Venäjän alla

aikaa myös ruotsin vallan aika. suomalaisten arvo ruotsille oli vain tykin-ruokana. suomi menetti pahimpina sota vuosina 40 prosenttia mies väestöstä.

Pitää muistaa kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.


Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti


" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "


Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola



" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.


Associate professor Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

” Sitten katsomme Suomea ja huomaamme, että Ruotsihan on pakottanut oman lainsäädäntönsä, oman kielensä ja omat hallintotapansa Suomelle. Meidän omalla suurella kielellämme, suomella, ja omalla pienemmällä kotimaisella kielellämme, saamella, ei vuosisatoihin ollut juuri minkäänlaista virallista asemaa hallinnossa ja koulutuksessa (kun taas ruotsalaisten kielellä oli virallinen asema Ruotsissa – siinä oli se tasa-arvoisuus).”

Professori Tove Skuttnab-Kangas, (Vähemmistö, kieli ja rasismi, Gaudeamus 1988):

"Kun kuljeskelin Kuninkaallisen Linnan saleissa Tukholmassa tai muissa suurissa julkisissa rakennuksissa, saatoin toisinaan miettiä, miksi meillä ei ollut sellaisia mahtavia rakennuksia Suomessa (tässä vaiheessa tiesin jo ettei niitä ollut). Suomen luonnonvarathan eivät juuri jää jälkeen Ruotsista, ja ahkeria kai olemme aina olleet, ja kauneuttakin rakastamme. Ja sen tapaisista seikoista kai se riippuu? Ensimmäinen selitykseni oli että suomalainen yhteiskuntamme ei ehkä ollut ollut niin tyypillinen luokkayhteiskunta kuin Ruotsi. Kunnes minulle yht'äkkiä rupesi selviämään jossain vaiheessa, että nämä linnat tietysti oli osittain rakennettu minun kansani hiellä, työllä, rahoilla ja osittain myös minun maani raaka aineista. Välähdys tuli lukiessani jotain kaikesta siitä tervasta jota Suomesta oli viety Ruotsiin."


Suomen elintaso on täälläkin hetkellä ainoastaan länsimaista Portugalin ja Kreikan yläpuolella. Olemme elintasolla mitattuna hieman Puolan ja monen muun itäblokin maan yläpuolella.

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa meillä olisi jääneet monet hankaluudet pois. Me emme olisi olleet osallisia Ruotsin sodissa ja olisimme säästyneet pakko-otoilta ja ylimääräisiltä veroilta joita Ruotsi kantoi sotien takia. Suomi oli maailman suurin tervantuottaja, mutta olimme pakotettuja myymään tervamme Kuninkaalle, joka möi sen sitten suurella voitolla kansainvälisillä markkinoilla. Niillä rahoilla Ruotsi sitten rakensi yhden maailman suurimmista linnoista ja kävi sotia.

Ilman yhteistä historiaa Ruotsin kanssa olisimme välttäneet sodat, niistä johtuneet suuret verot, pakko-otot, köyhyyden, syrjinnän joka ulottuu vieläkin mm. opiskelupaikkojen jaossa ym. ym.

Olisimme saavuttaneet paljon enemmän ilman Ruotsia, olemmehan aina olleet ahkerampia ja eläneet köyhemmin, säästäväisemmin, kuin monet naapurimme. Nämä naapurimme vain ovat olleet riistämässä meitä ja siten saaneet osan meidän työmme hedelmistä.