Tänään Urkki opettaa mitä demokratia on:
DEMOKRATIAN ITSEPUOLUSTUS
Varsin yleinen käsitys demokratiasta on, että se on jotakin pysyväistä, kerta kaikkiaan täsmällisesti määrättyä, jossa ei ole varaa poikkeamisille puoleen eikä toiseen. Demokratia esitetään silloin, tavallisesti kuitenkaan varautumatta demokratian sisällyksen määrittelemiseen, jonakin rajoiltaan matemaattisen tarkasti määrättynä, kiinteänä mallina, joka voidaan asettaa jokaisen valtiojärjestyksen kohdalle ja sillä mitata, onko valtiojärjestys demokraattinen tai missä suhteessa se siitä ehkä poikkeaa. Demokratiasta on tahdottu tehdä prototyyppi, malli, jonka avulla muka vääjäämättömästi voidaan todistaa, onko siihen verrattavaksi otettu valtiollisen elämän ilmiö luonteeltaan demokraattinen vai ei. Vain tällaisesta dogmaattisesta opista voivat johtua nuo tavantakaa uusiutuvat tuomiot jonkin valtiollisen suunnitelman tai ehdotuksen apriorisesta epädemokraattisuudesta jne.
Tällainen käsitys demokratiasta ei kuitenkaan ole oikea. Demokratia ei ole mikään prototyyppi, se ei ole pysyväinen, ei aina sama, vaan alinomaisten vaihtelujen, alinomaisen käymisen ja kehityksen alainen. Tämä vaihtelu aiheutuu juuri siitä vastakohtaisuudesta ja jännitystilasta, mikä vallitsee demokratian vapaus- ja valtaelementtien välillä. Valtiollinen vapaus ja kansan täysivaltaisuus yhtyvät ainoastaan välittömissä demokratioissa, joissa päätetään kansankokouksissa kaikki yhteiset asiat, niissäkin sillä edellytyksellä, että kaikki täysi-ikäiset jäsenet sukupuoleen katsomatta ovat niissä äänivaltaisia.
Kokonaan:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/8677/TMP.objres.2345.html?sequence=1
DEMOKRATIAN ITSEPUOLUSTUS
Varsin yleinen käsitys demokratiasta on, että se on jotakin pysyväistä, kerta kaikkiaan täsmällisesti määrättyä, jossa ei ole varaa poikkeamisille puoleen eikä toiseen. Demokratia esitetään silloin, tavallisesti kuitenkaan varautumatta demokratian sisällyksen määrittelemiseen, jonakin rajoiltaan matemaattisen tarkasti määrättynä, kiinteänä mallina, joka voidaan asettaa jokaisen valtiojärjestyksen kohdalle ja sillä mitata, onko valtiojärjestys demokraattinen tai missä suhteessa se siitä ehkä poikkeaa. Demokratiasta on tahdottu tehdä prototyyppi, malli, jonka avulla muka vääjäämättömästi voidaan todistaa, onko siihen verrattavaksi otettu valtiollisen elämän ilmiö luonteeltaan demokraattinen vai ei. Vain tällaisesta dogmaattisesta opista voivat johtua nuo tavantakaa uusiutuvat tuomiot jonkin valtiollisen suunnitelman tai ehdotuksen apriorisesta epädemokraattisuudesta jne.
Tällainen käsitys demokratiasta ei kuitenkaan ole oikea. Demokratia ei ole mikään prototyyppi, se ei ole pysyväinen, ei aina sama, vaan alinomaisten vaihtelujen, alinomaisen käymisen ja kehityksen alainen. Tämä vaihtelu aiheutuu juuri siitä vastakohtaisuudesta ja jännitystilasta, mikä vallitsee demokratian vapaus- ja valtaelementtien välillä. Valtiollinen vapaus ja kansan täysivaltaisuus yhtyvät ainoastaan välittömissä demokratioissa, joissa päätetään kansankokouksissa kaikki yhteiset asiat, niissäkin sillä edellytyksellä, että kaikki täysi-ikäiset jäsenet sukupuoleen katsomatta ovat niissä äänivaltaisia.
Kokonaan:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/8677/TMP.objres.2345.html?sequence=1
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.