Suomi on muuttunut ja muuttuu yhä enemmän monikulttuuriseksi maaksi. Euroopan unionin jäsenyys ja yhteiset työmarkkinat ovat avanneet rajoja. Kehitys ei ole ollut kaikkien mieleen, vaan osa suomalaisista näkee rajojen aukeamisen myös uhkana.
Helsingin Sanomien tuore selvitys paljastaa karun totuuden: maahanmuuttajavastaisuus on nostanut päätään Suomessa, asenteet ovat tulleet jopa rajusti aikaisempaa kielteisemmiksi.
Maahanmuuttajia tulee Suomeen vähemmän kuin moniin muihin unionin maihin. Siitä huolimatta maahanmuutto on noussut täälläkin päivittäiseksi puheenaiheeksi, eikä läheskään aina vain hyvässä, vaan enenevässä määrin myös pahassa.
Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajavastaisuus kasvaa sitä mukaa kun taloudellinen taantuma etenee. Näin on käynyt nytkin.
Maassa vallitseva työttömyys lisää varmuudella ulkomaalaisvastaisuutta, jossain määrin ymmärrettävästi, sillä monet pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Pelättävissä kuitenkin on, että vaikka taloudellinen toimeliaisuus tästä pian kohenee, ulkomaalaispelko ei vastaavasti vähene, vaan pysyy suomalaisittain korkealla tasolla.
Rasismi kumpuaa aina peloista ja ennakkoluuloista.
Myös isänmaallisuus yhdistetään helposti maahanmuuttajavastaisuuteen. Näin ei tietenkään ole, sillä todellinen isänmaallisuus on suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Tulevaisuuden yhteiskunta on kansainvälinen, siihen syrjintä ja eriarvoisuus sopivat huonosti. Yhteistyö maahanmuuttajien kanssa on välttämätöntä, näin etenkin Lapissa, jossa matkailuelinkeinon kehittyminen edellyttää kansainvälisyyden kasvua monellakin tavalla.
Valitettavasti myös päättäjien ja viranomaisten tekemiset ovat antaneet lisää kierroksia kielteiseen maahanmuuttokeskusteluun.Viimeksi tunteita nostatti pinnalle väite, jonka mukaan ulkomaalaisille tarjottaisiin parempia sosiaalisia etuisuuksia kuin oman maan kansalaisille. Kieliä kirvoitti myös tieto siitä, että – toisin kuin muut maat – Suomi maksaa lähtömaahan jääneiden matkat täällä jo asuvien perheittensä luokse.
Tällaiset tietysti herättävät kiukkua ja närää eivätkä voi olla vaikuttamatta asenteisiin. Viranomaisten toimet pitää pystyä sopeuttamaan suomalaiseen oikeusymmärrykseen, ja ne pitää olla myös hyvin perusteltavissa. Maahanmuuttopolitiikkaa pitää hoitaa kaiken kaikkiaan taiten.
Suomessa muukalaisvastaisuus ei kaikeksi onneksi ole yltänyt ylenmääräisiin vahingontekoihin, saati raakuuksiin. Näin on hyvä, mutta jatko on huolestuttavaa, ellei ylilyönteihin päästä ajoissa kiinni.
Monien mielestä esimerkiksi netissä käytävä keskustelu on mennyt rasistisuudessaan jo aivan liian pitkälle.
Tällä tiellä ei ole hyvä jatkaa. Rasismiin suhtautumiseen tarvitaan nyt nollatoleranssi, jolla taataan, että suvaitsemattomuuden orastava kasvu ei pääse valloilleen.
Rasismi on raukkamaista, kuuluu monessa yhteydessä käytetty slogaani. Onneksi valtaisa enemmistö suomalaisista on tämän oivaltanut.
Helsingin Sanomien tuore selvitys paljastaa karun totuuden: maahanmuuttajavastaisuus on nostanut päätään Suomessa, asenteet ovat tulleet jopa rajusti aikaisempaa kielteisemmiksi.
Maahanmuuttajia tulee Suomeen vähemmän kuin moniin muihin unionin maihin. Siitä huolimatta maahanmuutto on noussut täälläkin päivittäiseksi puheenaiheeksi, eikä läheskään aina vain hyvässä, vaan enenevässä määrin myös pahassa.
Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajavastaisuus kasvaa sitä mukaa kun taloudellinen taantuma etenee. Näin on käynyt nytkin.
Maassa vallitseva työttömyys lisää varmuudella ulkomaalaisvastaisuutta, jossain määrin ymmärrettävästi, sillä monet pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Pelättävissä kuitenkin on, että vaikka taloudellinen toimeliaisuus tästä pian kohenee, ulkomaalaispelko ei vastaavasti vähene, vaan pysyy suomalaisittain korkealla tasolla.
Rasismi kumpuaa aina peloista ja ennakkoluuloista.
Myös isänmaallisuus yhdistetään helposti maahanmuuttajavastaisuuteen. Näin ei tietenkään ole, sillä todellinen isänmaallisuus on suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoisuutta. Tulevaisuuden yhteiskunta on kansainvälinen, siihen syrjintä ja eriarvoisuus sopivat huonosti. Yhteistyö maahanmuuttajien kanssa on välttämätöntä, näin etenkin Lapissa, jossa matkailuelinkeinon kehittyminen edellyttää kansainvälisyyden kasvua monellakin tavalla.
Valitettavasti myös päättäjien ja viranomaisten tekemiset ovat antaneet lisää kierroksia kielteiseen maahanmuuttokeskusteluun.Viimeksi tunteita nostatti pinnalle väite, jonka mukaan ulkomaalaisille tarjottaisiin parempia sosiaalisia etuisuuksia kuin oman maan kansalaisille. Kieliä kirvoitti myös tieto siitä, että – toisin kuin muut maat – Suomi maksaa lähtömaahan jääneiden matkat täällä jo asuvien perheittensä luokse.
Tällaiset tietysti herättävät kiukkua ja närää eivätkä voi olla vaikuttamatta asenteisiin. Viranomaisten toimet pitää pystyä sopeuttamaan suomalaiseen oikeusymmärrykseen, ja ne pitää olla myös hyvin perusteltavissa. Maahanmuuttopolitiikkaa pitää hoitaa kaiken kaikkiaan taiten.
Suomessa muukalaisvastaisuus ei kaikeksi onneksi ole yltänyt ylenmääräisiin vahingontekoihin, saati raakuuksiin. Näin on hyvä, mutta jatko on huolestuttavaa, ellei ylilyönteihin päästä ajoissa kiinni.
Monien mielestä esimerkiksi netissä käytävä keskustelu on mennyt rasistisuudessaan jo aivan liian pitkälle.
Tällä tiellä ei ole hyvä jatkaa. Rasismiin suhtautumiseen tarvitaan nyt nollatoleranssi, jolla taataan, että suvaitsemattomuuden orastava kasvu ei pääse valloilleen.
Rasismi on raukkamaista, kuuluu monessa yhteydessä käytetty slogaani. Onneksi valtaisa enemmistö suomalaisista on tämän oivaltanut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vitun svekko juutalainen tekopyhä! Sinä olet rasístisin kaikista! Varsinkin suomalaisia kohtaan!
Mutta vaikeus on siinä, mikä on milloinkin katsottava rasismiksi. Eikä siitä päästä koskaan yksimielisyyteen. Vasta oikeusasteissa asia muodollisesti ratkeaa, tosin moraalinen puoli jää yhä avoimeksi.