lääkkeellinen tyhjennys ja kipu

Eli ite oon joutunu ottamaan noi tyhjennyslääkkeet kaksi kertaa. Tosin itse jouduin ottamaan ne tuulimunaraskauksien takia.
Ja aina oon saanu kipulääkkeiksi panacodeja reseptillä. Itellä ne väsyttää aikalailla niin nukuin suurimman osan aikaa.
Ekalla kerralla kipu oli aika siedettävin rajoissa kun vain otti tietyn väliaijoin kipulääkkeen mutta toisella kertaa kipu yltyi niin pahaksi että oksensin rajusti. Ja sitten vain kipulääkkeitä kaksin käsin niin helpotti.
Mä en pystyny normaaliin toimiin pariin päivään kun tuntui että maha oli niin arka ja kuitenkin vuotoa tulee monta päivää. Suosittelen ainakin sen kaksi kolme päivää olemaan ihan rauhassa.

Olet varmaan jo ottanut lääkkeet, mutta muille neuvoksi; ottakaa särkylääkettä ajoissa. Minulle sanottiin että vuoto alkaa normaalisti 2-12 h tyhjennyslääkkeiden ottamisen jälkeen. En uskaltanut ottaa sairaalasta saamaani Panacodia ajoissa kun ajattelin, että vaikutus voi olla jo ohi kun vuoto alkaa ja oksentelin rajusti kun vuoto alkoi.

Sain jossain välissä oksetelua ja kramppausta hillittyä sen verran, että sain särkylääkkeen alas ja pysymään sisällä. Nukahdin lopulta ja kun heräsin kahden tunnin päästä, oli kipu pois. Vuoto jarkui kyllä seitsemän viikkoa...mutta noin pitkä vuoto on kai aika poikkeuksellista.

Loppujen lopuksi kipu oli kuin kovaaa kuukautiskipua (nuorempana myös aina oksentelin ja vatsa kramppasi rajusti, kun kuukautiset alkoivat.)

Sain toiseknkin keskenmenon, silloin ottivat osstolle muutamaksi tunniksi (=kunnes vuoto oli kunnolla alkanut, sitten pääsi kotiin), kun raskaus oli jo pidemmällä. Otin 1. särkylääkkeen samaan aikaan tyhjennyslääkkeiden kanssa ja kävin hakemassa lisää hoitajilta kun kipu yltyi.

Ajattelin ottaa lääkkeet tänään, mutta äsken huomasin, että nyt on alkanut tulla itsekseen vähän verta. Eli oottelenko vielä ja annan luonnon hoitaa asian? Oisko se parempi? Onko kipu silloin yhtään vähäisempi?

sain tyhjennys lääkkeitten mukaan 2 buranaa (600) ja litalgin (1). Itse selvisin tällä yhdellä buranalla ja yhdellä litalginillä. Minulle kanssa sanottiin, että kipulääke pitää ottaa sitten ajoissa. Otin sen melkeen heti tyhjennyslääkkeiden perään. Voimia.

Keskenmeno tapahtui luonnollisesti, ilman käynnistäviä lääkkeitä. Kipu oli kyllä hirveä. Keskiviikko-iltana kahdeksan aikaan alkoivat kivut koveta, ja klo 20.15 otin Burana 600:sen ja kaksi panadolia. Ne eivät vaikuttaneet ollenkaan, vaan kivut vain yltyivät. En heti uskaltanut ottaa sitä ainoaa Panacodia, kun en tiennyt kauanko kipu tulee kestämään. Klo 21.50 se oli pakko ottaa, ja pian toivoin, että olisin ottanut sen heti.

Panacodin vaikutuksen odottelun jokainen minuutti ja lopulta sekuntti olikin sitten yhtä helvettiä. Puoli tuntia kului, kivut vain yltyivät. Kivut olivat aivan yhtä kovat kuin synnytyssupistukset, paitsi ettei ollut ilokaasua ja puudutteita lievittämässä. 45 min. kohdalla tuntui, etten kestä enää sekuntiakaan. Huusin ja pyörin sängyssä ympyrää. Tässä vaiheessa en enää olisi pystynyt ottamaan lisää kipulääkettä, vaikka olisin halunnutkin, koska olisin oksentanut sen saman tien ulos. Laitoin kumppanini soittamaan sairaalaan, että koska se perkeleen Panacod alkaa vaikuttaa. Sanoivat että noin tunti menee. Kysyivät, kuinka usein olen joutunut vaihtamaan sidettä. Vastasin, että olen siinä kunnossa, etten ole pystynyt mitään vaihtamaan. Sairaalassa olivat etukäteen sanoneet, että kivut olisivat vähän kovemmat kuin kuukautiskivut, mutta minun kohdallani olivat tosiaan aivan synnytyskipujen luokkaa.

Klo 22.50 "synnytin" jonkin ison klöntin. Olin onnistunut konttaamaan kylppäriin. Vaikka pikkuhousuissani oli kaupan isoin yöside, silti kylppärin lattialle lorisi verilammikko. Nyt kivut loppuivat kuin seinään ja sain pian nukahdettua. Aamulla herätessä pikkuhousut olivat litimärät verestä, samoin side ja allani kaksinkerroin ollut paksu pyyhe ja lakana. Aamulla kipu oli vähäisempää, mutta tuli kaksi vielä isompaa klönttiä. Iltapäivällä tuli kaikkein järkyttävin klöntti. Todella iso kimpale, jossa jotain kalvoja ja hyytynyttä verta yms. ja kaiken keskellä pienen pieni alkio. N. 1½ cm kerälle kiertynyt katkarapumainen alkio, jossa musta piste silmänä. Ihmeen rauhallisesti pystyin tarkastelemaan sitä. Hoitajat olivat etukäteen sanoneet, ettei kannata googlata, mutta olisin järkyttynyt enemmän, jos en olisi yhtään tiennyt, mitä odottaa. Luojan kiitos viikkoja ei ollut enempää, järkytys olisi varmasti ollut isompi, jos alkio tai sikiö olisi ollut jo ihmisen näköinen. Ja uskomattoman paljon tavaraa sieltä tuli, vaikka viikkoja ei ollut tuon enempää.

Voimia kaikille keskenmenon kokeneille, ja erityisesti teille, joilla viikkoja on ollut enemmän.