Vaiko ovatkohan sittenkään.
Euroopan keskuspankki pitää lainojen ohjauskorkoa alhaisena, jotta euroalueen taloudet elpyisivät tulevien vuosien aikana. Samanaikaisesti euroalueen johtajat ovat ostaneet lisäaikaa 750 miljardin lainapaketin avulla, mikä pitää korkotason alhaisena velkaisten eurotalouksien vuoksi.
– Aivan yhtä lailla suomalaisille asuntosäästäjille on ostettu aikaa suojautua mahdolliselta korkojen nousulta, sanoo Hypoteekkiyhdistyksen varatoimitusjohtaja Ari Pauna Kauppalehdelle.
Paunan mukaan pankkien suosittelemat korkokatot jäävät usein pituudeltaan viiteen vuoteen.
– Viiden vuoden korkokaton heikkous sisältyy sen lyhyyteen. Mitä pidemmästä ja suuremmasta lainasta on kyse, sen äänekkäämmin suosittelen sitomaan ainakin osan lainasta viittä vuotta pidempään kiinteään korkoon. Kiinteän koron on hyvä olla riittävän pitkä, jotta korkotaso suojaa taloussyklin ylitse ja toimii vakuutuksena korkoriskiä vastaan.
"Maailmalla vain rikkaat ottavat vaihtuvan koron"
– Suomalaiset ovat varsin yksin norjalaisten lisäksi, kun sitovat lainansa täysin vaihtuviin korkoihin, Pauna kertoo. Suomalaisten lainakannan arvosta noin viisi prosenttia on sidottu kiinteisiin korkohin. Muualla maailmassa on tavallista sitoa asuntolainat 20-30 vuoden pituisiin lainoihin.
– Maailmalla vain kaikkein rikkaimmat sitovat lainoja vaihtuviin korkoihin. Korkoriskiä ottavat ne asiakkaat, joilla on siihen varaa. Ari Pauna kirjoitti korkoriskiltä suojautumisesta viime viikolla Uuden Suomen yritysblogissa, jossa hän suosittelee suojautumista erityisesti asuntolainan ottajille, joiden lainanhoitokulut kohoavat 40 prosentin tuntumaan käytettävissä olevista tuloista.
Blogissa eräät kommentoijat ovat epäilleet kiinteäkorkoisten lainojen mielekkyyttä.
– Suomalaiset ostavat kotivakuutuksia ja suojautuvat monilta riskeiltä, mutta eivät näe järkeä korkoriskiltä suojautumisessa. Jos ja kun lainojen korot nousevat, suojautuminen on liian myöhäistä.
Viisi- ja kymmenvuotista lainaa saa keskimäärin 4,00–4,25 prosentin korolla, jolloin voi taata ainakin osan lainan korkokuluista pitkälle ajanjaksolle.
Euroopan keskuspankki pitää lainojen ohjauskorkoa alhaisena, jotta euroalueen taloudet elpyisivät tulevien vuosien aikana. Samanaikaisesti euroalueen johtajat ovat ostaneet lisäaikaa 750 miljardin lainapaketin avulla, mikä pitää korkotason alhaisena velkaisten eurotalouksien vuoksi.
– Aivan yhtä lailla suomalaisille asuntosäästäjille on ostettu aikaa suojautua mahdolliselta korkojen nousulta, sanoo Hypoteekkiyhdistyksen varatoimitusjohtaja Ari Pauna Kauppalehdelle.
Paunan mukaan pankkien suosittelemat korkokatot jäävät usein pituudeltaan viiteen vuoteen.
– Viiden vuoden korkokaton heikkous sisältyy sen lyhyyteen. Mitä pidemmästä ja suuremmasta lainasta on kyse, sen äänekkäämmin suosittelen sitomaan ainakin osan lainasta viittä vuotta pidempään kiinteään korkoon. Kiinteän koron on hyvä olla riittävän pitkä, jotta korkotaso suojaa taloussyklin ylitse ja toimii vakuutuksena korkoriskiä vastaan.
"Maailmalla vain rikkaat ottavat vaihtuvan koron"
– Suomalaiset ovat varsin yksin norjalaisten lisäksi, kun sitovat lainansa täysin vaihtuviin korkoihin, Pauna kertoo. Suomalaisten lainakannan arvosta noin viisi prosenttia on sidottu kiinteisiin korkohin. Muualla maailmassa on tavallista sitoa asuntolainat 20-30 vuoden pituisiin lainoihin.
– Maailmalla vain kaikkein rikkaimmat sitovat lainoja vaihtuviin korkoihin. Korkoriskiä ottavat ne asiakkaat, joilla on siihen varaa. Ari Pauna kirjoitti korkoriskiltä suojautumisesta viime viikolla Uuden Suomen yritysblogissa, jossa hän suosittelee suojautumista erityisesti asuntolainan ottajille, joiden lainanhoitokulut kohoavat 40 prosentin tuntumaan käytettävissä olevista tuloista.
Blogissa eräät kommentoijat ovat epäilleet kiinteäkorkoisten lainojen mielekkyyttä.
– Suomalaiset ostavat kotivakuutuksia ja suojautuvat monilta riskeiltä, mutta eivät näe järkeä korkoriskiltä suojautumisessa. Jos ja kun lainojen korot nousevat, suojautuminen on liian myöhäistä.
Viisi- ja kymmenvuotista lainaa saa keskimäärin 4,00–4,25 prosentin korolla, jolloin voi taata ainakin osan lainan korkokuluista pitkälle ajanjaksolle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rikkaat on yleensä paremmin hajulla raha-asioista.
nordealla on paremmat matemaatikot laskemassa kuin keskivertotuularilla. lainakatto ei ole hyväntekeväisyyttä vaan tuote, jolla tehdään rahaa --> sen hinta on niin korkea että pankki todennäköiseti voittaa --> asiakas häviää. lyhyet korot taas ovat pitkällä aikavälillä edullisimpia, vaikka vaihteluihin saakin varautua. fiksu siis:
a) ei maksa korkokattoja
b) luottaa lyhyisiin korkoihin
c) ei ole niin persaukinen että pienet korkoheilahtelut haittaisi
Pankki ei tosiaan harjoita hyväntekeväisyyttä, ja todennäköisesti kannattavampaa on ottaa lyhytkorkoista lainaa. Kuitenkin asiakas voi olla halukas maksamaan siitä, että tulevaisuus on tiedossa ja riskit hallinnassa.