Millä ohjelmalla, mieluiten ilmainen tai ohjelmointikielellä saisi helposti tehtyä semmoisen käyttöliittymän johon voisi laitttaa painonappeja ja tekstiä.Näillä sitten voisi ohjailla videoiden toistoa yms.
Joku ilmainen voisi olla hyvä
Joku ilmainen voisi olla hyvä
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mille ympäristölle teet tämän? Jos puhelimille, niin silloin työväline voi olla erilainen kuin vaikka pöytäkoneessa. Mikä käyttis, millainen ympäristö muuten?
Vähän riippuu ohjelmiston tarpeista nyt ja lähitulevaisuudessa. Jepulis Jeep koittanee mainostaa Visual Studiota joka toimii vain ja ainoastaan Windowsissa, samoin sillä tehdyt ohjelmistot joten se on sitten kuin avioliitto ilman avioehtoa. Jos/kun tekee mieli vaihtaa niin on vähän hankalaa kun ohjelmat pitää tehdä sitten uusiksi.
Mitään yleispätevää vastausta tähän ei kyllä ole, sillä sen softan käyttötarpeet, nyt ja seuraavilla vuosina ja vuosikymmeninä ratkaisee sen millä työkalulla hommat tehdään.
Mieti ensiksi seuraaviin kysymyksiin vastaukset niin pystyy suosittelemaan:
1. Oletko tekemässä tuotantosoftaa, vai opiskelemassa ohjelmoimaan?
2. Tuleeko ohjelmisto työasemaan, mobiililaitteeseen vai molempiin?
3. Onko ohjelmiston tarkoitus toimia selaimessa?
3. Kuinka kauan softan pitäisi olla binääriyhteensopiva, eli kauan pitäis toimia ilman, että tarvitsee kääntää tms. säätöä tehdä uudestaan?
4. Kuinka kauan softan pitäisi olla yhteensopiva lähdekooditasolla, eli käytännössä ohjelmiston maksimielinkaari ennen kuin se on käytännössä pakko kirjoittaa uusiksi?
5. Onko minkälaisia suorituskykyvaatimuksia? Esim. minkälaisella koneella pitäis pyöriä tai kuinka monta käyttäjää samanaikaisesti?
6. Missä käyttöjärjestelmissä pitäisi toimia jos homma tulee työasemaan? Huomioi myös se, että pitemmällä aikavälillä pitää huomioida se, että käyttöjärjestelmät vaihtuu. Mobiilipuolella Symbianit vaihtuu Androidiin, Maemoon ja iPhoneOS:n, työasemapuolella Windowsit vaihtuu Mac OS X:n, Suseen, Ubuntuun, Red Hatiin, tablettikoneissa tulee olemaan Androidia, iPhoneOS:ia, Windowsia ja jne.
Lyhyellä aikavälillä ei ole väliä jos softaa on tarkoitus käyttää vaikka vuosi. Mutta jos on tarkoitus samalla opiskella niin sitten on vikatikki keskittyä liikaa johonkin työkaluun tai ympäristön kummallisuuksiin. Sitten kun hommat osaa niin maailma on jo muuttunut työkalu helposti vanhentunut.
Tota noin Mkar, sä olet se joka on tässä ottanut taas kerran esille Visuaalistrudion. Kysäisin tossa mihin meinaa tehdä ja sulla on heti tollaiset mielessä. Ootko piilomainostamassa?
Mulla tulee tosta alottajan kyssäristä mieleen lähinnä se, että kaverilla on joku härpätin joka on vaikka digiboksi jota haluaa sitten ohjata. Ite tekisin semmoseen pienen kivan softan joka kuolisi kun boksi hajoaa. Seuraavaan masiinaan sitten ryöpätään paloja siitä jos valmistaja ei oo tehnyt omaansa.
Siis, jos olisin tekemässä simppeliä kaukosäädintä. Pari nappia joista media vaihtuu ja parit kutsut sinne väliin. Hiano käyttöliittymä ja parikyt riviä koodia ehkä. Turhaa miettiä semmosen kanssa pidempään.
Jos sitten tekee jotain laajempaa mediasentteriä niin asia on erilainen.
Kantsii nyt miettiä ekaks missä sitä softaa ajaa eikä jäädä miettimään sitä jos vaikka winukka vaihtuu linux-käyttöjärjestelmään (sic!) jossa käytetään linux-käyttöjärjestelmän tukemia softia jotka ei ookkaan sitten defaktostandardien mukasia pöytäkoneissa.
Mullon muuten itelläni aika pahuksen monta linuxipurkkia ja ovat ihan ok. Mut empä menis kuvittelemaankaan, että siirtelisin niihin tommosta softaa.
Varoitin kysyjää koska viestihistoriasti on yksinomaan Visual Studion mainostamista. Itse en näillä tiedoilla osaa suositella mitään mutta kysyjää on hyvä varoittaa koska suosittelet Visual Studiota myös silloin vaikka se olisi täysin sopimaton vaihtoehto.
"Kantsii nyt miettiä ekaks missä sitä softaa ajaa eikä jäädä miettimään sitä jos vaikka winukka vaihtuu linux-käyttöjärjestelmään (sic!) jossa käytetään linux-käyttöjärjestelmän tukemia softia jotka ei ookkaan sitten defaktostandardien mukasia pöytäkoneissa."
Ei ole olemassa mitään defacto standardeja pöytäkoneissa. Tietotekniikkastandardeista voit lukea vaikka tästä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_computer_standards
Joitakin ohjelmointikieliä on myös standardoitu, ja jotkut ohjelmointikielet ovat osana muita standardeja tai niitä valmistellaan standardeihin. Standardoituja kirjastoja yms. alustoja sitten mainitaan tuossakin artikkelissa.
"Mullon muuten itelläni aika pahuksen monta linuxipurkkia ja ovat ihan ok. Mut empä menis kuvittelemaankaan, että siirtelisin niihin tommosta softaa."
Eli avioliitto ilman avioehtoa. Ja avioliittokin olisi hyvää vauhtia menossa perseelleen kun Windowsista vastaavan firman kurssi on romahtanut vuodessa 20% siitä huolimatta, että julkaistiin uusi Windows jota odotettiin yli 8v kun edellinen vaikutti olevan useimpien mielestä pommi.
Eipä muuten oo asia noin. Vs:n oon maininnut useampaan otteeseen, mutta aina olen perustellut sen miksi näin. Katos kun maailmassa on ihan oikeesti tosi paljon noita winukalla varustettuja työasemia eikä Winukan markkinaosuus ole tippumassa lainkaan sitä tahtia kun vaikka sun jutuistas saisi kuvan. Mietis vaikka nyt noita tarinoitasi arm-läppäreistä. Niitä piti tulla tänä vuonna pilvin pimein ja softanteon niille piti olla melkosen kannattavaa. Tänä vuonna. Eipä vaan niiden osuus ole sellainen kun pitäisi.
Defaktoja on olemassa. On vaikka toi wordi jos unohdetaan käyttikset. Sanot helposti, että se on lähettäjän vika jos lähettää dokkia joka ei aukea openofficella. Vaan mitäs sitten jos asiakkaana on suuri firma jolla on vakioidut koneet ja vakioitu dokkarimuoto wordin dokkina? Juu, varmaan ovat tyhmiä kun noin toimivat, mutta ei se paljoa lämmitä jos ne pitää saada auki. Eikä lähettäjä voi noin vain vahdella muotoja.
Mitäs sitten tehdään? Ei oteta asiakkaaksi sellaisia vai? No mä hoidan homman wordilla ja asia on kunnossa. Aika yleinen se wordi. Semmonen defakto. Aika yleinen se winukkakin on.
Sunko mielestäs defaktoja ei ole olemassakaan?
Sanos nyt miten mä siirrän tollasen softan millään tavalla mun linuxpurkkeihin joissa ei ole näyttöä, ei näppistä?
Kurssiako tuijottamalla sä koodaat?
"Katos kun maailmassa on ihan oikeesti tosi paljon noita winukalla varustettuja työasemia eikä Winukan markkinaosuus ole tippumassa lainkaan sitä tahtia kun vaikka sun jutuistas saisi kuvan."
Sillä ei ole mitään merkitystä mikä tilanne on nyt koska edelleenkin ohjelmistojen elinkaari voi olla hyvinkin pitkä ja silloin Visual Studio on täyshuti kun maailma muuttuu kokoajan. Ohjelmoinnin opettelussa se on myös huono koska se ei opeta varsinaisesti ohjelmoimaan vaan opettaa vain yksittäistä IDE:ä. Sattuneesta syystä opetustyön ammattilaiset ei sitä opeta ikinä. Kyllä silläkin työkalulla käyttönsä on mutta sinä tuputat sitä joka tilanteessa.
"Defaktoja on olemassa. On vaikka toi wordi jos unohdetaan käyttikset."
Ei ole. Tuo on yksi tekstinkäsittelyohjelmisto muiden joukossa. Tässä on vähän listaa officepaketeista: http://en.wikipedia.org/wiki/Office_suite
"Sanot helposti, että se on lähettäjän vika jos lähettää dokkia joka ei aukea openofficella."
Ensiksikin en ole sellaisen .doc tiedostoon törmännyt mikä ei aukeaisi OpenOfficella ja toisekseen kyllä se lähettäjän ongelma on.
"Vaan mitäs sitten jos asiakkaana on suuri firma jolla on vakioidut koneet ja vakioitu dokkarimuoto wordin dokkina?"
Voivat muuntaa sen sitten .doc muotoon jos jostain syystä haluavat siinä muodossa arkistoida tiedostoja. Yksinkertaista.
"Eikä lähettäjä voi noin vain vahdella muotoja."
Eipä normaaliälyisten ihmisten tarvitsekkaan vaihdella mitään muotoja kun eivät alunperinkään sekoile tiedostomuotojen kanssa. Ennen tiedostomuotojen standardointia käytettiin .rtf:ää tai vaikka HTML:ää joka ollut pitkään standardoitu (mutta ei aina sopiva), ja ilman pakottavaa tarvetta sähköpostissa ei edes mitään liitettä käytetä vaan ihan plaintekstiä. Tämähän on yleinen käytäntö ollut aina.
"Sunko mielestäs defaktoja ei ole olemassakaan?"
Aika harvoin on missään. Officepaketeissa ei ole, eikä käyttöjärjestelmissä.
"Sanos nyt miten mä siirrän tollasen softan millään tavalla mun linuxpurkkeihin joissa ei ole näyttöä, ei näppistä?"
Ihan kuin se olisi minun ongelma jos sinulla ei ole desktopia. Miten se liittyy siihen missä kysyjän haluamaa softaa on tarkoitus ajaa nyt tai vaikka viiden vuoden kuluttua?
Mitäs sä tähän oot vieläkin työntämässä sitä visuaalia?
Muuten oon sitä mieltä, et parin kolmen iden perusopettelu ei mee hukkaan. Näkee vähän sitäkin puolta ja on helpompaa oppia uutta systeemiä tai rakentaa omaa kun tietää missä muut menee.
Meinaat sitten, että jätän aukeamattoman dokin avaamatta ja valittelen, että sori vaan kun ei nyt päästä lukemaan teidän juttuja kun kitsastelen paria saturaista wordin kanssa?
Juu, sun mielestäs ei oo defaktoja. Onkos sun mielestäs edes ylivoimaisesti yleisimpiä tapoja siirtää dataa? Noin niinkun millään välityskerroksella?
"Muuten oon sitä mieltä, et parin kolmen iden perusopettelu ei mee hukkaan."
IDE:n peruskäytön oppiminen on triviaalia. Jonkun kääntömekanismin ymmärtäminen tai buildijärjestelmän, versionhallinnan ja dokumenttigeneraattorin omaksuminen on oleellista. IDEjen ongelma on kyllä se, että kätkevät niitä perusjuttuja sinne käyttöliittymän alle joten asioiden perusteellisempi osaaminen jää omaksumatta. Tyyliin niin, että saa softan käännettyä IDE:llä mutta ei ole hahmottanut koko kääntömekanismia, että ei esimerkiksi erota linkkeriä kääntäjästä ja on käytännössä siis pihalla kuin lumiukko.
Tää nyt on vähän sama juttu kuin se, että tietotekniikkaa yleisestikin opitaan huonosti ns. ylhäältä alas. Esimerkiksi idioottimaisilla tietotekniikkakursseilla opettavat minkänäköisestä napista saavat lihavoinnin päälle mutta tietotekniikasta eivät ymmärrä tuon taivaallista. Tosin kuin nämä ihmiset jotka aloittivat tietokoneita käyttämään silloin kun ohjelmat syötettiin reikäkortilla, tai ainakin edes Dossiaikana, ovat mihin tahansa tietotekniikka kurssin kävijään verrattuna velhoja vaikka eivät olisikaan edes varsinaisesti opetelleet tietojenkäsittelyä.
Ohjelmointia jos ei opettele ruohonjuuri tasolta ylöspäin menemällä, sitä jää vaan asiat pimentoon. Tälläisillä amatööreillä menee sitten kaikki aika johonkin debuggaukseen kun eivät näe otsallaan mitä siellä koneessa tapahtuu. Ja jos ohjelmointivälineessä on bugi niin sitten vasta ovatkin hukassa..
"Meinaat sitten, että jätän aukeamattoman dokin avaamatta ja valittelen, että sori vaan kun ei nyt päästä lukemaan teidän juttuja kun kitsastelen paria saturaista wordin kanssa? "
Mikä ohjelma ei .docia avaa? Ja jos ei avaa niin pistää postia lähettäjälle, että lähetä uudestaan toimivassa muodossa.
"Juu, sun mielestäs ei oo defaktoja. Onkos sun mielestäs edes ylivoimaisesti yleisimpiä tapoja siirtää dataa? Noin niinkun millään välityskerroksella?"
Siis tarkoitatko tällä mitä OSI mallin kerrosta? Melkoisen paljon siellä on standardeja.
Joskus ne triviaalitkin asiat pitää oppia. Meinaatko, ettei mitään idejä kannata opetella siksi, että ne vain ovat niin triviaaleja? Paljonko luulet aikaa menevän jonkun visual studion opetteluun, että sillä voi tehdä perusjutut? Sitten voit miettiä, että kun sen oppii hetkessä, niin siksikö sitä ei kannata vilasta läpi? Veikkaan, että olet itekin vähän testaillut tai kokeillut sitä. Miksi muiden ei kannattaisi?
Tietokoneen käyttäjän ei muuten kannata opetella ohjelmointia jos ei ole tarkoitus ohjelmoida. Oot ehkä niin nuori, ettet muista mitä siitä seuras kun 80-luvun alussa tietokoneen käytön peruskurssilla opetettiin hommat juuresta ylös käymällä ensin läpi tietokoneen rakennetta jonka jälkeen siirryttiin ohjelmointiin...
Defaktoista... Sun mielestäsi sellaisia ei juuri ole. Mietis nyt perustelu sille miksi fat32 ei oo sun mielestäsi defakto muisyikorteissa, tikuissa ja sellasissa vaikka kameroitten ja muitten kanssa. Voit sä siottaa sen kortin osi-malliinkin jos haluut, mut taitaa toi formaatti olla sillä puolella aika defakto. Vai millä formaatilla aattelit vetää jos eteen tulee satunnaista digikameraa ja muuta vastaavaa jolla laitetaan dataa muistikortille?
Googlaa GTK , alustariippumaton, kirjasto monille kielille mm. FreePascal / C / Python... Jos värkkäät C niin Qt olis 1 hyvä optio. Käännät omat exet linuxiin ja windowsille. Jos teet mobiililaitteeseen, voit käyttää Qt:ta ainakin s60-malleissa. S40-laitteissa on J2ME:llä valmiina jotain GUI-kirjastoja, ei niin kaikenkattavia.
Muutaman painonapin omaavan GUI:n värkkääminen ilman valmista kirjastoa onnaa aika helposti, video pitäis ajaa omassa threadissa.
Riippuu siis aika paljon siiyä mitä osaat. Kuulostaa hyvältä, ånnea kehitykseen =)
Kannattaa tosiaan tutkia et onnistuuko Qt:llä ja sille on myös portattu Python-kirjastot
Aika vähän löytyy Qt:llä tehtyä softaa jonka tekeminen olisi aloitettu 2008 jälkeen. Oikeastaan tarjonta on uskomattoman laihaa.
Mahtaako se käytännön tekeminen olla sittenkään niin kätevää?
Näitä kuuluisia softia on, mutta eivät ole uusia tulokkaita.
Kannattaa varoa Qt:n kanssa. Voi napsahtaa sormille. Tosi vähän on uusia tekijöitä jotka olisivat saaneet aikaan valmista. Paha merkki. Tosi paha.
Olen jonkin verran harrastanut Qt4:n ja Pythonin yhteiskäyttöä, ja kun QtDesignerilla suunnittelee käyttöliittymän ja haluamallaan tekstieditorilla siihen logiikan Pythonilla niin ollaan aika vahvoilla. Suosittelen paljon mieluummin kuin GTK:n käyttöä.
Niin, ja siitä ettei sillä olisi saatu valmista, niin mm. KDE pohjautuu Qt-teknologiaan.
Ai, väitätkö, että KDE on aloitettu vuoden 2008 jälkeen?
Kyse oli siitä, että Qt:llä ei ole saatu juurikaan uusia 2008 jälkeen aloitettuja projekteja valmiiksi kuin pienissä määrin. Se on paha merkki, että KDE muut vanhat ovat jatkuvasti niitä projekteja joilla hehkutetaan tuon hyvyyttä.
Qt näyttää sellaiselta jota hahkutetaan paljon, mutta jolla ei saada aikaan kuin vähän uusia projekteja . En suosittele sitä ennen kuin tilanne muuttuu ja uusia success storyja alkaa tulemaan pinnalle suuremmissa määrin.
Miksi grafiikkakirjaston valinta vaikuttaa siihen onnistuuko projekti vai ei, jos vertaillaan Qt:ta ja GTK:ta? Qt on paremmin dokumentoitu ja siinä on hitusen verran mukavampi API.
Katsotaan nyt tuoko MeeGo mitään muutosta sen markkinatilanteeseen.
KDE koostuu ydinkomponenttien lisäksi isosta määrästä oheissovelluksia, joista kaikkia ei ole otettu mukaan varsinaiseen KDE-ydinperheeseen. Näistäkin osa on aloitettu vuoden 2008 jälkeen. Ja KDE4 on itsekin stabiloitunut vasta viime vuoden aikana.
Lähinnä kummeksuttaa se, että Qt:llä tehtyjä uusia ohjelmia on liikkeellä niin vähän. Joko se ei ole suosittu tai sitten sillä ei saada aikaan niitä ohjelmia levitykseen asti. Vanhempia sillä tehtyjä on, mutta uutta softaa tulee yhä tosi vähän.
Ms Word: sillä tulee nappulat ja kaikki parilla hiiren klikkauksella: Lisää-> Objekti...-> Windows Media Player
Riippuu hieman mihin olet koodaamassa. Mäkeissä (OS X:ssä) tulee mukana ilmainen XCode, jolla voi tehdä käyttöliittymiä graafisella ohjelmoinnilla - tai yhtä hyvin manuaalisesti suoraan koodaamalla (GCC on XCode:n kääntäjä). Linuxissa taas muistaakseni KDevelopissa ainakin on joku käyttöliittymäeditori ja Glade-nimistä ohjelmaakin muistelen joskus käyttäneeni. GCC-kääntäjää nämäkin kummatkin käyttävät ja toki sekä Linuxiin että Mäkkiin (tai Windowsiinkin) voi koodata suoraan wxWidget-kirjastolla tai sitten jo mainitulla Qt:lla (jonka lisenssi on kyllä syvältä).
WIndowsiin taas ei oikein kai löydy ilmaisia käyttöliittymäeditoreita, koska sellaista ei VS Expressissä tule. Sen sijaan VS on kyllä hyvä kääntäjä ja voihan silläkin koodata suoraan Win32:sta tai sitten wxWidgetsiä tai Qt:ta.
Tässä näitä alkuun.
Miksi Qt:n lisenssi on syvältä?
Windowsin Visual Studio Expressit sisältävät ihan hyvät käyttöliittymäeditorit. Niillä tekee ihan valmiita ohjelmia käyttöliittymineen. Ilmainen kehitysympäristö siis. Ehkä helpoin joka löytyy.
Delphi on eräs suositeltava vaihtoehto. Sillä voi tehdä helposti ohjelmia jotka saa ajettua yhdestä exe:stä. Suuri etu kun ohjelman asennuksessa ei tarvitse nähdä vaivaa.