Miten voi olla, että työttömyys on näin rankkaa hommaa henkisesti.Olen huomannut, että jos olen yrittänyt puhua jollekkin asiasta, niin neuvona
on, että ehei, ota kuule nyt itsestäsi niskasta kiinni, kyllä se siitä. Ja sekös helpottaa, tulen aina vaan enemmän ahdistuneeksi.
Joillekkin tuntuu olevan käsittämätöntä, että on työtön,sanotaan että sehän on itsestä kiinni.
Onko normaalia, että työttömyys on niin vakava asia, että tulee itsetuhoisia ajatuksia.
on, että ehei, ota kuule nyt itsestäsi niskasta kiinni, kyllä se siitä. Ja sekös helpottaa, tulen aina vaan enemmän ahdistuneeksi.
Joillekkin tuntuu olevan käsittämätöntä, että on työtön,sanotaan että sehän on itsestä kiinni.
Onko normaalia, että työttömyys on niin vakava asia, että tulee itsetuhoisia ajatuksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Työttömyyttä eivät ymmärrä ne, joilla ei ole kokemusta asiasta. Siksipä minä, työtön, olen mieluusti kaltaisteni joukossa. Ei se aina todellakaan ole itsessä vika, jos on työtön.
Elämänsisältöä voi hakea muista asioista, jos mahdollista. Arvottomuuden ja masentuneisuuden tuntemukset ovat luonnollisia seurauksia pitkittyneessä työttömyydessä.
Itseäni ärsytti aivan suunnattomasti toisten "ota itseäsi niskasta kiinni" -kommentit, kun olin masentunut. Tuli sellainen olo, että olen tahallani masentunut ja vain itse siihen syyllinen, että olen sairas.
Minä olin töissä, kun sairastuin masennukseen ja oli toisaalta pieni kynnys siinä, että liikuin kodin ulkopuolella, kun sairaana kuuluu maata sängyssä. Mutta päätin, että minä en ole sillä tavalla sairas ja ajatelkoot kukin mitä tykkää, minä saan olla, liikkua ja näkyä.
Kiertelen mielelläni kaupoissa, joten kiertelin masentuneenakin kaupoissa. Toisinaan väsyin reissullani aivan valtavasti, mutta toisaalta se kyllä piristi. Kovin usein en tietenkään jaksanut lähteä. Enimmäkseen katsoin TV:tä, kun mikään ei kiinnostanut.
Yritä löytyy jokin, vaikka kuinka pieni juttu, joka sinua piristäisi. Mieti olisiko joku lyhyt koulutus sellainen, että mahdollisuutesi työn saantiin paranisivat. Mieti mitä haluaisit työksesi tehdä. Itse kokeilleena tiedän, että jos löydät asian, josta innostut, masennus alkaa hellittää vähä vähältä.
Ole välillä kokonaan miettimättä ikäviä asioita, kävele vähän ulkona, etsi leskenlehtiä ja kuuntele lintuja. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
Kyllähän se työttömyys ottaa koville, jos kokee sitä nuorena ja on "ensikertalainen".
Debiksesi johtunee siitä, että haluat kuulua epätoivoisesti onnelliseen, iloiseen ja menestyvään "kuluttajarotuun"
Ikävä kyllä, mutta se kaikki on valhetta. Ongelmasi piilee ihmis-vihamielisyydessä. Se taas johtuu kulttuurimme uskonnollisesta kasvatuksesta, joka aloitetaan jo lastentarhassa. tälläinen vihamielinen kulttuuri ei helposti näy, ellei ole silmiä joilla sen voi huomata. Tunnusmerkkeinä tässä ovat: mm.Piilotettu orjuus,(orjan elämästä tehdään hyve sitä markkinoimalla massoille tyyliin "ahkeruus, tunnollisuus, itseen suuntautunut vihamielisyys joka ei saa purkautua toisiin ym)ja elämän hallinta markkinoiden ehdoilla, siis hallinta otetaan pois yksilöltä itseltään:(esikuvat ja ihanteet, joiden kaltaisiksi meidän olisi koetettava tulla, tai oikeammin muuntautua ym.)
No tässä täkstiä alkuun, menisi varmaan viikko jos kertoisin kaiken.
Älä vertaa itseäsi muihin. Se on orjien osa. Ole itsesi, ole kokonainen!!
Riippuu mitä tarkoitat itsetuhoisilla ajatuksilla, mutta sellaiset pelot ovat joka tapauksessa hyvin yleisiä varsinkin ahdistuneilla/masentuneilla. Eli et todellakaan ole yksin. Työttömänä myös jää koko päivä aikaa turhautua, ei ole mitään tekemistä. Aivot eivät ole tarkoitettu työttömiksi, joten kyllä työllä on ihan oleellinen osuus ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Ei sitä työttömänä välttämättä koe sitä työttömyyttä ongelmaksi, vaan mieleen tulvii mitä kummallisempia asioita ja muistoja joita sitten ehtii työttömänä pyöritellä päässään. Kun nuo asiat saavat ylisuuret mittasuhteet omassa päässään niin kyllähän se alkaa ahdistamaan.