Nuo aaltoprofiiliset vihreät reunanauhat ovat mielestäni ihan lapsellisia; liian matalia ja sitä on pakkauksessa naurettavan vähän.
Auttakaahan nyt! Olen varma, että raksapuolelta löytyy artikkeli, jota voisi hyvin käyttää perenna-/pensaspenkkien reunuksena. Olisikohan se esim. jotain betonisokkelin ja maan väliin laitettavaa taipuisaa levyä ... tai jotain? Siis, että sitä saisi reippaasti isoina rullina, ja voisi vaikka itse halkaista, jos on liian korkeaa "reunanauhaksi".
Olen pari kukkapenkin reunusta naputellut harmaista laudanpätkistä, jotka lyödään vieriviereen maahan pystyyn. Näyttää kivalta, mutta on siinä helkkarinmoinen työ!
Auttakaahan nyt! Olen varma, että raksapuolelta löytyy artikkeli, jota voisi hyvin käyttää perenna-/pensaspenkkien reunuksena. Olisikohan se esim. jotain betonisokkelin ja maan väliin laitettavaa taipuisaa levyä ... tai jotain? Siis, että sitä saisi reippaasti isoina rullina, ja voisi vaikka itse halkaista, jos on liian korkeaa "reunanauhaksi".
Olen pari kukkapenkin reunusta naputellut harmaista laudanpätkistä, jotka lyödään vieriviereen maahan pystyyn. Näyttää kivalta, mutta on siinä helkkarinmoinen työ!
Vastaukset 11
Vanhimmat
kelpaisko kattobituminauha? Ei maadu, taipuu miten haluat ja löytyy varmaan jokaisesta suomalaisesta raksaliikkeestä.
Tai sitten fiinimpään pihaan: http://www.siistipiha.fi/kauppa/category.php?id_category=83.
Ihan oikeassa olet, ne kamalat vihreet reunukset on vihoviimesiä! Hapertuvat auringosta ja pakkasesta, jos jää millikin näkyviin ja senjälkeen lohkeavat teräviksi sälöiksi. Turhakkeita, kun oikeesti on parempiakin olemassa!
No, nyt on yksi penkki rajattu kattohuovansuikaleella. Sammalleimukasvuston ympärille laitoin tuon 17 senttisen bitumihuopakaistaleen. Näyttäisi käyvän hyvin noin matalalle kasville. Kiitos vaan vinkistä!
Myös kasvihuonepaketin iloisenvihreä käärepahvi (muovitettu) on leikattu sopiviksi suikaleiksi ja käytetty pikkupensaiden rajaukseen. Näyttää hienolta! ;-)
Mutta yhä pohdin josko keksisi jotain korkeampaa ja hieman jäykempää materiaalia syvämultaisten kohopenkkien ympärille ... ja vielä jos se olisi jotain kierräysmateriaalia, niin aina parempi. Tältäkin vanhalta pihamarkilta löytyy vaikka mitä, kyse on vaan oivaltamisesta.
Nuo linkin everedget ovat varmaankin siistejä, käteviä ja nimensä mukaan ikuisia - mutta maksavat maltaita.
Maksavat kyllä, mutta päädyimme siihen, koska hyvät keinot on kalliit (vai miten se meni ). Kierrätykseen juttua: Äidilläni on ollut vanhoja kattotiilenpajoja (ok, toimii, mutta kyllä rikkakasveja tulee väleistä).
Käypä katsastamassa patolevy. Se on muovista, taipuisaa levyä, käytetään yleensä sokkelin eristämiseen mullasta. Se taitaa olla liki metrin levyistä ja saa isoissa rullissa. Itse en kyllä mitään reunanauhoja käytä, perennapenkkini ovat matalia (n. 10 cm) kohopenkkejä, joista nurmen pidän poissa kanttaamalla reunat parin vuoden välein. Joskus olen käyttänyt vanhoja tiiliä, betonikiviä ja kestopuulaudasta tehtyjä reunuksia. Jostain syystä ajatus muovista kukkapenkissä, vaikka mullan alla piilossakin, tökkii pahasti minun ajatusmaailmassa.
Kiitos vinkistä!
Pistin ukon tutkaamaan patolevyn, ja on kuulemma turhan löysää; sen kun pitää nykyään taipua joka suunnassa (olivat ennen jäykempiä).
Itsekin inhoan näitä muovivirityksiäni. Mutta oma vika, kun aloin haalia pensasta ja perennapenkkiä tälle vitilikolle (laidun). Nyt on myöhäistä kuoria pinnasta sitä voikukka-, juolavehnä-, rönsyleinikki-, ohdake-kimaraa. Ne kun kiipeävät istutusten kimppuun ihan toisella tahdilla kuin nurmikko.
Hienoin penkkini on ruusuilla: 65 millin paksuisesta lankusta. Myös lautaa on käytetty, tosin sillä pystyy vaan kulmikkaisiin muotoihin. Kaipaisin pehmeää kaarevuutta.
Mieluiten silti laittaisin luonnonmateriaaleja. Mutku tarve on saada jotain nopeasti ja äkkiä, kuitenkin tilapäisesti - koska koko ajan laajennan noita penkkejäni.
Pätkimistä odottaa kasa kuorittuja männynrankoja, jotka aijon mäkittää maahan pystyyn - jahka joudan.
Mikäli mietitte, että onpa akalla hirveä sekametelisoppa, niin siinä olette oikeassa. Mutta tää onkin vaiheessa!
Puutarhahan on aina vaiheessa! mitä sitä sitten tekisi jos kaikki pihalla olis jo tehty...
Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen, nimellishinnoilla mitattuna. Suomi velkaantuu nopeammin kuin koskaan ennen. Sinäkin olet velkaantuneempi kuin koskaan ennen. Suomen maksama korko nousee ennen pitkää – niin sinunkin lainojesi korko. Yhä suurempi osa veroistasi menee velan korkojen maksuun eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti, ja maksajia on yhä vähemmän. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?
Elintasosi on lainaa. Suomen valtio ahmii velkaa ennätysmäärin pitääkseen sinut tyytyväisenä, koska sinä voit äänestää seuraavissa vaaleissa. Hallitus ja oppositio kuvittelevat, että sinä haluat kaiken tässä ja nyt, etkä välitä huomisesta. Kun valtio tuhlaa yli varojensa, sitä kutsutaan kauniisti elvytykseksi. Suomen velkaa lyhentävät – jos pystyvät – tulevat sukupolvet, koska ne eivät voi äänestää seuraavissa vaaleissa. Heiltä ei ole kysytty mitään. Jokainen suomalainen saa syntyessään 274 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja reilut 13 000 euroa valtion velkaa – ja kotikunnan velat siihen päälle. Fiksua ja vastuullista?
http://velkakello.fi/
Lukekaas:
http://nwohavaintoja.blogspot.com/
http://talousdemokratia.blogspot.com/
http://nwo.11syyskuu.net/
http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/
Olen tuosta vihreästä reunanauhasta tympääntynyt. Yritin tukea ja peittää sitä rannasta löytyvillä kivillä.
Kyllä tulos, mielestäni, oli parenpi niin.
Nyt kokeilin "pajuaitaa" reunukseksi.
Työnsin osto mullasta jääneitä säkkiä , musta puoli päällepäin , kukkapenkin reunaan lapion kanssa noin 20cm korkuiseksi nauhaksi.
Katkoin parinsentin paksuisia pajukeppejä 40 cm pätkiksi.
Työnsin ne mustanmuovi suikaleen viereen noin 20 cm päähän toisistaan ja vasaroin haluamani korkuiseksi. Muovi estää mullan valumisen pois ja heinän juuren työntymisen kukkapenkkiin.
Sitten pujottelin risuja keppijen väliin koritekniikalla. Tuli ranta pusikko raivatuksi ja aidanekkin oli mielestäni melko hyvä.
On luonnonmukainen keino.
Toivottavasti tälläisestä niksistä on apua sinun kukkapenkinreuna ongelmiin.
Kiitos! Tuohan on kokeilemisen arvoinen juttu; materiaalit ainakin löytyy! :-)
Itsekin olen viime kesänä yhteen paikkaan vääntänyt pikkupätkän kuvaamaasi pajuaitaa, mutten hoksannut sinne mitään muovia tai muuta lykätä. Noin se toki pidättää tunkeilijoita paremmin.
Ja nyt olen lähdössä kytöladolta hakemaan vanhoja kattotiiliä, kun isäntä virkisti muistiaan ja kertoi sellaisiakin löytyvän. Joten otetaan siis tuijatarenkin vinkki käyttöön.
Huiskunauhukset saivat oivan reunuksen penkkiinsä kattotiilistä, on yhtä ruman harmaata kuin navetan seinä taustalla. Mutta nyt saapi kärrätä nauhuksille multaa toisen mokoman lisää; tykkäävät varmasti.
Tota konstia on mun äitee käyttäny, mut sillä erotuksella et ne maahan tökättävät "kepit" on harjaterästä. Jos minkä tahansa tikun lykkää maahan, jossain vaiheessa se täytyy uusia, koska se lahoaa nopeesti. Vaan rauta kestää ihmisiän.
Pystyrimoiksi kelpaa 6 tai 8 millin harjateräs ja sieltä mistä ostatte, ni kysykää ensin et pätkiikö ne sen halutun pituisiksi. Ei muuten, mut aika harvalla on mahdollisuus kuskata niitä 6 metrin teräksiä, puhumattakaan et olis voimatonkeja kotona....Mut sellaset 40-60 sentin teräkset on helppoja kuljettaa misssä tahansa autossa ja vaikka hätätapauksessa pyörän tarakalla.
Ne kun lykkää maahan ja punoo pajusta tai vaikka koivun (ja mistä tahansa lehtipuun)oksista reunuksen (laskekaa etukäteen kuinka monta terästappia mihinkin penkkiin tarvitaan, mun äiteellä on n. 20cm päässä toisistaan) ja sitte just noin ku "kokeilin minäkin" on tehny, mustaa turvesäkin muovia reunoihin, ni sillain saa kyllä vaikka minkä muotosta penkkiä aikaseks.