"Kun saamme jo äidinkielenämme yhden maailman marginaalikielen, on melkoista tuhlausta opetella pakolla vielä toinenkin marginaalikieli. Valinnainen ruotsi perusopetuksessa olisi sekä suomalaisten kielitaidon etu että myös ruotsin kielen tulevaisuuden etu."
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/opiskelijan-resurssit-ovat-rajalliset/562403
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/opiskelijan-resurssit-ovat-rajalliset/562403
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eroon pitää pakkoruotsista päästä.
Kaikenlaisia hölmöjä ja hihhuleita näyttää joukossamme liikkuvan.
Ristolla on varsin realistinen käsitys mitä kieliä Suomessa tarvitaan. Turha tapsan on asiasta kiukutella.
Tuo marginaalisuuksiin vetoaminen on viisasta. Päteviä perusteluja pitää pyrinnöille löytyä. Siitä päästään etsimättä ajatukseen, että suuret lähikielet, kuten englanti, venäjä, saksa, ranska, ovat etusijalla äidinkielen jälkeen.
Mutta jos kouluruotsilla selviää koko Pohjolassa, myös Tanskassa, niin onhan siinäkin perustetta. Tosin englanti taitaa kelvata sielläkin yhä paremmin, sillä ummikot väistyvät luonnollista tietä.
Kouluruotsilla ei pärjää Tanskassa. Jopa tuntemani suomenruotsalaiset kommunikoivat tanskalaisten kanssa mieluiten englanniksi.
Suomenruotsalaiset tietävät kyllä missä ruotsilla pärjää Pohjoismaissa. Vastaus on Ruotsissa. Norjalainen saattaa kyllä ruotsia ymmärtää mutta suomenruotsalainen ei ymmärrä norjaa. Tanskalaiset eivät pääsääntöisesti ymmärrä tai puhu ruotsia.
Itselläni ainoa hyöty kouluruotsista on ollut se, että ymmärrän jonkin verran kirjoitettua norjaa tai tanskaa. Kommunikoin pohjoismaalaisten ystävieni ja kollegoiden kanssa sujuvalla englannilla, kielellä jota Suomessa ja Skandinavian maissa osataan erittäin hyvin.
Kaikille pakolliselle ruotsille ei ole olemassa mitään kunnollisia perusteluja.
Suomenruotsilla ei pärjää edes koko Ruotsissa. Skoonessa ei ainakaan.
Suomenkielisen on lähes mahdoton ymmärtää muuta kuin kirjakieltä, vaikka olisi kuinka hyvä ruotsin kielessä.
Englannilla pärjää jopa suru paremmin Ruotsissa. Ja ainakin saa parempaa kohtelua.
"Suomenruotsilla ei pärjää edes koko Ruotsissa. Skoonessa ei ainakaan."
Tuo on kyllä aivan totta, sen huomaa jo siitäkin, kun ruotsinkielisen koulun oppilaat lähtevät Suomesta Ruotsiin luokkaretkelle, niin mukaan on aina palkattava ruotsin kielen tulkki.
kouluruotsilla ei pärjää Tanskassa. Totuus näyttää olevan jopa valtaa pitävien poliitikkojen joukossa, että he eivät pärjää kouluruotsillaan edes Ruotsissa muista maista puhumattakaan. Meidän opetusministerimme ei käytä julkisesti ruotsia vaikka tyrkyttää sitä muille ja vielä aikaistettuna. Miksi opetusministeri ei puhu julkisesti ruotsia jos se on muille niin tärkeätä hänen mielestään?
Oleellistaä on se, että Vihreät De Gröna puolueena ei ole ottanut kantaa valinnan vapauden puolesta kieliopinnoissa. Yksi tai kaksi maakuntavihreää ei merkitse mitään.
Ainoa puolue jolla on kanta valinnan vapauden puolesta on Perussuomalaiset.
Anni Sinnemäki on tänä talvena viimeksi Hufvudstadsbladetin haastattelussa kertonut kannattavansa pakkoruotsia. Tuija Braxin os. Karvosen lapset on ruotsinkielisessä kielikylvyssä.
Ennestään tiedetään,että Heidi Hautala on pakollisen germaanikielen opetuksen kannalla ruotsin osalta. Miten lie nyt kun meni välit poikki saksalaisen miesystävän kanssa.
Mikä on Satu Hassin kanta? Hän on mielipidejohtajia Vihreissä.
Ts. ei kannata mennä lankaa,että Vihreistä olisi tullut vapaamielinen puolue.
Vihreide mielipidejohtajat ja puoluejohto on yhtä ahdasmielistä kieliopintojen suhteen kuin aina ennenkin. Yksi Rönnberg ei sitä muuksi muuta.
Mutta tuntijakotyöryhmässä Risto on ainoa Vihreä... ja puheistaan päätellen hän ei alistu puoluekuriin tässä asiassa... Hänellä on myös oikeaa kokemusta koulumaailmasta (muutenkin kuin oppilaana) sekä svenskfinlandin ulkopuolisesta maailmasta.
on esittänyt kantansa selvästi omassa blogissaan, että "nuoret valtaan tultuaan vihaavat PAKKORUOTSIA niin paljon, että poistavat sen ihan varmasti".
- Kannettu vesi ei kaivossa pysy!
että tämä Risto on Opetusministeriön tuntijakotyöryhmän jäsen. Toivottavasti hän on tarpeeksi vahva taistelemaan ja vastustamaan työryhmän pakkoruotsittajia. Onko kenelläkään tietoa ketä muita tässä työryhmässä on?
Yritänpä googlata jos löytyy tietoa.
http://www.oph.fi/hankkeet/perusopetuksen_yleisten_tavoitteiden_ja_tuntijaon_uudistaminen
Timo Juurikkala ja Erkki Pulliaianen ovat ainakin pakkoruotsia vastaaan. Siis löytyy Vihreiden kansanedustajien joukosta pakkoruotsin vastustajia.
vaapaasti ajatteleviakin poliitikkoja jotka eivät kulje puolueen asettamassa liekassa. Puolue ei valitse edustajia vaan sen tekevät äänestäjät ja sen mukaan edustaja on vastuussa ainoastaan valitsijoilleen, ei puolueelle.
- Testatkaa omat ehdokkaanne muutamilla peruskysymyksillä!
Vihreät eivät uskaltaneet antaa puoluekokouksen äänestää pakkoruotsin poistamisesta:
Asia haudattiin työryhmään ja puoluehallituksen myöhemmin päätettäväksi:
Ja puoluehallitushan on pakkoruotsittajien miehittämä.
Näin siis vihreätkin estää laajan kielikeskustelun.
Puoluehallituksen lausunto:
Perustuslain mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä: suomi ja ruotsi. Ruotsin kielen asemaa on linjattu aiemmin puolueessa seuraavasti:
Periaateohjelma (2006, www.vihreat.fi/periaateohjelma): "Tarvitaan monipuolista kielipolitiikkaa, jolla turvataan kielten ja kulttuurien moninaisuus, kansainvälistyminen ja maahanmuutto. Sekä Suomen kaksikielisyyttä että perinteisten vähemmistöjen asemaa on tuettava. Kaksikielisissä kunnissa tulee myös käytännössä saada palveluja molemmilla kielillä."
Koulutuspoliittinen ohjelma (2009, www.vihreat.fi/node/3874): "Kieliopintojen monipuoliselle tarjonnalle on taattava riittävät resurssit."
Edellä olevat ohjelmalinjaukset eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Puoluehallitus onkin asettanut 23.1.2010 erillisen kielipoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on kirjoittaa puolueelle tarkempi kielipoliittinen linjapaperi syyskuun 2010 loppuun mennessä. Työryhmän edellytetään tämän lisäksi valmistelevan alaansa koskevat ns. perusviestit, 2-3 kannanottoa ja alaansa koskevia hallitusohjelmatavoitteita 5-10 kpl syyskuun 2010 loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtaja on Ari Heikkinen. Työryhmä toimii tällä hetkellä aktiivisesti.
Työryhmän valmistelema linjapaperi hyväksytään syksyllä puoluehallituksessa.
Olisi luontevaa, että linjauksen tekeminen ruotsin kielen asemasta jätettäisiin työryhmän ja puoluehallituksen vastuulle samalla kun se ottaa kantaa muidenkin kielten asemaan.
Päätösesitys puoluekokoukselle:
Puoluekokous merkitsee aloitteen tiedoksi ja toteaa, että kielipoliittisen työryhmän valmistelema kielipoliittinen linjapaperi hyväksytään myöhemmin puoluehallituksessa. Aloite lähetetään työryhmälle huomioitavaksi linjapaperin valmistelussa.