Tämä ilmaisu kansalliskielet on tietysti ovela tapa välttää käyttämästä sanontaa virallinen kieli. Meillä ei siis ole Suomessa virallista kieltä vaan kaksi kansalliskieltä.
Kansalliskieli tuo kuitenkin mieleen kielet, jotka oleellisesti kuuluvat alueeseen. Silloin minusta ainakin saamelaiskielet, joita täällä puhutaan, ovat myös kansalliskieliä. Jollain tapaa myös romanikieli ja viittomakielikin kävisivät kansalliskielistä.
Miksi aikoinaan päädyttiin sanaan "kansalliskieli" ja miksi saamelaiset jätettiin ulkopuolelle?
Kansalliskieli tuo kuitenkin mieleen kielet, jotka oleellisesti kuuluvat alueeseen. Silloin minusta ainakin saamelaiskielet, joita täällä puhutaan, ovat myös kansalliskieliä. Jollain tapaa myös romanikieli ja viittomakielikin kävisivät kansalliskielistä.
Miksi aikoinaan päädyttiin sanaan "kansalliskieli" ja miksi saamelaiset jätettiin ulkopuolelle?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voi olla, että kansalliskielellä torjuttiin svekojen vaatimukset kahdesta virallisesta kielestä. Eli svekoja harhautettiin, koska kansalliskieli ei sinänsä merkitse ja velvoita mitään.
Yhtä kaikki. Ruotsin nimittäminen kansalliskieleksi on periaatteellisesti suomalaisuutta loukkaavaa ja se pitää poistaa perustuslaista jossain vaiheessa.
Entä jos tavoitteena olisikin kansalliskielten lisääminen, jolloin ne eivät myöskään tarkoittaisi muuta kuin vanhastaan Suomessa puhuttuja kieliä. Eivätkö saamen kielet, romanikieli ja viittomakieli ole muka kansalliskieliä? Ei ainakaan kukaan pääsisi moittimaan rasismista.
Tämä olisi mielestäni hyvä taktiikka, koska:
- eihän kukaan voisi perustellen vastustaa sitä, miksi esim. todistetusti vanha ja alkuperäinen Suomessa puhuttu saamen kieli ei ansaitsisi kansalliskielen asemaa
- kun sitten kansalliskielen asema olisi useammalla kielellä, ei kansalliskielistatuksesta voisi vetää älyttömiä vaatimuksia (kuten pakkoruotsia), koska niiden pitäisi samalla koskea jokaista kansalliskieltä
Eli tässä päästään haluttuun lopputulokseen positiivisen toiminnan kautta. Siis ei vastusteta pakkoruotsia, vaan halutaan arvostaa Suomen eri kieliä. Ruotsin asema sitten putoaa ikäänkuin vahingossa sille kuuluvalle tasolle.
ne eivät samalla tavalla ole valtion tasolla ole virallisia kieliä kuin suomi ja ruotsi koska niitten puhujia on niin vähän.
Yksilötasolla saamelaisilla on omilla asuinalueillaan täsmälleen samat oikeudet äidinkielensä käyttöön viranomaisessa kuin suomen- ja ruotsinkielisilläkin on ja tarvittaessa sitä tulee järjestyä myös muualla maassa.
Viittomakielisille on puolestaan luotu kattava tulkkipalveluverkosto joka ulottuu määrätyssä mielessä jopa pitemmälle kuin muiden kielivähemmistöjen kielelliset palvelut ja oikeudet. Kuurojen oikeus tulkkipalveluun ei nimittäin rajoitu pelkästään viranomaisen kanssa asiointiin vaan he voivat, määrätyn tuntikiintiön puitteissa, käyttää imaista tulkkipalvelua myös ihan yksityisiin tarpeisiin.
Eli nyt on käytössä samat kriteerit:
- määrä (meistä 5% on vähän)
- alueelliset kielet (meistäkin ruotsin kielen asema voisi säilyä aidosti ruotsinkielisillä seuduilla)
- tulkkipalvelut (meistäkin ne olisivat hyvät myös ruotsiksi)
Huomaatko ankdam, miten helppoa on olla järkevä?
huomasitko ankdam, miten käytät samoja järkevyyskriteerejä nyt saamelaisiin, joita sinun pitäisi käyttää myös ruotsinkielisiin...
Tässä erittäin hyvä vastaus kysymykseesi.
Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca
Ajattelemme usein, että piskuiselle suomen kielelle ei ole käyttöä maailmalla, eikä sitä siksi kannata opiskella. Kielillä on kuitenkin muitakin merkityksiä kuin yhteydenpidon välinenä toimiminen. Oulun yliopiston professori Harri Mantila jakaa ympäristömme kielet niiden käyttötarkoituksen ja merkityksen kautta äidinkieleen, kansalliskieleen ja lingua francaan. Äidinkieli on kielistä se, joka kasvattaa ihmisen - ja kasvaa ihmisen mukana. Se on kuin iho, erottamaton osa meitä jokaista. Äidinkieli omaksutaan lapsuudessa ensimmäisenä, se on tunteiden ja ajattelun kieli.
Kansalliskieli puolestaan liittää meidät kulttuuriin. Kieli on kulttuurin keskeisin identiteettiä luova tekijä: siihen on koodautunut koko fyysinen elinympäristö, ilmasto, henkinen kulttuuri, historia ja kirjallisuus. Vain me suomalaiset ymmärrämme, mitä tarkoittaa impivaaralaisuus tai sampo. Mantila kirjoittaa: "Tuskin kukaan, joka ei ole nähnyt tuulen vähitellen kasaavan tietynlaista lumikeräymää aukean poikki kulkevalle tielle, voi ymmärtää verbiä kinostua."
Lingua francalla Mantila tarkoittaa työkalua, kansainvälisen yhteydenpidon kieltä. Äidinkielestä ja kansalliskielestä lingua franca eroaa olennaisesti: se on vain väline. Jos äidinkieli on iho, lingua francat ovat vaatteita, joita puemme päälle tarpeen mukaan. Nekin ovat tärkeitä, mutta eivät voi koskaan korvata ihoa.
http://kotiperuskoulu.blogspot.com/2006/12/idinkieli-kansalliskieli-ja-lingua.html
Siksipä me suomalaiset puhumme suomea, ja tarpeeton kieli, pakkoruotsi poistuu rasittamasta lapsiamme!
pakkoruotsin on kuollut kieli!
"Kansalliskieli puolestaan liittää meidät kulttuuriin."
Nyt meillä todella on enemmän kansalliskieliä kuin vain ruotsi. Suomalaiset, niin vanhat kuin kotoutuneet uussuomalaiset, ovat monen kulttuurin risteyksessä - ruotsi on pieni osa historiaa, suruineen, mutta nyt elämme monen kulttuurivirran kohtaamista.
Kiitos
Mitä olisi pohjoismaalaisuus ilman saamelaisia?
Saamen kielet ovat ilman muuta kansalliskieliä koko Pohjolassa!
Miksi saamelaiskielet eivät ole kansalliskieliä?
Koska silloin ei voisi perustella mitenkään pakkoruotsia, koska kansalliskielistatus pakkollisuuden perusteena vaatisi silloin myös pakkosaamen, ja ei svekot halua mitään saamea opiskella.
Ei ole kaksikielisyyttä on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa sanotaan että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei missään käytetä sanaa "kaksi" puhuttaessa Suomen kansalliskielistä. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?
Suomi ei ole kaksikielinen vaikka Suomessa on kaksi kieltä. Väitteet Suomen kaksikielisyydestä johtavat harhaan ja luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain rannikko on ruotsinkielinen ja koko muu maa (98%) on yksikielinen suomenkielinen.
Puheet kaksikielisyydestä saadaan loppumaan kun tähdennetään asiaa perustuslain mukaisesti.
on kansallissoitin. Muistakaa soitella kanteletta.