Mä saatan joskus

litistää muurahaisen, jos se kipittää mun niskassa. Ja mulle tulee vähän surullinen olo sen jälkeen. Että se oli vaan eksynyt raukka. En tee enää niin, vaan puhallan sen pois.
31579
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

lisään vielä, että se on primitiivinen reaktio.

Äänestä

Muurahaiset ovat mielenkiintoisia. Ahkeria. Ovat olleet täällä jo vaikka kuinka kauan. Varmaan ihan aikojen alusta asti.

Äänestä
  • nyt on kopioitava wikistä tänne, kun ne oikeasti ovat älykkäitä, selviytyjiä:

    Aggressiivisuus

    Muurahaiset ovat todella aggressiivisia hyönteisiä. Joillekin sotilaille on kehittynyt suuret leuat, joilla ne silppuavat vastustajansa ja jotkin sotilaat ruiskuttavat kivuliasta syövyttävää nestettä vihollistensa päälle. Eri pesien rauhallinen yhteiselo on mahdollista vain, mikäli jokin pesä on alistanut toisen, mitä ei järin usein esiinny, tai mikäli toinen pesistä on vanhemman siirtokunta.

    Tavatessaan toisen muurahaisen työläinen saa heti selville tämän ominaishajun. Mikäli se ei ole sama kuin sen omilla pesätovereilla, se joko yrittää alistaa tunkeutujan tai tappaa tämän.

    Altruismi

    Muurahaiset käyttäytyvät altruistisesti, eli ne eivät pyri hankkimaan omia jälkeläisiä vaan turvaamaan siskojensa (eli neitsytkuningattarien) jälkeläisensaannin. Tämä tapa oli romuttaa Charles Darwinin evoluutioteorian luonnonvalinnasta, [3] jossa jokainen yksilö pyrkii ensisijaisesti saamaan omat geeninsä siirrettyä jälkeläisilleen. Darwin lisäsi teoriaan huomautuksen, että muurahainen voi korvata menettämänsä geenit auttamalla siskojaan moninkertaistamaan jälkeläisten määrän. Teoriassa oli kuitenkin puutteita, joiden ansiosta lopulta tajuttiin, että muurahaissisarukset ovat 75 % sukua toisilleen, eivätkä 50 %, kuten oli luultu.

    Muurahaiset ovat valmiita uhrautumaan pesänsä puolesta. Työläiset uskaltautuvat vaarallisille ravinnonetsintäretkille ja sotilaat saattavat räjäyttää itsensä kappaleiksi, mikäli vihollinen ahdistaa pesää. Uhrautuminen ei ole täysin vapaaehtoista, sillä kuningattaren erittämät hormonit manipuloivat muurahaisia näihin vaarallisiin suorituksiin.
    [muokkaa] Viestintä
    Harpegnathos saltator -lajin muurahainen.

    Muurahaiset ovat yhdyskuntahyönteisiä, jotka viestivät lähinnä hajujen, kosketuksen ja värähtelyn avulla. Eritoten muurahaisten kemialliset (haju ja maku) aistit ovat erittäin kehittyneet ja tämän johdosta niiden hajusignaaleihin perustuva kieli on yksi eläinmaailman monimuotoisimmista viestintäsysteemeistä.

    Muurahaiset tuottavat useita erilaisia feromoneja ulkoeritysrauhastensa avulla. Näiden feromonien avulla ne mm. varoittavat pesätovereitaan uhkaavasta vaarasta, kiihottavat muita käymään hyökkäykseen tunkeilijoita vastaan, tunnistavat pesätoverinsa tai johdattavat työläiset ruuan äärelle.

    Mielenkiintoista, kyllä internet on oiva apuväline :D

    Äänestä

  • mielenkiintoista!! kirjoitti:

    nyt on kopioitava wikistä tänne, kun ne oikeasti ovat älykkäitä, selviytyjiä:

    Aggressiivisuus

    Muurahaiset ovat todella aggressiivisia hyönteisiä. Joillekin sotilaille on kehittynyt suuret leuat, joilla ne silppuavat vastustajansa ja jotkin sotilaat ruiskuttavat kivuliasta syövyttävää nestettä vihollistensa päälle. Eri pesien rauhallinen yhteiselo on mahdollista vain, mikäli jokin pesä on alistanut toisen, mitä ei järin usein esiinny, tai mikäli toinen pesistä on vanhemman siirtokunta.

    Tavatessaan toisen muurahaisen työläinen saa heti selville tämän ominaishajun. Mikäli se ei ole sama kuin sen omilla pesätovereilla, se joko yrittää alistaa tunkeutujan tai tappaa tämän.

    Altruismi

    Muurahaiset käyttäytyvät altruistisesti, eli ne eivät pyri hankkimaan omia jälkeläisiä vaan turvaamaan siskojensa (eli neitsytkuningattarien) jälkeläisensaannin. Tämä tapa oli romuttaa Charles Darwinin evoluutioteorian luonnonvalinnasta, [3] jossa jokainen yksilö pyrkii ensisijaisesti saamaan omat geeninsä siirrettyä jälkeläisilleen. Darwin lisäsi teoriaan huomautuksen, että muurahainen voi korvata menettämänsä geenit auttamalla siskojaan moninkertaistamaan jälkeläisten määrän. Teoriassa oli kuitenkin puutteita, joiden ansiosta lopulta tajuttiin, että muurahaissisarukset ovat 75 % sukua toisilleen, eivätkä 50 %, kuten oli luultu.

    Muurahaiset ovat valmiita uhrautumaan pesänsä puolesta. Työläiset uskaltautuvat vaarallisille ravinnonetsintäretkille ja sotilaat saattavat räjäyttää itsensä kappaleiksi, mikäli vihollinen ahdistaa pesää. Uhrautuminen ei ole täysin vapaaehtoista, sillä kuningattaren erittämät hormonit manipuloivat muurahaisia näihin vaarallisiin suorituksiin.
    [muokkaa] Viestintä
    Harpegnathos saltator -lajin muurahainen.

    Muurahaiset ovat yhdyskuntahyönteisiä, jotka viestivät lähinnä hajujen, kosketuksen ja värähtelyn avulla. Eritoten muurahaisten kemialliset (haju ja maku) aistit ovat erittäin kehittyneet ja tämän johdosta niiden hajusignaaleihin perustuva kieli on yksi eläinmaailman monimuotoisimmista viestintäsysteemeistä.

    Muurahaiset tuottavat useita erilaisia feromoneja ulkoeritysrauhastensa avulla. Näiden feromonien avulla ne mm. varoittavat pesätovereitaan uhkaavasta vaarasta, kiihottavat muita käymään hyökkäykseen tunkeilijoita vastaan, tunnistavat pesätoverinsa tai johdattavat työläiset ruuan äärelle.

    Mielenkiintoista, kyllä internet on oiva apuväline :D

    Siis

    Äänestä

  • ap vain kirjoitti:

    Siis

    Altruismi tarkoittaa epäitsekästä toimintaa muiden auttamiseksi. Altruismin vastakohta on egoismi.Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi.

    Äänestä

  • rakastan:)

    Äänestä

mutta niin olen minäkin! En edes itikkaa haluaisi tappaa puhumattakaan muista eläimistä. Mökillä katselen pihalla, mihin astun koska siellä on paljon muurahaisia ja niiden polkuja. Ne eivät ole tehneet minulle eikä puutarhalle mitään pahaa, joten minäkin olen niille hyvä.

Äänestä
  • susta sitten kivoja, kun ne tunkee sisälle, löytää tiensä sun kahvi- tai teemukiin?

    Äänestä

ja jauhelihapitsaa vedätte naamaanne. Vai?
Kun se tappaminen on niin kamalaa, mutta jos se tapahtuu jossain piilossa niin se on ok.

Äänestä
  • Mulla meni rannalla tänään pöksyihin muurahainen, pakko oli tappaa:( Saanko anteeksi?

    Äänestä

  • Totta. Ihminen on pohjimmiltaan lihansyöjä kuitenkin. Se vain on niin. Ne, jotka jaksavat noudattaa ja omaksua elämäntavan, joka ei eettisistä syistä salli lihan syöntiä -hatunnosto heille.

    Vaikka olenkin lihansyöjä, niin katson, millaista lihaa suuhuni laitan. Mieluiten hankin sen tuottajalta, jonka tiedän. En todellakaan suosisi ulkomaista, jättiyhtiön tuottamaa massalihaa omalle lautaselleni.

    En vain halua tehdä elämästäni liian vaikeaa, sillä olen vain ihminen omine heikkouksineni ja ihminen siten, että minun on tunnistettava omat voimavarani sille, kuinka arjessa jaksan. Joten jotta voin olla yhteiskunnalle tuttava yksilö, minun on käytävä aina välillä lähimarketissa ostamassa tuotteita, joita syö puoli kaupunkia. Että arki sujuu.

    Äänestä

joku ihminen häiritsee sinua? Jotenkin sellaisen käsityksen sain kun luin rivien välistä tuon kirjoituksesi.

Äänestä
  • Ei tarkoita. Puhun muurahaisista. Ei tarvitse tulkita rivien välisä. Rakastan erästä ihmistä, tai miten vaan halutaan tulkita. Nyt halusin puhua muutrahaisista ja etsiä niistä tietoa, koska nitistin yhden heistä. Se olisi voinut sijastani olla vaikka lintu, nyt se olin minä, jolla pitäisi olla tunnetta ja älyä (koska omaan ihmiselle tyypilliset aivot) olla tekemättä sitä, eli nitistää. Siksi primitiivinen jutska.

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Ei tarkoita. Puhun muurahaisista. Ei tarvitse tulkita rivien välisä. Rakastan erästä ihmistä, tai miten vaan halutaan tulkita. Nyt halusin puhua muutrahaisista ja etsiä niistä tietoa, koska nitistin yhden heistä. Se olisi voinut sijastani olla vaikka lintu, nyt se olin minä, jolla pitäisi olla tunnetta ja älyä (koska omaan ihmiselle tyypilliset aivot) olla tekemättä sitä, eli nitistää. Siksi primitiivinen jutska.

    siis muurahaisista!!Olen vain ihminen, joskus sattuu näitä viHreitä.... :DD

    Mutta olen nyt kiinnostunut muurahaisista.......

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Ei tarkoita. Puhun muurahaisista. Ei tarvitse tulkita rivien välisä. Rakastan erästä ihmistä, tai miten vaan halutaan tulkita. Nyt halusin puhua muutrahaisista ja etsiä niistä tietoa, koska nitistin yhden heistä. Se olisi voinut sijastani olla vaikka lintu, nyt se olin minä, jolla pitäisi olla tunnetta ja älyä (koska omaan ihmiselle tyypilliset aivot) olla tekemättä sitä, eli nitistää. Siksi primitiivinen jutska.

    Tämähän on tosiaan Järki ja tunteet-palsta. Minä jo säikähdin et jotakin häiritsee joku..

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    siis muurahaisista!!Olen vain ihminen, joskus sattuu näitä viHreitä.... :DD

    Mutta olen nyt kiinnostunut muurahaisista.......

    Evoluutiohistoria

    Muurahaiset ovat kehittyneet ampiaisista noin 100–112 miljoonaa vuotta sitten. Vuonna 1966 löytyi muurahaisten evoluution puuttuva rengas. Ennen tätä vuoden 1966 löytöä muurahaisten historia tunnettiin vain 40–60 miljoonan vuoden päähän, sillä vanhimmat fossiilit olivat silloin löytyneet vain eoseenikauden kivikerrostumista. Tiedettiin, että muurahaiset olivat levinneet koko maailmaan noin 25–40 miljoonaa vuotta sitten, eli Oligoseenikaudella. Sen ajan vanhimmat fossiilit olivat enimmäkseen Baltiasta löydettyjä meripihkaan kiinni jääneitä muurahaisia. Oligoseeniajan muurahaiset muistuttivat kuitenkin niin paljon nykyisiä muurahaisia, että alkumuurahaisten oli täytynyt kehittyä paljon aikaisemmin.

    Läpimurto muurahaisten evoluutiohistorian tutkimuksessa sattui, kun New Jerseyssä asuva pariskunta – herra ja rouva Frey – löysi Cliffwood Beachin rantakallioista meripihkapalan, joka sisälsi kaksi työläistä. Meripihka, johon alkumuurahaiset olivat jääneet kiinni, oli peräisin liitukauden mammuttipetäjistä. Muurahainen osoittautui noin 90 miljoonaa vuotta vanhaksi, joten siitä tuli sensaatio. Muurahainen osoittautui hyvin alkukantaiseksi ja se muistuttikin paljon ampiaista. Se sai löytäjiensä mukaan tieteelliseksi nimekseen Sphecomyrma freyi. Myöhemmin on löydetty tätäkin vanhempia fossiileja, mutta Sphecomyrma freyin löytyminen todisti muurahaisten evoluutiota koskevat päätelmät oikeiksi.

    Valta-asema

    Muurahaisia tavataan kaikkialla Maapallolla napa-alueita ja muutamia kaukaisia saaria lukuun ottamatta. Muurahaisia on maapallolla noin kymmenen miljoonaa miljardia kappaletta- Esimerkiksi Amazonasin alueella muurahaisten kuivapaino on liki neljä kertaa suurempi kuin alueen nisäkkäiden, matelijoiden, sammakkoeläinten ja lintujen paino yhteensä.

    Taisin otaksua oikein, kun ajattelin, että muurahaiset ovat hyvin vanhaa perua. -

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Evoluutiohistoria

    Muurahaiset ovat kehittyneet ampiaisista noin 100–112 miljoonaa vuotta sitten. Vuonna 1966 löytyi muurahaisten evoluution puuttuva rengas. Ennen tätä vuoden 1966 löytöä muurahaisten historia tunnettiin vain 40–60 miljoonan vuoden päähän, sillä vanhimmat fossiilit olivat silloin löytyneet vain eoseenikauden kivikerrostumista. Tiedettiin, että muurahaiset olivat levinneet koko maailmaan noin 25–40 miljoonaa vuotta sitten, eli Oligoseenikaudella. Sen ajan vanhimmat fossiilit olivat enimmäkseen Baltiasta löydettyjä meripihkaan kiinni jääneitä muurahaisia. Oligoseeniajan muurahaiset muistuttivat kuitenkin niin paljon nykyisiä muurahaisia, että alkumuurahaisten oli täytynyt kehittyä paljon aikaisemmin.

    Läpimurto muurahaisten evoluutiohistorian tutkimuksessa sattui, kun New Jerseyssä asuva pariskunta – herra ja rouva Frey – löysi Cliffwood Beachin rantakallioista meripihkapalan, joka sisälsi kaksi työläistä. Meripihka, johon alkumuurahaiset olivat jääneet kiinni, oli peräisin liitukauden mammuttipetäjistä. Muurahainen osoittautui noin 90 miljoonaa vuotta vanhaksi, joten siitä tuli sensaatio. Muurahainen osoittautui hyvin alkukantaiseksi ja se muistuttikin paljon ampiaista. Se sai löytäjiensä mukaan tieteelliseksi nimekseen Sphecomyrma freyi. Myöhemmin on löydetty tätäkin vanhempia fossiileja, mutta Sphecomyrma freyin löytyminen todisti muurahaisten evoluutiota koskevat päätelmät oikeiksi.

    Valta-asema

    Muurahaisia tavataan kaikkialla Maapallolla napa-alueita ja muutamia kaukaisia saaria lukuun ottamatta. Muurahaisia on maapallolla noin kymmenen miljoonaa miljardia kappaletta- Esimerkiksi Amazonasin alueella muurahaisten kuivapaino on liki neljä kertaa suurempi kuin alueen nisäkkäiden, matelijoiden, sammakkoeläinten ja lintujen paino yhteensä.

    Taisin otaksua oikein, kun ajattelin, että muurahaiset ovat hyvin vanhaa perua. -

    Älkää antako lasten rikkoa muurahaispesiä! Ihmiskunta pienoiskoossa. Tai ainakin valistusta kaipaavat jos mieli tekee rikkoa. Omaa ymmrtämämättömyyttään ne se sen tekee jos tekevät.

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    siis muurahaisista!!Olen vain ihminen, joskus sattuu näitä viHreitä.... :DD

    Mutta olen nyt kiinnostunut muurahaisista.......

    Ihminen, joka on ensinnäkin ihan erityisesti erityisesti biologisen sattuman, sosiaalisten olosuhteiden ja kaiken tuon lisäksi fyysisten ja psyykkisten sattumien kasautuma, osa tätä kokonaisuutta. Pakko pärjätä, ymmärtää ja hahmottaa jollain tasolla tätä mielettömyyttä.

    Äänestä

  • kdkskak kirjoitti:

    Ihminen, joka on ensinnäkin ihan erityisesti erityisesti biologisen sattuman, sosiaalisten olosuhteiden ja kaiken tuon lisäksi fyysisten ja psyykkisten sattumien kasautuma, osa tätä kokonaisuutta. Pakko pärjätä, ymmärtää ja hahmottaa jollain tasolla tätä mielettömyyttä.

    unohdit kapitalsimiin !!

    Äänestä

kijaksi.. leppäkertut on mielenkiintoisia

Äänestä

Ei siulla ole oikeutta liiskata pienempiäsi.
Toivottavasti puraisee siuta kipakasti.
En yleensä muuten toivo isommille mitään pahaa, mutta kun kerran liiskailet pienempiäsi.

Äänestä
  • pohjoisemmassa on huomattavan erilaisia muurahaislajikkeita mitä etelämmässä. Täälä ne on semmosia pienempiä, vaaleampia ja neliömäisempiä.

    Äänestä

  • että täälä kirjoitti:

    pohjoisemmassa on huomattavan erilaisia muurahaislajikkeita mitä etelämmässä. Täälä ne on semmosia pienempiä, vaaleampia ja neliömäisempiä.

    Tiimalasivartaloisia mulkkuja.

    Äänestä

Mutta entäs karhut? Ne ovat myöskin hyvin mielenkiintoisia. Erityisesti niiden hedelmöittyminen on hyvin mielenkiintoinen. Se, miten monimutkainen tämä tapahtuma on. Että syntyykö niitä suloisia pentuja ylipäätään.

Ja miten ne elävät uhan alla, kunnes selviävät. Jos edes tämmöinen ihme tapahtuu. Siis syntyminen.

Äänestä
  • Lisääntyminen
    Karhu on yksi maailman hitaimmin lisääntyvistä nisäkkäistä. Naaraskarhu synnyttää vain 2-3 vuoden välein jälkikasvua ja saa ensimmäiset pentunsa vasta kolmevuotiaana. Uros- ja naaraskarhut elävät omilla elinalueillaan, eivätkä tapaa kuin kiima-aikana. Kiima-aika on touko-heinäkuussa, jolloin uroksien välillä on taisteluja.

    Karhulla on viivästynyt sikiökehitys. Se tarkoittaa sitä, että vaikka karhu parittelee kesä-heinäkuussa, munasolu kiinnittyy emokarhun vatsassa vasta joulukuussa, jolloin karhusikiön kehitys alkaa. Kantoaika on 194-278 vuorokautta.

    Poikaset syntyvät tammi-helmikuussa talvipesään. Karhunpentu saa kevättalven aikana ravintoa emonsa rasvaisesta maidosta. Poikasia on yhdestä neljään ja ne seuraavat yleensä emoaan seuraavan vuoden touko-kesäkuuhun, mutta emon mukana voi olla sekä saman että myös edellisen vuoden pentuja.

    Äänestä

  • ap -ihmeellistä kirjoitti:

    Lisääntyminen
    Karhu on yksi maailman hitaimmin lisääntyvistä nisäkkäistä. Naaraskarhu synnyttää vain 2-3 vuoden välein jälkikasvua ja saa ensimmäiset pentunsa vasta kolmevuotiaana. Uros- ja naaraskarhut elävät omilla elinalueillaan, eivätkä tapaa kuin kiima-aikana. Kiima-aika on touko-heinäkuussa, jolloin uroksien välillä on taisteluja.

    Karhulla on viivästynyt sikiökehitys. Se tarkoittaa sitä, että vaikka karhu parittelee kesä-heinäkuussa, munasolu kiinnittyy emokarhun vatsassa vasta joulukuussa, jolloin karhusikiön kehitys alkaa. Kantoaika on 194-278 vuorokautta.

    Poikaset syntyvät tammi-helmikuussa talvipesään. Karhunpentu saa kevättalven aikana ravintoa emonsa rasvaisesta maidosta. Poikasia on yhdestä neljään ja ne seuraavat yleensä emoaan seuraavan vuoden touko-kesäkuuhun, mutta emon mukana voi olla sekä saman että myös edellisen vuoden pentuja.

    Emo on niin laiha, koska se imettää poikasiaan pesässään. Se on saanut varastonsa marjoista ym. metsän antimista. Niitä on täytynyt kerätä rutkasti.... Vain luonnon antimilla.


    Karhun talviuni

    Talviuni on karhun keino selvitä talvesta mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Suomen karhut nukkuvat talviunta, mutta etelämpänä karhut voivat olla aktiivisia läpi talven. Talviuni kestää lokakuulta huhtikuulle. Se ei ole niin syvää kuin siilien ja lepakoiden talvihorros: talviunta nukkuva karhu kääntyilee ja reagoi ympäristöön. Naaras myös synnyttää talviunen aikana. Silti talviuni on karhulle säästöliekillä elämisen aikaa.

    Karhu ei aina tee talvipesää, vaan se saattaa asettua makuulle tiheän kuusen alle. Tavallisesti karhut kaivavat talvipesänsä muurahaispesään, kuusen tyvelle tai jonkunmoisen penkan alle. Toisinaan karhut vetäytyvät talviunilleen kallionkoloihin tai kaivavat talvipesän ison kiven alle.

    Karhu kasvattaa massaansa syksyllä

    Koska karhu ei syö eikä juo talviunen aikana, se kerää syksyllä rasvaa kehoonsa polttoaineeksi. Tätä varten se loppusyksyllä syö enimmäkseen hiilihydraattipitoista ravintoa, mm. marjoja. Karhun ruokahalu kasvaa valtavasti, mutta vähän ennen talviunta karhu lopettaa syömisen ja tyhjentää suolensa täydellisesti ruokamassasta. Rasva sisältää runsaasti energiaa, mutta toimii myös eräänlaisena vesivarastona. Rasvan palaessa karhun soluissa syntyy jokaista rasvagrammaa kohti yli gramma vettä. Talviunen karhu viettää pesässä, joka voi olla vain vaatimaton muurahaiskeon kylkeen kaivettu kuoppa.

    Karhu on mestari säätelemään elintoimintojaan

    Talviunessa karhun ruumiinlämpötila laskee alimmillaan 33 asteen tienoille - siis paljon vähemmän kuin talvihorrostajilla, joiden ruumiinlämpö alenee jopa lähelle nollaa. Tutkijat ovat havainneet, että kantavan karhunaaraan ruumiinlämpötila pysyy talviunenkin aikana 37 asteessa keskitalvella tapahtuvaan synnytykseen asti. Vasta sen jälkeen emo asettuu säästöliekille. Sydämen syke laskee jopa alle 10 lyöntiin minuutissa, normaalisti sen ollessa noin 40 lyöntiä minuutissa. Hyvin talveen valmistautuneen karhun rasvavarastot riittävät jopa 6 kuukaudeksi, mutta rasvaa katoaa toki kymmeniä kiloja. Imettävän emon täytyy myös luovuttaa valkuaisaineita maidon mukana.

    Tutkimusten mukaan myös lihasten ja sidekudoksen valkuaisaineita hajoaa talviunen aikana. Tästä syntyvä myrkyllinen virtsa-aine eli urea ei kuitenkaan kerry elimistöön, sillä karhu kierrättää sen verenkierron kautta suoleen, jossa mikrobit muuttavat sen aminohapoiksi, uusien valkuaisaineiden rakennusaineeksi. Ei tiedetä, mistä tyhjässä suolessa asuvat mikrobit saavat energian tähän synteesiin. Tällä tavoin karhu kuitenkin estää lihasmassan ja lihasvoimien katoamisen pitkän lepovaiheen aikana.

    Karhun luusto ei myöskään haurastu pitkän levon aikana. Syitä tähän ei tunneta tarkasti, mutta asia kiinnostaa luukadon tutkijoita, sillä karhun kyky pitää yllä luuston kuntoa voi auttaa myös ihmisen luukadon tutkimuksessa. Verianalyysien avulla on havaittu, että nukkuvalla karhulla luun sidekudoksen hajoaminen ja uusiutuminen ovat tasapainossa. Myöskään luun mineraaliosa ei juuri vähene. Pieni lihasmassan ja luuston kato ei karhua haittaa, sillä se herää keväällä laihtuneena, joten myös liikkuminen on keveämpää.

    Äänestä

  • ap :) kirjoitti:

    Emo on niin laiha, koska se imettää poikasiaan pesässään. Se on saanut varastonsa marjoista ym. metsän antimista. Niitä on täytynyt kerätä rutkasti.... Vain luonnon antimilla.


    Karhun talviuni

    Talviuni on karhun keino selvitä talvesta mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Suomen karhut nukkuvat talviunta, mutta etelämpänä karhut voivat olla aktiivisia läpi talven. Talviuni kestää lokakuulta huhtikuulle. Se ei ole niin syvää kuin siilien ja lepakoiden talvihorros: talviunta nukkuva karhu kääntyilee ja reagoi ympäristöön. Naaras myös synnyttää talviunen aikana. Silti talviuni on karhulle säästöliekillä elämisen aikaa.

    Karhu ei aina tee talvipesää, vaan se saattaa asettua makuulle tiheän kuusen alle. Tavallisesti karhut kaivavat talvipesänsä muurahaispesään, kuusen tyvelle tai jonkunmoisen penkan alle. Toisinaan karhut vetäytyvät talviunilleen kallionkoloihin tai kaivavat talvipesän ison kiven alle.

    Karhu kasvattaa massaansa syksyllä

    Koska karhu ei syö eikä juo talviunen aikana, se kerää syksyllä rasvaa kehoonsa polttoaineeksi. Tätä varten se loppusyksyllä syö enimmäkseen hiilihydraattipitoista ravintoa, mm. marjoja. Karhun ruokahalu kasvaa valtavasti, mutta vähän ennen talviunta karhu lopettaa syömisen ja tyhjentää suolensa täydellisesti ruokamassasta. Rasva sisältää runsaasti energiaa, mutta toimii myös eräänlaisena vesivarastona. Rasvan palaessa karhun soluissa syntyy jokaista rasvagrammaa kohti yli gramma vettä. Talviunen karhu viettää pesässä, joka voi olla vain vaatimaton muurahaiskeon kylkeen kaivettu kuoppa.

    Karhu on mestari säätelemään elintoimintojaan

    Talviunessa karhun ruumiinlämpötila laskee alimmillaan 33 asteen tienoille - siis paljon vähemmän kuin talvihorrostajilla, joiden ruumiinlämpö alenee jopa lähelle nollaa. Tutkijat ovat havainneet, että kantavan karhunaaraan ruumiinlämpötila pysyy talviunenkin aikana 37 asteessa keskitalvella tapahtuvaan synnytykseen asti. Vasta sen jälkeen emo asettuu säästöliekille. Sydämen syke laskee jopa alle 10 lyöntiin minuutissa, normaalisti sen ollessa noin 40 lyöntiä minuutissa. Hyvin talveen valmistautuneen karhun rasvavarastot riittävät jopa 6 kuukaudeksi, mutta rasvaa katoaa toki kymmeniä kiloja. Imettävän emon täytyy myös luovuttaa valkuaisaineita maidon mukana.

    Tutkimusten mukaan myös lihasten ja sidekudoksen valkuaisaineita hajoaa talviunen aikana. Tästä syntyvä myrkyllinen virtsa-aine eli urea ei kuitenkaan kerry elimistöön, sillä karhu kierrättää sen verenkierron kautta suoleen, jossa mikrobit muuttavat sen aminohapoiksi, uusien valkuaisaineiden rakennusaineeksi. Ei tiedetä, mistä tyhjässä suolessa asuvat mikrobit saavat energian tähän synteesiin. Tällä tavoin karhu kuitenkin estää lihasmassan ja lihasvoimien katoamisen pitkän lepovaiheen aikana.

    Karhun luusto ei myöskään haurastu pitkän levon aikana. Syitä tähän ei tunneta tarkasti, mutta asia kiinnostaa luukadon tutkijoita, sillä karhun kyky pitää yllä luuston kuntoa voi auttaa myös ihmisen luukadon tutkimuksessa. Verianalyysien avulla on havaittu, että nukkuvalla karhulla luun sidekudoksen hajoaminen ja uusiutuminen ovat tasapainossa. Myöskään luun mineraaliosa ei juuri vähene. Pieni lihasmassan ja luuston kato ei karhua haittaa, sillä se herää keväällä laihtuneena, joten myös liikkuminen on keveämpää.

    Karhulla on ns. viivästynyt sikiökehitys. Viivästynyt sikiökehitys tarkoittaa sitä, että vaikka karhu parittelee kesä-heinäkuussa, munasolu kiinnittyy emokarhun vatsassa vasta joulukuussa, jolloin karhusikiön kehitys alkaa.

    Karhu synnyttää pentunsa helmikuussa talvipesään. Syntynyt karhunpentu saa kevättalven ajan ravintoa emonsa rasvaisesta maidosta.

    Karhun talviuni on mielenkiintoinen. Karhun ruumiinlämpötila ei talviunen aikana laske kuin muutaman asteen normaalista 37 asteen lämpötilasta. Sydämen syke puolestaan laskee jopa alle 10 lyöntiin minuutissa, normaalisti sen ollessa noin 40 lyöntiä / min.

    Ravinto talviunen ajaksi karhulle muodostuu kesällä kerätyn vararasvavaraston turvin ja karhu laihtuu jopa 30% talviunen aikana kuluttaessaan rasvavarastojaan.

    Vettä karhun elintoimintojen ylläpitämiseen syntyy myös vararasvavarastojen polttamisen yhteydessä. Karhu ei syö, ei virtsaa, eikä ulosta talviunen aikana ja karhun noustua keväällä talvipesästä saattaa onnekas luonnossa kulkija löytää keväthangelta karhun ”pihkatapin”.

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Karhulla on ns. viivästynyt sikiökehitys. Viivästynyt sikiökehitys tarkoittaa sitä, että vaikka karhu parittelee kesä-heinäkuussa, munasolu kiinnittyy emokarhun vatsassa vasta joulukuussa, jolloin karhusikiön kehitys alkaa.

    Karhu synnyttää pentunsa helmikuussa talvipesään. Syntynyt karhunpentu saa kevättalven ajan ravintoa emonsa rasvaisesta maidosta.

    Karhun talviuni on mielenkiintoinen. Karhun ruumiinlämpötila ei talviunen aikana laske kuin muutaman asteen normaalista 37 asteen lämpötilasta. Sydämen syke puolestaan laskee jopa alle 10 lyöntiin minuutissa, normaalisti sen ollessa noin 40 lyöntiä / min.

    Ravinto talviunen ajaksi karhulle muodostuu kesällä kerätyn vararasvavaraston turvin ja karhu laihtuu jopa 30% talviunen aikana kuluttaessaan rasvavarastojaan.

    Vettä karhun elintoimintojen ylläpitämiseen syntyy myös vararasvavarastojen polttamisen yhteydessä. Karhu ei syö, ei virtsaa, eikä ulosta talviunen aikana ja karhun noustua keväällä talvipesästä saattaa onnekas luonnossa kulkija löytää keväthangelta karhun ”pihkatapin”.

    ja tunteet tutkiskelevat käyttäytymistä eläinten näkökulmasta.. niin tässä vähän nelijalkaisten aatoksia joita joskus tullut pohdiskeltua syystä sun toisesta.... :

    Pään ja hännän elekieltä tehostetaan äänillä.. . .. ....
    Valpas pää pystyssä oleva on kiinnostunut..... päänkääntö alistumisele/ ystävällisyysele

    Arvojärjestyksen tutkiminen tyypillistä vankeudessa ja kilpailutilanteissa ym.

    Alistuvat sudet hakeutuvat ylempiarvoisten seuraan ja osoittavat alistumiseleitä
    Alistuvia ei karkoiteta uhkaamalla tai aggressiivisesti

    Huom! Resurssipula - haetaan luodaan hierarkiaa

    Kun halutaan samaa asiaa mutta johtajuus on epäselvää - kuka määrää miten toimitaan -
    seuraa konflikteja aggressiivisuutta, järjestyksen puute
    susilaumassa johtajuus ei perustu aggressiivisuuteen, voimaan vaan sillä kuka aloittaa elämiselle välttämättömät toiminnot ensin saalistus, vaellus, herääminen

    Se joka johtaa laumaa jonnekkin ei välttämättä päätä asioista

    seksuaalisuus syvin syy ongelmiin

    ongelmallisten yksilöiden käyttäytymistä halutaan kontrolloida
    yksilö joka toimii syistä sun toisista eri tavalla kuin ns. muut yksilöt

    väliintulo, hallinta

    virtsaus kertoo tunnetiloista ym. kiimankierto

    avainsanat kuuntele, paranna, yhteistyö
    luottaminen, kunnioitus


    s

    Äänestä

  • susista.. kirjoitti:

    ja tunteet tutkiskelevat käyttäytymistä eläinten näkökulmasta.. niin tässä vähän nelijalkaisten aatoksia joita joskus tullut pohdiskeltua syystä sun toisesta.... :

    Pään ja hännän elekieltä tehostetaan äänillä.. . .. ....
    Valpas pää pystyssä oleva on kiinnostunut..... päänkääntö alistumisele/ ystävällisyysele

    Arvojärjestyksen tutkiminen tyypillistä vankeudessa ja kilpailutilanteissa ym.

    Alistuvat sudet hakeutuvat ylempiarvoisten seuraan ja osoittavat alistumiseleitä
    Alistuvia ei karkoiteta uhkaamalla tai aggressiivisesti

    Huom! Resurssipula - haetaan luodaan hierarkiaa

    Kun halutaan samaa asiaa mutta johtajuus on epäselvää - kuka määrää miten toimitaan -
    seuraa konflikteja aggressiivisuutta, järjestyksen puute
    susilaumassa johtajuus ei perustu aggressiivisuuteen, voimaan vaan sillä kuka aloittaa elämiselle välttämättömät toiminnot ensin saalistus, vaellus, herääminen

    Se joka johtaa laumaa jonnekkin ei välttämättä päätä asioista

    seksuaalisuus syvin syy ongelmiin

    ongelmallisten yksilöiden käyttäytymistä halutaan kontrolloida
    yksilö joka toimii syistä sun toisista eri tavalla kuin ns. muut yksilöt

    väliintulo, hallinta

    virtsaus kertoo tunnetiloista ym. kiimankierto

    avainsanat kuuntele, paranna, yhteistyö
    luottaminen, kunnioitus


    s

    aggressiivisena, vetäytyminen uhkana

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Karhulla on ns. viivästynyt sikiökehitys. Viivästynyt sikiökehitys tarkoittaa sitä, että vaikka karhu parittelee kesä-heinäkuussa, munasolu kiinnittyy emokarhun vatsassa vasta joulukuussa, jolloin karhusikiön kehitys alkaa.

    Karhu synnyttää pentunsa helmikuussa talvipesään. Syntynyt karhunpentu saa kevättalven ajan ravintoa emonsa rasvaisesta maidosta.

    Karhun talviuni on mielenkiintoinen. Karhun ruumiinlämpötila ei talviunen aikana laske kuin muutaman asteen normaalista 37 asteen lämpötilasta. Sydämen syke puolestaan laskee jopa alle 10 lyöntiin minuutissa, normaalisti sen ollessa noin 40 lyöntiä / min.

    Ravinto talviunen ajaksi karhulle muodostuu kesällä kerätyn vararasvavaraston turvin ja karhu laihtuu jopa 30% talviunen aikana kuluttaessaan rasvavarastojaan.

    Vettä karhun elintoimintojen ylläpitämiseen syntyy myös vararasvavarastojen polttamisen yhteydessä. Karhu ei syö, ei virtsaa, eikä ulosta talviunen aikana ja karhun noustua keväällä talvipesästä saattaa onnekas luonnossa kulkija löytää keväthangelta karhun ”pihkatapin”.

    "Synnyttämään valmistautuva karhunaaras varustautuu talveen muita huolellisemin. Se kaivaa tilavan pesän, joka on hyvin eristetty suhteellisen lämpötilan takaamiseksi. Loppukesän ja syksyn kuluessa naaraan on myös kerättävä ihonsa alle tavallista tukevampi rasvakerros. Sen on riitettäv omien elintoimintojen ylläpidon ohella runsaan kolmen kuukauden maidon tuotantoon. Mikäli vararavintoa ei ole levolle asettuessa tarpeeksi, ei munasolu kiinnity, sikiö ei kehity eikä synnytystä tapahdu"

    "Koska hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohdun seinämään vasta loppusyksyllä, tulee kantoajaksi vain muutama kuukausi. Näin pennuty ovat varsin pieniä -vaaksan mittaisia ja korkeintaan puolen kilon painoisia."

    Äänestä

  • susista.. kirjoitti:

    ja tunteet tutkiskelevat käyttäytymistä eläinten näkökulmasta.. niin tässä vähän nelijalkaisten aatoksia joita joskus tullut pohdiskeltua syystä sun toisesta.... :

    Pään ja hännän elekieltä tehostetaan äänillä.. . .. ....
    Valpas pää pystyssä oleva on kiinnostunut..... päänkääntö alistumisele/ ystävällisyysele

    Arvojärjestyksen tutkiminen tyypillistä vankeudessa ja kilpailutilanteissa ym.

    Alistuvat sudet hakeutuvat ylempiarvoisten seuraan ja osoittavat alistumiseleitä
    Alistuvia ei karkoiteta uhkaamalla tai aggressiivisesti

    Huom! Resurssipula - haetaan luodaan hierarkiaa

    Kun halutaan samaa asiaa mutta johtajuus on epäselvää - kuka määrää miten toimitaan -
    seuraa konflikteja aggressiivisuutta, järjestyksen puute
    susilaumassa johtajuus ei perustu aggressiivisuuteen, voimaan vaan sillä kuka aloittaa elämiselle välttämättömät toiminnot ensin saalistus, vaellus, herääminen

    Se joka johtaa laumaa jonnekkin ei välttämättä päätä asioista

    seksuaalisuus syvin syy ongelmiin

    ongelmallisten yksilöiden käyttäytymistä halutaan kontrolloida
    yksilö joka toimii syistä sun toisista eri tavalla kuin ns. muut yksilöt

    väliintulo, hallinta

    virtsaus kertoo tunnetiloista ym. kiimankierto

    avainsanat kuuntele, paranna, yhteistyö
    luottaminen, kunnioitus


    s

    Ihmiset taitaa vaan olla erilaisia. Jos katselisit maailmaa vahän suvaisevaisemmin ja avoimemmin silmin, etkä kallistuisi aina stereotypioihin. Yritä löytää ne oikeat epäkohdat, täältä sinä et niitä löydä. Kysyisit rohkeasti oikeilta ihmisiltä, joku varmasti tietäisi tai aavistaisi jotain.

    Onnea sen oikean kevätheilan etsintään!

    tämä on ihan hömppää..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


käsittämätöntä kirjoitti:

litistää muurahaisen, jos se kipittää mun niskassa. Ja mulle tulee vähän surullinen olo sen jälkeen. Että se oli vaan eksynyt raukka. En tee enää niin, vaan puhallan sen pois.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu