Kaste
Kaste perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn. Kasteessa lapsi liitetään Jumalan yhteyteen ja seurakunnan jäseneksi. Lapsi voidaan kastaa, jos ainakin toinen vanhemmista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Lisäksi lapsella pitää olla vähintään kaksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia.
Syntymän rekisteröimisestä annettu asetus määrää, että lapsi on merkittävä väestörekisteriin kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Sen vuoksi ristiäiset järjestetään yleensä tuon ajan sisällä. Kun kastepäivä on päätetty, vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon tai suoraan pappiin.
Konfirmaatio
Konfirmaatiota vietetään rippikoulun päätteeksi. Konfirmaatio merkitsee vahvistamista: Jumala toimii konfirmoitavien vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan. Konfirmoitavat siunataan apostolisella siunauksella.
Rippikoulun käynyt on oikeutettu kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Hän saa käydä itsenäisesti ehtoollisella ja toimia kummina. Lisäksi hän saa 18-vuotiaana äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kirkollisissa vaaleissa.
Avioliittoon vihkiminen
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on pyhä toimitus, jossa liitolle pyydetään Jumalan siunausta. Samalla vihittävistä tulee aviopari myös lain edessä. Kirkko, vihkipappi ja tarvittaessa seurakuntatalo varataan kirkkoherranviraston kautta.
Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta, jonka tekee joko morsiamen tai sulhasen väestörekisterin pitäjä. Kihlapari saa avioliiton esteiden tutkinnasta todistuksen, joka on voimassa neljä kuukautta. Todistus pitää hankkia viimeistään seitsemän päivää ennen vihkimistä.
Hautaan siunaaminen
Läheisen ihmisen kuollessa seurakunnalta saa henkistä tukea ja opastusta myös käytännön asioissa. Hautauksen ajasta, paikasta, siunauksen toimittavasta papista ja muista järjestelyistä voi sopia kirkkoherranvirastossa. Papin kanssa keskustellaan tarkemmin siunaustilaisuuden ohjelmasta.
Hautaan siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai hautausmaalla. Siunaamista varten tarvitaan hautauslupa, joka annetaan lääkärin kirjoittaman kuolintodistuksen saavuttua väestörekisterin pitäjälle.
Kaste perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn. Kasteessa lapsi liitetään Jumalan yhteyteen ja seurakunnan jäseneksi. Lapsi voidaan kastaa, jos ainakin toinen vanhemmista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Lisäksi lapsella pitää olla vähintään kaksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia.
Syntymän rekisteröimisestä annettu asetus määrää, että lapsi on merkittävä väestörekisteriin kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Sen vuoksi ristiäiset järjestetään yleensä tuon ajan sisällä. Kun kastepäivä on päätetty, vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kirkkoherranvirastoon tai suoraan pappiin.
Konfirmaatio
Konfirmaatiota vietetään rippikoulun päätteeksi. Konfirmaatio merkitsee vahvistamista: Jumala toimii konfirmoitavien vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan. Konfirmoitavat siunataan apostolisella siunauksella.
Rippikoulun käynyt on oikeutettu kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen. Hän saa käydä itsenäisesti ehtoollisella ja toimia kummina. Lisäksi hän saa 18-vuotiaana äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kirkollisissa vaaleissa.
Avioliittoon vihkiminen
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on pyhä toimitus, jossa liitolle pyydetään Jumalan siunausta. Samalla vihittävistä tulee aviopari myös lain edessä. Kirkko, vihkipappi ja tarvittaessa seurakuntatalo varataan kirkkoherranviraston kautta.
Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta, jonka tekee joko morsiamen tai sulhasen väestörekisterin pitäjä. Kihlapari saa avioliiton esteiden tutkinnasta todistuksen, joka on voimassa neljä kuukautta. Todistus pitää hankkia viimeistään seitsemän päivää ennen vihkimistä.
Hautaan siunaaminen
Läheisen ihmisen kuollessa seurakunnalta saa henkistä tukea ja opastusta myös käytännön asioissa. Hautauksen ajasta, paikasta, siunauksen toimittavasta papista ja muista järjestelyistä voi sopia kirkkoherranvirastossa. Papin kanssa keskustellaan tarkemmin siunaustilaisuuden ohjelmasta.
Hautaan siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai hautausmaalla. Siunaamista varten tarvitaan hautauslupa, joka annetaan lääkärin kirjoittaman kuolintodistuksen saavuttua väestörekisterin pitäjälle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mutta miksi kaikki nämä ovat rajatapauksia joka voidaan selittää luonnollisesti?
Olen ottanut esimerkkinä amputoidun jalan paraneminen. Kukaan ei pystyisi kiistämään että on tapahtunut ihme jos amputoitu jalka olisi rukouskokouksen jälkeen paikalla.
Joko näitä ihmeitä ei todellisuudessa tapahtuu, tai sitten ne ovat todellakin tällaisia ”rajatapauksia”.
Paljon ihmisiä parantui ihmeellisellä tavalla helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion kokouksissa. Matti A. Miettinen on kirjoittanut tutkielman Niilon työstä:
"Matti A. Miettisen Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta on lääketieteen tohtorin väitöskirja, jonka hän kirjoitti noin 10 vuoden aikana (1980-1990). Tutkimuksen kohteena olivat Niilo Yli-Vainion (1920-1981) parantamiskokoukset vuonna 1980. Tarkemman selvityksen otos oli 611 vapaaehtoista, jotka ilmoittivat yhteensä 1403 parantumiskokemusta. Näistä 829 ilmoitettiin parantuneeksi ja 574 ei-parantuneeksi. Miettinen etsi lääketieteellisestä ennusteesta merkittävästi poikkeavia elimellisiä parantumisia. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, ettei kukaan ollut parantunut ihmeellisesti Niilo Yli-Vainion kokouksissa. "
Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty esimerkiksi Benny Hinn:n kokouksista USA:saa. Paljon joka väittävät parantuneensa, mutta tutkimuksissa ei löydy ketään.
Ei ole kaukaa haettua ajatella että ihmeitä ei tapahdu maan päällä, tai sitten ne ovat todellakin vain tällaisia ”pieniä ihmeitä”, joka eivät ole todistettavissa.