aikaisin hävinnyt, ja jäljelle on jäänyt sitä muistuttava toimitus pappis- eli saarnaajan virkaan asettaminen eli vihkimisen yhteyteen” (Kirkkopostilla 1, uudenvuodenpäivä epistola saarna).
Pyhä Raamattu on kirjoitettu, apostoleita ei enää ole ja sen sana merkein vahvistettu (Mark.16:20; Hebr.2:3). Murrosajan merkit siis, joita oli aina ja kaikkialla, ”osoittautuvat” kadonneiksi.
ymmärrän kielilläpuhumisen erikielenlahjana: 1.Kor14:14. "Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.
15. Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni."
Tulee ottaa myös vakavasti: 1.Kor.14:8: "Niinikään, jos pasuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?"
19. "mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä."
Ihmettelen kovasti myös sitä monimutkaisuutta, että mitä järkeä on esim. puhua ensin kiinaa ja kääntää se äidinkielellemme, jos ei ole kiinalaisia paikalla? Kyllä me osaamme suomea kaikki...
Pääasia on kuitenkin se, että jos kielillä puhutaan, niin kaksi tai korkeintaa kolme ja yksi selittää...Tämä on 1.kor.14-Luvun sanoma.
Niin sen vielä sanon, että juuri helluntaina evankeliumi levisi monin eri kielin, niin etteivät "pakanat" ts. muut kansat enempi villiintyisi (Ilm.20:3).
Niin en ole kuullut missään oikeata raamatullista kielilläpuhumista, mutta Jumalahan on kaikkivaltias, ja voi tehdä ja antaa mitä tahtoo tai olla antamatta.
Pettymykseksenne kaikki hellarit eivät puhu kielillä, eikä se ole meidän seurakunnassa ehto tai kynnys hyvänä uskovana olemiselle. Se vain on yleisin armolahja, koska se rakentaa uskovaa, ja Jumala toivoo uskovan rakentuvan. Jostain syystä kritiikki kohdistuu aina kielillä puhumiseen, kun halutaan mollata hellureita.
mitään konkreettista kieltä puhu! Raamatussa sanotaan ihan selkeästi, että alkuseurakuntalaiset saarnasivat järjellisillä kielillä, eivät itsekseen siansaksaa. Oppinne tuosta on ihan hukassa.
Se onkin puhetta Jumalalle, ja jotkut ovat puhuneet esim. arameaksi ja toinen joka tuntee sitä kieltä "oikeasti" on tunnistanut siitä sanan jos toisenkin.
voi vaikka mitä puhua. Koko kielillä puhumisen pitää olla rakentavaa, ei satunnaisia sanoja!
4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
5 Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on.
6 Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.
7 Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
8 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
9 Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa,
10 Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset,
11 kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja."
Viittaako tuo sinun mielestäsi sekavaan ääntelyyn?
...ei tarvitse puhua millään kielellä, vaan puhe Jumalalle on rukous, jossa hiljainen äänetön huokauskin kuuluu Taivaassa huutona Jumalan korviin.
Jumala ei tarvitse tulkkia ja ihmisen ei tarvitse näyttää toisille ihmisille, että puhuu kielillä.
Apostolisena murrosaikana merkkejä oli aina ja kaikialla, kuten voimme raamatusta lukea. Jumala on apostolien kautta vahvistanut sanansa, siis Ramatun sanan, sitä seuraavien merkkien kautta (Mark.16:20; Heb.2:3-4). Raamattu on nyt loppuun kirjoitettu, sitä ei voi enää vahvistaa tuossa merkityksessä: "Ei yli sen mikä kirjoitetu on".
Kun puhumme esim. parantamisen lahjasta, se käsittääkseni toimi apostolisena aikana. Parantamisen lahjalla tarkoitan lahjaa, että aina parani. Apostolit eivät siis turhaan rukoilleet sikäli, vaan Hengen johdatuksessa rukoilivat niiden puolesta, jotka paranivat. Tästä voi lukea apostolien teoista.
Samoin profetoiminen/ tulevien ennustaminen, yksi sen merkitys, ei saa mennä yli raamatun. Raamatussa meillä on kaikki tarpeellinen profetoitu. Toki ihminen voi profetoida esim. seurakunnan parhaaksi asioita tms. En ole kovin innokas ennustuksiin, sillä ne on muutenkin nähty mitä ne on.
Sensijaan meidän on oltava varovainen ihmeiden suhteen, sillä ne eksyttävät monta (Matt.24:24). Helposti mennään latvasta tyveen, kun pitäisi mennä tyvestä latvaan.
Jumalan sana ja sakramentit synnyttävät uskon ja pitävät sitä yllä. Mitkään muut armolahjat, eivät yllä samaan. Olen saanut niistä lohdun ja uskon, että moni muukin...Meidän on käsketty viedä evankeliumia, kastaa ja opettaa: Ei muuta (Matt.28:19-20). Mitään muutä meidän ei ole käsketty tehdä. Aamen
On kysymys nimenomaan apostoleista, jotka vahvistivat raamatun sanan merkein siten, että se on loppuun kirjoitettu: "Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta" (Mark.16:20).
"kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille,
kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?" (Heb.2:3-4).
Jumalan sana on siis vahva: sitä ei tarvitse tuossa merkityksessä vahvistaa, eikä voikkaan, koska raamattuun ei voi mitään lisätä, kun se on loppuun kirjoitettu.
Mielestäni jos on oikea vanhurskautamisoppi, niin asia selviää, eikä niitä silleen ajattelekkaan. Toki Henki vaikuttaa, niinkuintahtoo, ja huomaamme kuinka tahtoo.
Se ei olekkaan muita varten, vaan Jumalaa varten. Se voi tuntua eksoottiselta ja hienolta sellaisen korvissa, joka hakee elämyksiä uskontojen kautta. Se on vain yksi armolahja muiden joukossa ja sillä on oma tehtävä kuten muillakin uskovilla. Armolahjoilla ei koskaan tulisi kerskata, sillä Jumala antaa ja Jumala ottaa. Kaikki armolahjat annetaan uskovien käyttöön, vain siksi että niitä käytetään Jumalan valtakunnan rakennukseksi, yksilöiden kautta. Kielillä puhuessa koroitamme Jumalaa ja ylistämme Jumalaa. Sen voi toki tehdä suomeksin jos haluaa. Meitä kehoitetaan Raamatussa tavoittelemaan armolahjoja, niin miksi emme tavoittelisi.
Miksi se saavutetaan toistamalla yhä uudelleen "kiitos Jeesus"? Esim. näin.
>>Sanot-
>>Mutta ettehän tekään mitään konkreettista kieltä puhu!>1 Kor. 14:2
Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.
>>1 Kor. 14:4
Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.
Tämä tällainen kielilläpuhuminen vaikka kukaan muu ei ymmärrä kuin Jumala ,on kuitenkin henkilökohtaiseksi hengen rakennukseksi yksilö uskovalle itselleen!
Siunausta!
Eikös sitä jota rakastetaan, sitä myöskin kiitetään!
Siunausta!
Laittaa ihan joka viestin perään "Siunausta!" ?? No, parhaat teistä taitavat laittaa "siu siu".
Koko käsite kärsii inflaation, vesittyy ja kääntyy melkeinpä vastakohdakseen. Ällöttävää.
on Jumalan Sanaa, ja siten kirjana ylin ohje.
Viimeisinä aikoina tulevat eksyttäjät, jotka monenlaisilla muukalaisilla opeilla viettelevät.
Paavali puhui paljon ymmärrettävillä kielillä, mutta hänkään ei puhunut "enkelien kielillä". Eikä kenenkään muunkaan sanottu puhuvan enkelien kielillä. Paavali sanoi "vaikka" minä puhuisin enkelien kielillä, en minä mitään olisi, jos minulla ei olisi rakkautta. Raamattua lukiessa kannattaa olla tarkkana siitä, mitä todella sanotaan! Luet luulojen kirjaa etsiessäsi tukea merkeille ja ihmeille, joiden luulet olevan Raamatullisia!
Eräs hellari kaveri kertoi, että oli saanut ns. kielet hokemalla "sata kertaa" kitos Jeesus. oli mennyt jonkinlaiseen transsiin ja kielet solmuun. Sitten "pastori", oli sanonut vapauta kielet. Olen sanonut puhu mulle vähän niitä kieliä, ei kehtaa, ja epäili itsekkin ovatko aidot:)
Niin, sitä ns. kielilläpuhumista koetetaan hakea, vaikka sitten matkimalla tai loitsuja tekemällä. Tiedän nuoria hellareita, jotka ovat puhuneet hengen leijauksesta pois ruumiin sisältä, niin peljättäviä ovat tilaisuutenne.
Helluntailainen, panes korvasi auki ja kuule: Profeteeraaminen (opettaminen, raamatun ymmärtäminen), on suurempi ja suurin lahja (pelastuksen jälkeen), ja sitä erikoisesti kehoitetaan tavoittelemmaan. Ja sitä kehoitan sinunkin anomaan: "tutkikaa kirjoituksia, ettette eksy". Meidän on oltava erikoisen varovaisia ihmeisiin (siansaksa ei ole ihme: ainakaan kaikille :), sillä ne eksyttävät monta (Matt.24:24)
Jos koko ruumis (seurakunta) olisi pelkkää silmää (esim. profetointi), niin missä olisi kuulo. Armolahjat voivat olla eriarvoisia, mutta kaikkia tarvitaan, joten se tekee niistä kaikista tärkeitä.
Kielistä ei aina voi sanoa, että onko ne Jumalasta, mutta ei kyllä profetioistakaan. Siksi niitä on aina "peilattava" Raamatun valossa. Raamatussa mainitaan kielten armolahja, joten emme voi aina olettaa sen olevan siansaksaa, ja ainahan voimme rukoilla kykyä selittää kieliä.
Armolahjat: 1.kor 12:8-10; sekä niiden lähde: 1.kor 12:11; miksi monia lahjoja: 1.kor 12:12-31
Matt. 24:24 sen vuoksi tutkikaamme asioita ja opetuksia Raamatun valossa, jos ne eivät ole Raamatun mukaisia, niin ne voi hyljätä omaan arvoonsa. Olkaamme valppaita.
Jeesuksen kerrotaan puhuneen aina selkokielellä Jumalan sanoja. Jumalan sanat ovat selkeitä sanoja, sanoo Raamattu.
Seurataan Jeesusta.
Jeesustie on oikea tie.
Jeesustie on kaita tie.
Oletteko käyneet helluntailaisten kokouksissa? Siellä"tavallinen" uskovainen tuntee välillä itsensä pieneksi, kun ympärillä kuuluuu kauhea pulina ja itseltä ei meinaakaan tulla edes pihausta kurkusta. Sillä että haluaisinkaan, mutta siinä sitä ihmettelee äimänä. Ja eikö se heiltäkin tul itsestään, haluavtko kummemmmin hekään sitä tai tätä?
terrorisoi taukohuoneessa kielilläpuhumisnäytteillä, se oli kyllä aivan tekopeliä, rupesi vain puhumaan milloin halusi, aina vähän mietiskeli, miten se nyt taas alkoikaan, ei se mitään kieltä ollut, semmosta silimät selällään säksätystä vain
kyllä sieltä porukka kaikkosi
No, etkö kysyny, että mikä sua vaivaa?
Seurasitko kielilläpuhumistaptuman aikana koetteliko kukaan puhujista kieliä puhuvaa henkeä, siten kuin Raamattu kehottaa aina tekemään kun ilmee hengen ilmiöitä, kuten profetoimista ja kielillä puhumista?
1.Joh.4:1-3
http://www.niksula.cs.hut.fi/~ahuima/toronto/trust.html
Niin hellarien kielilläpuhumien on sitä itsehaettua, sielullista, läpikiitoksella saatua, tai matkimista. Noita puhutaan pakanauskoissakin ja voivat olla riivajien aikaansaannoksia.
Tuolainen ei ole raamatullista...
...helvettiin, jos ei puhu kielillä?
Vaikea joutua kadotukseen, kun sitä lahjaa ei enää ole...
edes helluntailaisuudessa. Se, mitä helluntailaiset kutsuvat kielilläpuhumiseksi, on joskus hurmoksellista "loveenlankeamista", joskus tietoista huijausta. Tutkijat eivät ole löytäneet ainoatakaan tapausta, jossa oikeasti puhuttaisiin puhujan itsensä osaamatonta vierasta tai muinaista kieltä, vaikka "tulkitsijat" ovatkin todenneet puhujan puhuvan muinaisaremeaa tms.
"Kielilläpuhuja" itse voi olla vilpitön mongertaessaan käsittämätöntä siansaksaansa, mutta helluntailainen "tulkitsija" valehtelee joka kerta, kun väittää mongerrusta oikeaksi kieleksi.
Armolahjojen luettelossa mainitaan "eri kielillä" puhumisen armolahja, jonka joku saattoi saada, kuten apostolit ensimmäisenä helluntaina. Kyse on järkevästä vieraalla kielellä puhumisesta, ilman, että puhuja entuudestaan osasi tuota kieltä. Vieraan kielen nopea osaaminen liittyi evankeliumin julistamiseen vieraskielisille.
(Apt.2:6, 11)
1.Kor.12
10. ;toinen ERI KIELILLÄ puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
Paavali varoittaa sekavista "hurmoskielistä", jotka eivät ole edellä tarkoitettua järkevää vieraan kielen puhumista:
1.Kor.14
9. Samoin tekin, jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.
10. Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta ERI KIELTÄ, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.
11. Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen minä puhujalle muukalainen, ja puhuja on minulle muukalainen.
Jotkut vetoavat siihen, että sekava kielillä puhuminen on enkelien kieltä. Raamatussa kuitenkin enkelitkin puhuvat selkeää ja ymmärrettävää kieltä, kuten enkelit puhuivat paimenille kedolla, Marialle jne.
Paavalikaan ei sano puhuvansa jotakin ihmeellistä "enkelien kieltä", vaan hän sanoo "vaikka" minä puhuisin enkelien kieltä, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi (1.Kor.13:1). Lisäksi Paavali antaa ymmärtää, että jossain vaiheessa kielillä puhuminen lakkaa (1.Kor.13:8). Esimerkiksi kuuluisat sananjulistajat, kuten Billy Graham, he käyttävät tulkkia ulkomaan matkoillaan julistaessaan evankeliumia. Jos kielilläpuhumisen armolahja toimisi vielä siten kuin apostolisena aikana, he eivät tarvitsisi tulkkia, vaan puhe tulisi suoraan Hengen vaikutuksesta kuulijoiden ymmärtämällä kielellä, kuten ensimmäisenä helluntaina (Apt.2:1-13).
Hengen sanotaan puhuvan uskovassa ihmisessä jatkuvasti "sanomattomin huokauksin" Jumalan puoleen. Eli Henki ei tarvitse edes ääneen lausuttuja sanoja yhteydenpitoon Jumalan kanssa!
Olen kuunnellut hellareiden palstalla olevan näytteen kielillä puhumisesta ja kuullut ja nähnytkin livenä ko tapahtuman joskus vuonna yksi ja kaksi. Muuta en voi sanoa kuin, että sekopäisten hurmostilaan joutuminen voi aiheuttaa sellaisen ilmiön tai sitten se on pelkkää teatteria. Ei uskoisi, että nykypäivänä tuollainen vielä tuntuu jostakusta uskottavalta.