Fennohistoriaa

"Ai Belgiasta? Kerroppas ketä "osaajia" tänne Belgiasta tuli? Paulig tuli Saksasta. Fazer Sveitsistä, . Stockmann Saksasta, Engel Saksasta, Pacius Saksasta.... "

Osaajia tuli vaikka mistä, aivan kuten itse kirjoitat, ja myös Venäjältä (m.m. Sinebrychoff)
Yhteistä heille kaikille on että he olivat sen ajan "mamuja" ja yhteinen piirre on myös se että useimmat heistä valitsivat uudessa kotimaassaan kielekseen ruotsin.
Useat näiden sukujen jälkeläisistä muodostavat edelleen sen varakkaan ruotsinkielisen "bättre folk"-porukan jota te netti fennot henkisen johtajanne Talan peesissä täällä nyt haukutte m.m. epäisänmaallisiksi sioiksi.

Ko mamu-porukka ja heidän jälkeläisensä ovat luoneet pohjan Suomen kaupalle ja teollistumiselle sekä monin tavoin rikastuttaneet taidetta ja tiedettä sekä ovat mitä suurimmassa määrin olleet mukana ideoimassa ja rakentamassa sitä menestystarinaa joka Suomi nykyisten teollisuusmaiden joukossa on ja jonka hedelmistä me tänä päivänä elävätkin saamme nauttia.
Kateus vie kuten tunnettua kalatkin vedestä, ja sumentaa näemmä myös järjen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinebrychoffit

P.S.
Suurin osa ruotsinkielisistä on kuitenkin aivan taviksia, maanviljelijöitä, kalastajia, duunareita, virkamiehiä, ammattimiehiä / -naisia, työmiehiä j.n.e. Ammattijakauma on lähes sama kuin suomenkielisillä suomalaisilla, tyypillisiä "ruotsinkielisiä ammatteja" ovat vain maanviljelijä ja kalastaja, jonka ammatin edustajia on väestöpohjaan verrattuna ruotsinkielisissä suhteessa enemmän kuin suomenkielisissä.

Kyselit niistä belgialaisista, tässä vastaus:
"VALLONIT JA SUOMEN RAUTATEOLLISUUDEN SYNTY

Ruukkien perustaminen Suomeen

Valloneilla on Suomessa pitkät historialliset perinteet. Juurien löytämiseksi täytyy palata ajassa aina kauas 1600-luvun Ruotsi-Suomen suurvalta-aikaan. Ruotsi-Suomen rautateollisuuden historiassa 1600-luku merkitsi suurta murrosta. Kruunu halusi viedä ulkomaille pitkälle jalostettua kankirautaa. Samalla kun raudantuotantolaitokset kasvoivat, kankiraudan taonta levisi eri puolille valtakuntaa, myös Suomeen. Ensimmäisenä tänne perustettiin v. 1616 Mustion kruununruukki. Se sai seuraa 1630- ja 1640-luvuilla, kun Antskogin, Billnäsin, Fagervikin ja Fiskarsin ruukit rakennettiin. Ne kaikki sijaitsivat suppealla alueella läntisellä Uudellamaalla ja kesti aina vuosisadan viimeiselle neljännekselle asti ennen kuin muualle Suomeen nousi rautaruukkeja.

Vallonialainen ammattityöväki suurvalta-ajan Suomessa
Vallonialaisten ammattimiesten merkitys Suomen rautateollisuudelle oli suuri 1630-1640-luvuilla. Uudenmaan rautaruukkien omistajat ja haltijat Jakob Wolle, Petter Thorwöste ja Carl Billsten rekrytöivät uusille ruukeilleen ammattimiehiä Ruotsista. Wolle lienee värvännyt muutamia ammattimiehiä jopa suoraan Valloniasta asti, sillä hänen palveluksessaan työskenteli miehiä, joiden ei tiedetä olleen Ruotsissa. Pääosa näistä varhaisista ulkomaisista ammattimiehistä oli mestareita, jotka levittivät ammattitaitoaan uusille ruukeille. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen. Varhaisista valloneista pääosa oli hiilenpolttajia, mutta joukossa oli myös vasaraseppiä ja masuuniväkeä. "
http://www.vallonia-finland.com/mid_004_valloniajasuomi.html

Ankdam kirjoitti:

"Ai Belgiasta? Kerroppas ketä "osaajia" tänne Belgiasta tuli? Paulig tuli Saksasta. Fazer Sveitsistä, . Stockmann Saksasta, Engel Saksasta, Pacius Saksasta.... "

Osaajia tuli vaikka mistä, aivan kuten itse kirjoitat, ja myös Venäjältä (m.m. Sinebrychoff)
Yhteistä heille kaikille on että he olivat sen ajan "mamuja" ja yhteinen piirre on myös se että useimmat heistä valitsivat uudessa kotimaassaan kielekseen ruotsin.
Useat näiden sukujen jälkeläisistä muodostavat edelleen sen varakkaan ruotsinkielisen "bättre folk"-porukan jota te netti fennot henkisen johtajanne Talan peesissä täällä nyt haukutte m.m. epäisänmaallisiksi sioiksi.

Ko mamu-porukka ja heidän jälkeläisensä ovat luoneet pohjan Suomen kaupalle ja teollistumiselle sekä monin tavoin rikastuttaneet taidetta ja tiedettä sekä ovat mitä suurimmassa määrin olleet mukana ideoimassa ja rakentamassa sitä menestystarinaa joka Suomi nykyisten teollisuusmaiden joukossa on ja jonka hedelmistä me tänä päivänä elävätkin saamme nauttia.
Kateus vie kuten tunnettua kalatkin vedestä, ja sumentaa näemmä myös järjen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinebrychoffit

P.S.
Suurin osa ruotsinkielisistä on kuitenkin aivan taviksia, maanviljelijöitä, kalastajia, duunareita, virkamiehiä, ammattimiehiä / -naisia, työmiehiä j.n.e. Ammattijakauma on lähes sama kuin suomenkielisillä suomalaisilla, tyypillisiä "ruotsinkielisiä ammatteja" ovat vain maanviljelijä ja kalastaja, jonka ammatin edustajia on väestöpohjaan verrattuna ruotsinkielisissä suhteessa enemmän kuin suomenkielisissä.

Kyselit niistä belgialaisista, tässä vastaus:
"VALLONIT JA SUOMEN RAUTATEOLLISUUDEN SYNTY

Ruukkien perustaminen Suomeen

Valloneilla on Suomessa pitkät historialliset perinteet. Juurien löytämiseksi täytyy palata ajassa aina kauas 1600-luvun Ruotsi-Suomen suurvalta-aikaan. Ruotsi-Suomen rautateollisuuden historiassa 1600-luku merkitsi suurta murrosta. Kruunu halusi viedä ulkomaille pitkälle jalostettua kankirautaa. Samalla kun raudantuotantolaitokset kasvoivat, kankiraudan taonta levisi eri puolille valtakuntaa, myös Suomeen. Ensimmäisenä tänne perustettiin v. 1616 Mustion kruununruukki. Se sai seuraa 1630- ja 1640-luvuilla, kun Antskogin, Billnäsin, Fagervikin ja Fiskarsin ruukit rakennettiin. Ne kaikki sijaitsivat suppealla alueella läntisellä Uudellamaalla ja kesti aina vuosisadan viimeiselle neljännekselle asti ennen kuin muualle Suomeen nousi rautaruukkeja.

Vallonialainen ammattityöväki suurvalta-ajan Suomessa
Vallonialaisten ammattimiesten merkitys Suomen rautateollisuudelle oli suuri 1630-1640-luvuilla. Uudenmaan rautaruukkien omistajat ja haltijat Jakob Wolle, Petter Thorwöste ja Carl Billsten rekrytöivät uusille ruukeilleen ammattimiehiä Ruotsista. Wolle lienee värvännyt muutamia ammattimiehiä jopa suoraan Valloniasta asti, sillä hänen palveluksessaan työskenteli miehiä, joiden ei tiedetä olleen Ruotsissa. Pääosa näistä varhaisista ulkomaisista ammattimiehistä oli mestareita, jotka levittivät ammattitaitoaan uusille ruukeille. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen. Varhaisista valloneista pääosa oli hiilenpolttajia, mutta joukossa oli myös vasaraseppiä ja masuuniväkeä. "
http://www.vallonia-finland.com/mid_004_valloniajasuomi.html

Ongelman ydin onkin se, että surut adoptoivat nuo ulkomaalaiset rikkaat suvut ja käyttivät heitä ja heidän varojaan vain omaksi hyödykseen eli pakkoruotsitukseen.

Ankdam kirjoitti:

"Ai Belgiasta? Kerroppas ketä "osaajia" tänne Belgiasta tuli? Paulig tuli Saksasta. Fazer Sveitsistä, . Stockmann Saksasta, Engel Saksasta, Pacius Saksasta.... "

Osaajia tuli vaikka mistä, aivan kuten itse kirjoitat, ja myös Venäjältä (m.m. Sinebrychoff)
Yhteistä heille kaikille on että he olivat sen ajan "mamuja" ja yhteinen piirre on myös se että useimmat heistä valitsivat uudessa kotimaassaan kielekseen ruotsin.
Useat näiden sukujen jälkeläisistä muodostavat edelleen sen varakkaan ruotsinkielisen "bättre folk"-porukan jota te netti fennot henkisen johtajanne Talan peesissä täällä nyt haukutte m.m. epäisänmaallisiksi sioiksi.

Ko mamu-porukka ja heidän jälkeläisensä ovat luoneet pohjan Suomen kaupalle ja teollistumiselle sekä monin tavoin rikastuttaneet taidetta ja tiedettä sekä ovat mitä suurimmassa määrin olleet mukana ideoimassa ja rakentamassa sitä menestystarinaa joka Suomi nykyisten teollisuusmaiden joukossa on ja jonka hedelmistä me tänä päivänä elävätkin saamme nauttia.
Kateus vie kuten tunnettua kalatkin vedestä, ja sumentaa näemmä myös järjen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinebrychoffit

P.S.
Suurin osa ruotsinkielisistä on kuitenkin aivan taviksia, maanviljelijöitä, kalastajia, duunareita, virkamiehiä, ammattimiehiä / -naisia, työmiehiä j.n.e. Ammattijakauma on lähes sama kuin suomenkielisillä suomalaisilla, tyypillisiä "ruotsinkielisiä ammatteja" ovat vain maanviljelijä ja kalastaja, jonka ammatin edustajia on väestöpohjaan verrattuna ruotsinkielisissä suhteessa enemmän kuin suomenkielisissä.

Kyselit niistä belgialaisista, tässä vastaus:
"VALLONIT JA SUOMEN RAUTATEOLLISUUDEN SYNTY

Ruukkien perustaminen Suomeen

Valloneilla on Suomessa pitkät historialliset perinteet. Juurien löytämiseksi täytyy palata ajassa aina kauas 1600-luvun Ruotsi-Suomen suurvalta-aikaan. Ruotsi-Suomen rautateollisuuden historiassa 1600-luku merkitsi suurta murrosta. Kruunu halusi viedä ulkomaille pitkälle jalostettua kankirautaa. Samalla kun raudantuotantolaitokset kasvoivat, kankiraudan taonta levisi eri puolille valtakuntaa, myös Suomeen. Ensimmäisenä tänne perustettiin v. 1616 Mustion kruununruukki. Se sai seuraa 1630- ja 1640-luvuilla, kun Antskogin, Billnäsin, Fagervikin ja Fiskarsin ruukit rakennettiin. Ne kaikki sijaitsivat suppealla alueella läntisellä Uudellamaalla ja kesti aina vuosisadan viimeiselle neljännekselle asti ennen kuin muualle Suomeen nousi rautaruukkeja.

Vallonialainen ammattityöväki suurvalta-ajan Suomessa
Vallonialaisten ammattimiesten merkitys Suomen rautateollisuudelle oli suuri 1630-1640-luvuilla. Uudenmaan rautaruukkien omistajat ja haltijat Jakob Wolle, Petter Thorwöste ja Carl Billsten rekrytöivät uusille ruukeilleen ammattimiehiä Ruotsista. Wolle lienee värvännyt muutamia ammattimiehiä jopa suoraan Valloniasta asti, sillä hänen palveluksessaan työskenteli miehiä, joiden ei tiedetä olleen Ruotsissa. Pääosa näistä varhaisista ulkomaisista ammattimiehistä oli mestareita, jotka levittivät ammattitaitoaan uusille ruukeille. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen. Varhaisista valloneista pääosa oli hiilenpolttajia, mutta joukossa oli myös vasaraseppiä ja masuuniväkeä. "
http://www.vallonia-finland.com/mid_004_valloniajasuomi.html

Valitsivatko vai oliko pakko valita koska lähes kaikki uudessa kotimaassa puhuivat ruotsia? Autonomisessa Venäjässä tosin oli suomenkieli sallittua mutta ei sitä vielä kunnolla kukaan osannut. Kansakoulukin tuli vasta 1866 kansakouluasetuksen myötä.

Uno Cygnaeus kirjoitti:

Valitsivatko vai oliko pakko valita koska lähes kaikki uudessa kotimaassa puhuivat ruotsia? Autonomisessa Venäjässä tosin oli suomenkieli sallittua mutta ei sitä vielä kunnolla kukaan osannut. Kansakoulukin tuli vasta 1866 kansakouluasetuksen myötä.

Siis Autonomisessa Suomessa joka oli osa Venäjää.

Lalli. kirjoitti:

Ongelman ydin onkin se, että surut adoptoivat nuo ulkomaalaiset rikkaat suvut ja käyttivät heitä ja heidän varojaan vain omaksi hyödykseen eli pakkoruotsitukseen.

Jos kyseiset perheet eivät teidän mielestänne ole suomenruotsalaisia (lue! ruotsinkielisiä suomalaisia) niin miksi nimittelette heitä epäisänmaallisiksi sioiksi? Eikö ihmistä tulisi arvioida tekojen eikä syntyperän ja vielä vähemmän "adoptioperheen" perusteella?

Mene hoitoon, ennen kuin on aivan liian myöhäistä.

mistä kaikki pöljät svekot ovat tulleet. Mutta enpä kehtaa sitä tässä sanoa.