Olen 19-vuotias tyttönen, juuri lukion päättänyt ja omaan kotiin muuttaminen on pian ajankohtaista. Olen kärsinyt ahdistuksesta useamman vuoden. Toisinaan, kesäisin on helpompaa, talvella vaikeaa. Muutama vuosi sitten minulla todettiin kaksi vatsasairautta, jotka molemmat aiheuttavat vatsanväänteitä ja pahoinvointia. Pahin ahdistuksen aiheuttaja onkin nimenomaan se, että jos oksennan tai tulen todella huonovointiseksi. Käyn kaupungin psykologilla ja siitä on ollut jonkin verran apua, mutta hän ei ihan täysin ymmärrä ongelmaani, vaikka kuinka yritän hänelle siitä kertoa.
Tällä hetkellä muutto omaan kotiin on kuitenkin se ahdistavin ajatus. Tarkoitus olisi muuttaa yhteen poikaystäväni kanssa. Olemme seurustelleet kolmisen vuotta. Viime syksynä, kun aloimme muuttamista miettiä, tilanteeni oli hyvä ja olin iloisin mielin suunnittelemassa jo kaiken laista yhteiseen kotiin. Nyt kuitenkin tuntuu, ettei muutto ole ollenkaan hyvä ajatus. Mahani on ollut jo monta kuukautta hankala ja kevään aikana on tullut paljon uusia asioita, jotka myös ahdistavat. En kuitenkaan tiedä, kuinka kertoisin mielenmuutoksesta poikaystävälleni, koska olen aivan varma, että hän suuttuu. Hän ei ole koskaan täysin ymmärtänyt ahdistustani, koska se ei näy juuri ulospäin muuten kun että perun menoja ja vältän kampaajallakäyntiä, leffateatteria yms. Yöllä saan joskus paniikkikohtauksia, mutta poikaystäväni ei herää niihin. Miten voisin kertoa asiasta poikaystävälleni? Tuntuu, että hän on jo muutenkin kovin tympääntynyt sairasteluuni. Tiedän, että poikaystäväni tulee surulliseksi, jos kerron, etten vielä voi muuttaa ja ahdistun siitäkin. Vielä enemmän kuitenkin ahdistun suuresta elämänmuutoksesta, johon minulla ei nähtävästi ole tällä hetkellä tarpeeksi voimia. Pelkään, että ahdistus ja paniikki menevät vain pahempaan suuntaan.
Tällä hetkellä muutto omaan kotiin on kuitenkin se ahdistavin ajatus. Tarkoitus olisi muuttaa yhteen poikaystäväni kanssa. Olemme seurustelleet kolmisen vuotta. Viime syksynä, kun aloimme muuttamista miettiä, tilanteeni oli hyvä ja olin iloisin mielin suunnittelemassa jo kaiken laista yhteiseen kotiin. Nyt kuitenkin tuntuu, ettei muutto ole ollenkaan hyvä ajatus. Mahani on ollut jo monta kuukautta hankala ja kevään aikana on tullut paljon uusia asioita, jotka myös ahdistavat. En kuitenkaan tiedä, kuinka kertoisin mielenmuutoksesta poikaystävälleni, koska olen aivan varma, että hän suuttuu. Hän ei ole koskaan täysin ymmärtänyt ahdistustani, koska se ei näy juuri ulospäin muuten kun että perun menoja ja vältän kampaajallakäyntiä, leffateatteria yms. Yöllä saan joskus paniikkikohtauksia, mutta poikaystäväni ei herää niihin. Miten voisin kertoa asiasta poikaystävälleni? Tuntuu, että hän on jo muutenkin kovin tympääntynyt sairasteluuni. Tiedän, että poikaystäväni tulee surulliseksi, jos kerron, etten vielä voi muuttaa ja ahdistun siitäkin. Vielä enemmän kuitenkin ahdistun suuresta elämänmuutoksesta, johon minulla ei nähtävästi ole tällä hetkellä tarpeeksi voimia. Pelkään, että ahdistus ja paniikki menevät vain pahempaan suuntaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.