Etsin tilastoja Ruotsista ja löytyi sivu
http://www.skolverket.se/sb/d/1638/a/19638
ja sieltä kohta "Innehåll - Språkstudier", josta aukeni Excel-taulukko täynnä lukuja. Tulkitsin niitä seuraavasti:
Kaikki oppilaat Ruotsissa lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia.
Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on ilmeisesti lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
Nopeasti laskettuna näyttäisi eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa, tytöt valitsevat kieliä selvästi enemmän.
Ilmeisesti Ruotsissa ei moni jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan vaihtaa sen toiseen aloittavaan kieleen, koska tätä pidetään helpompana. Lukiossa siis keskitytään syventämään vain ruotsin ja englannin taitoja.
Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
ja lukiossakin on pakko syventää vähintään englantia ja ruotsia, useimmiten muitakin.
http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.
http://www.skolverket.se/sb/d/1638/a/19638
ja sieltä kohta "Innehåll - Språkstudier", josta aukeni Excel-taulukko täynnä lukuja. Tulkitsin niitä seuraavasti:
Kaikki oppilaat Ruotsissa lukevat ruotsia (ja osa myös kotikieltä lisäksi) sekä englantia.
Toista vierasta kieltä, vaihtoehtoa "moderna språk", luki tytöistä 72,6% ja pojista 60,6%. Vaihtoehtona on ilmeisesti lukea vahvennettua äidinkieltä ja/tai ruotsia toisena kielenä ja/tai lisäenglantia. Ihan järkevä vaihtoehto maassa, jossa on paljon maahanmuuttajia. Samalla huomioidaan myös ruotsia äidinkielenään puhuvat hitaasti kielellisesti kehittyvät oppijat.
Nopeasti laskettuna näyttäisi eri kieliä luettavan toisena kielenä seuraavasti
ranskaa 14,3%
espanjaa 33,1%
saksaa 18,4%
Espanja on ilmeisesti myös poikien suosiossa, tytöt valitsevat kieliä selvästi enemmän.
Ilmeisesti Ruotsissa ei moni jatka lukiossa yläkoulussa aloittamaansa kieltä vaan vaihtaa sen toiseen aloittavaan kieleen, koska tätä pidetään helpompana. Lukiossa siis keskitytään syventämään vain ruotsin ja englannin taitoja.
Miksi suomenkieliset nuoret saavat pyyhkeitä kieliopinnoistaan, vaikka he näyttävät lukevan selkeästi enemmän kieliä:
lähes kaikilla englanti ja ruotsi
ranskaa 6%
saksaa 10%
ja lukiossakin on pakko syventää vähintään englantia ja ruotsia, useimmiten muitakin.
http://tilastokeskus.fi/til/ava/2009/02 ... 01_fi.html
Suomenkielisten kieliopinnot näyttäisivät näillä tilastoilla olevan raskaammat kuin naapurimaassa - mutta valitettavasti niissä ei ole sitä valinnanvaraa, jota löytyy Ruotsista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siis lapsi Suomessa opiskelee keskimäänrin 2,2 vierasta kieltä peruskoulussa mutta lapsi Ruotsissa keskimäärin 1,7 kieltä?
Suomalaisilla opiskeltavista maailmankieliä on 1,2 ja ruotsalaisilla 1,7.
Suomi siis johtaa vieraissa kielissä 0,5:llä ja ruotsi taas johtaa maailmankielissä 0,5:llä.
Ja sitten suomenkieliset ovat laiskoja ja asenneongelmaisia kun toivovat vapaata kielivalintaa - ihanko totta?
Pakkoruotsi on suuri haitta suomalaisten kielivarannolle.
Kansa tietäää tämän, mutta päättäjät eivät ole tietävinään.