Mietin omaa historiaani, johon liittyy hyvin voimakkaasti vanhoillislestadiolainen herätysliike. Erosin siitä erinäisten vaiheiden jälkeen koettuani syvän hengellisen heräämisen.
Suviseuroihin sitten alkoi tehdä mieli. Piti vielä katsoa taaksepäin, jäikö sinne vielä jotain? Jäikö jokin kivi kääntämättä tuosta pellosta, jota kutsutaan "Jumalan valtakunnaksi"? Joskus näin ihania uniakin suviseuroista. Sitten ne unet jostain syystä muuttuivat painajaismaisiksi, mikä oli hirveä pettymys, koska kaipasin niin kovasti niitä hyviä unia.
Lähdettiin sitten mieheni kanssa, joka myös on tavallaan vanhoillislestadiolaisesta perheestä (ei ihan perinteinen kuvio) kesällä 2002 Maaningalle suviseuroihin. Siellä oltiin alkuseuroista ihan viimeisiin loppuseuroihin saakka. Olimme viimeisiä silloin, jotka lähtivät siltä peltosaralta. Kuuntelin lähestulkoon kaikki puheet äärimmäisellä tarkkaavaisuudella, ja näin jälkeenpäin ajatellen: hyvin avoimin, vilpittömin ja rakastavin mielin. Jospa sittenkin löytyisi yhteys?
Ainoa puheen kohta koko suviseuroissa, josta minä tunsin "saavani jotakin", oli muistaakseni Juhani Pitkälän puhe, jossa hän "kirkasti", miksi Jeesus sanoi rikkaalle miehelle: Miksi sanot minua hyväksi? Minä tajusin siitä puheesta tuon Raamatun paikan, ja se oli kuin kirkas helmi, jonka oli löytänyt. Kannatti kuunnella monta päivää!
Soitin yhdelle entiselle hyvin läheiselle vl-ystävälle ja pyysin tapaamiseen. Hän lupasi tulla, mutta ei sitten tullutkaan. Käytiin seurateltassa, ja siellä näin, kun hänen sisko- ja kaveriporukkansa tuijotti minua murhaavasti (vai kuvittelinko vain)? Muutamat entiset ystävät kääntyivät ympäri, että ei tarvitse kohdata minua. Muistan pari tuttua, jotka juttelivat minulle "kuin ihmiselle". He olivat tuttuja myöhemmistä työ- ja harrastuskuvioista, ja muutoinkin osoittautuivat myöhemmin aika avarakatseisiksi ihmisiksi.
Seuraavana kesänä piipahdettiin päiväseltään suviseuroissa. Siellä kulkiessani tajusin: Mitä ihmettä minä täältä etsin? Minulla oli kai unelma yhteydestä, omasta laumasta, johon kuulua. Omasta perheestä ja suvusta, jossa saada rakkautta ja hyväksyntää. Tajusin, että täältä minä en sitä löydä. Lopetin suviseuroissa kulkemisen.
Olin surullinen, ajattelin, että millä minä nyt korvaan seurat, mistä minä löydän unelmani ja saan lohtua. Tunsin, kun joku olisi syvällä sisälläni sanonut minulle: Minä annan sinulle ihanat seurat elämäsi jokainen päivä.
Suviseuroihin sitten alkoi tehdä mieli. Piti vielä katsoa taaksepäin, jäikö sinne vielä jotain? Jäikö jokin kivi kääntämättä tuosta pellosta, jota kutsutaan "Jumalan valtakunnaksi"? Joskus näin ihania uniakin suviseuroista. Sitten ne unet jostain syystä muuttuivat painajaismaisiksi, mikä oli hirveä pettymys, koska kaipasin niin kovasti niitä hyviä unia.
Lähdettiin sitten mieheni kanssa, joka myös on tavallaan vanhoillislestadiolaisesta perheestä (ei ihan perinteinen kuvio) kesällä 2002 Maaningalle suviseuroihin. Siellä oltiin alkuseuroista ihan viimeisiin loppuseuroihin saakka. Olimme viimeisiä silloin, jotka lähtivät siltä peltosaralta. Kuuntelin lähestulkoon kaikki puheet äärimmäisellä tarkkaavaisuudella, ja näin jälkeenpäin ajatellen: hyvin avoimin, vilpittömin ja rakastavin mielin. Jospa sittenkin löytyisi yhteys?
Ainoa puheen kohta koko suviseuroissa, josta minä tunsin "saavani jotakin", oli muistaakseni Juhani Pitkälän puhe, jossa hän "kirkasti", miksi Jeesus sanoi rikkaalle miehelle: Miksi sanot minua hyväksi? Minä tajusin siitä puheesta tuon Raamatun paikan, ja se oli kuin kirkas helmi, jonka oli löytänyt. Kannatti kuunnella monta päivää!
Soitin yhdelle entiselle hyvin läheiselle vl-ystävälle ja pyysin tapaamiseen. Hän lupasi tulla, mutta ei sitten tullutkaan. Käytiin seurateltassa, ja siellä näin, kun hänen sisko- ja kaveriporukkansa tuijotti minua murhaavasti (vai kuvittelinko vain)? Muutamat entiset ystävät kääntyivät ympäri, että ei tarvitse kohdata minua. Muistan pari tuttua, jotka juttelivat minulle "kuin ihmiselle". He olivat tuttuja myöhemmistä työ- ja harrastuskuvioista, ja muutoinkin osoittautuivat myöhemmin aika avarakatseisiksi ihmisiksi.
Seuraavana kesänä piipahdettiin päiväseltään suviseuroissa. Siellä kulkiessani tajusin: Mitä ihmettä minä täältä etsin? Minulla oli kai unelma yhteydestä, omasta laumasta, johon kuulua. Omasta perheestä ja suvusta, jossa saada rakkautta ja hyväksyntää. Tajusin, että täältä minä en sitä löydä. Lopetin suviseuroissa kulkemisen.
Olin surullinen, ajattelin, että millä minä nyt korvaan seurat, mistä minä löydän unelmani ja saan lohtua. Tunsin, kun joku olisi syvällä sisälläni sanonut minulle: Minä annan sinulle ihanat seurat elämäsi jokainen päivä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
aika erikoista miten se lammas lauman rakkaus katoaa jos ei ole samaa mieltä lauman kanssa.
Mikä meitä ohjaa/opettaa vihaamaan ja karttamaan lähimäistä. Näin siinä käy kun laumaa ohataan ja koulitaan niin kuin vl.siionissa.
Mihin uskontoon käännyit? Nimimerkkisi perusteella olet muslimi, joten onko siinä mitään ihmeellistä jos kaapu päällä kulkevaa ämmää katsotaan kieroon?
Et ihan osunut oikeaan - tai riippuu näkökannasta.
En kääntynyt mihinkään paitsi pois vanhoillislestadiolaisuudesta.
Sinänsä ajankohtaiseen aiheeseen, eli suhteeseen muslimeihin, on hyvä esimerkki Pyhä Franciscus Assisilainen, joka toisten "kristittyjen" vainotessa ja halveksiessa muslimeja sanoi heitä veljikseen.
Mutta mukaellen suomalaista sananpartta: Suviseurat yksillä, Jeesuksen rakkaus ja kesä kaikilla. Hyvää kesää sinulle, nimetön.
Jumala on suuri
Insh'allah
ja leimaten, kuten nyt on muotia.., niin eikös muslimeissa oo palajon terroristeja !??
on saatanan luoma uskonto ihmisten harhauttamiseksi. Allah on feikkijumala. Islamin profeetta Muhammed oli pedofiili, joka meni 52-vuotiaana naimisiin 9-vuotiaan Aishan kanssa ja alkoi elää tämän kanssa normaalia avioelämää.
Miksi sinä puolustat?
Onko autuutesi siitä kiinni?
ennenkin nimimerkillä ollut? Epäilys heräsi. Voin olla asian suhteen väärässä. Väliäkö sillä? Anonyymejä kuitenkin.
Hyvä Jaska J,
Minulla on ollut ainoastaan yksi rekisteröity nimimerkki, sama jota nytkin käytän. Joskus oon kirjoittanut muilla nimimerkeillä yksittäisiä viestejä, kun salasanat ovat joutuneet välillä hukkaan. Mutta niitä viestejä on vain muutama.
Eli se, jota ajattelet täytyy olla joku toinen.