Miksi köyhän asia ei etene hallituksessa? Yksi syy on varmaan köyhiä ja vähäosaisia kohtaan tunnetut asenteet, jotka hallituksessa näyttävät olevan korkeintaan primitiivisellä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että Aleksander Filander kääntyisi haudassaan, jos eläisi meidän päivinämme. Eritotenkin kannanotot, joiden mukaan köyhälle ei pidä antaa mitään, mutta puolueelle sitäkin enemmän, järkyttäisi varmasti Aleksander Filanderia kovasti.
Lainsäädäntö on varmasti vaikea asia, mutta luulisi, että edes ne lait, jotka katsotaan mahdollisiksi säätää, säädettäisiin kunnolla. Mutta ei. Lakeja sen sijaan tehtaillaan luultavasti tulospalkalla siten, että palkka on sidottu säädettyjen lakien määrään. Siinä määrin huitaistulta moni laki vaikuttaa. Edes sitä ei ole saatu sanotuksi monessakaan laissa, mistä rangaistaan. Moinen huoli on jätetty prosessin ratkaistavaksi. Eipä ihme, että ihmisiä pidätetään milloin murhasta, milloin vakoilusta, milloin minkäkin asian vuoksi. Kaiken kukkuraksi poliisin dokumentteja ja muuta aineistoa löytyy milloin mistäkin roskapöntöstä.
Hallitus nyt kumminkin on aloitteellinen lainsäädännössä, sen valmistelussa ja toimeenpanossa. Siksi odottaisi huolellisuutta, harkintaa ja täsmällisyyttä joka suhteessa. Erityisesti oikeudenmukaisuus on täysin unohtunut asia hallitustyöskentelyssä. Se näkyy lainsäädännössä erityisesti erilaisena kansalaisten kohteluna. Toisia kohdellaan paremmin kuin toisia. Toisia vainotaan ja syrjitään. Toisia suositaan. Suosimisen perusta on aitokapitalistinen hyötyajattelu. Esimerkiksi vanhuksien asema ei parane yksinkertaisesti siitä syystä, että katsotaan, että vanhus on pelkkä rasite yhteiskunnalle. Sen sijalla on omnipotentti vallantäyteys, joka korostaa maailmanluokan suvereenisuutta, pönötystä ja tekotärkeellisyyttä. Viimeisin ominipotentin älyn väläys on pistää vanhukset töihin, vaikka varsinaisille työttömille ei ole saatu ensimmäistäkään työpaikkaa.
Sitten vielä pöntöstä julistetaan, että paras tapa päästä köyhistä on olla antamatta heille mitään. Sen päälle vielä huima leimaava toteamus, että köyhä saattaa olla rikollinen.
Lainsäädäntö on varmasti vaikea asia, mutta luulisi, että edes ne lait, jotka katsotaan mahdollisiksi säätää, säädettäisiin kunnolla. Mutta ei. Lakeja sen sijaan tehtaillaan luultavasti tulospalkalla siten, että palkka on sidottu säädettyjen lakien määrään. Siinä määrin huitaistulta moni laki vaikuttaa. Edes sitä ei ole saatu sanotuksi monessakaan laissa, mistä rangaistaan. Moinen huoli on jätetty prosessin ratkaistavaksi. Eipä ihme, että ihmisiä pidätetään milloin murhasta, milloin vakoilusta, milloin minkäkin asian vuoksi. Kaiken kukkuraksi poliisin dokumentteja ja muuta aineistoa löytyy milloin mistäkin roskapöntöstä.
Hallitus nyt kumminkin on aloitteellinen lainsäädännössä, sen valmistelussa ja toimeenpanossa. Siksi odottaisi huolellisuutta, harkintaa ja täsmällisyyttä joka suhteessa. Erityisesti oikeudenmukaisuus on täysin unohtunut asia hallitustyöskentelyssä. Se näkyy lainsäädännössä erityisesti erilaisena kansalaisten kohteluna. Toisia kohdellaan paremmin kuin toisia. Toisia vainotaan ja syrjitään. Toisia suositaan. Suosimisen perusta on aitokapitalistinen hyötyajattelu. Esimerkiksi vanhuksien asema ei parane yksinkertaisesti siitä syystä, että katsotaan, että vanhus on pelkkä rasite yhteiskunnalle. Sen sijalla on omnipotentti vallantäyteys, joka korostaa maailmanluokan suvereenisuutta, pönötystä ja tekotärkeellisyyttä. Viimeisin ominipotentin älyn väläys on pistää vanhukset töihin, vaikka varsinaisille työttömille ei ole saatu ensimmäistäkään työpaikkaa.
Sitten vielä pöntöstä julistetaan, että paras tapa päästä köyhistä on olla antamatta heille mitään. Sen päälle vielä huima leimaava toteamus, että köyhä saattaa olla rikollinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Romanian köyhät eivät tule Suomeen kerjäämään siksi, että ovat köyhiä, vaan siksi, että täältä saa rahaa. Toiminta on järjestelmällisesti organisoitua. Heidän matkansa maksetaan, mutta heiltä myös kerätään matkakustannukset ja matkanjärjestäjien "provisiot" jokaisen päivän saaliista eikä heille itselleen jä'ä kovinkaan paljoa.
Näille "köyhille" antaminen saa aikaan vain sen, että heidät tänne kuskannut organisaatio rikastuu, mutta köyhät pysyvät köyhinbä edelleen.
Kun näille ei anneta, niin heidän "isäntänsä" vievät kerjäläisensä "töihin" sinne, missä annetaan.
Kerjäläisten hyödyntäminen ja kerjäämisen järjestelmällinen organisointi pitäisi kriminalisoida yhtä ankarasti kuin parittaminen. Kysehän on aivan vastaavasta hyväksiköytöstä ja ihmisen orjuuttamisesta.
Tässä nyt vain kätevästi käytetään kerjäläisiä keppihevosena köyhien entistä syvempään kyykyttämiseen. Ei kai kukaan lähde kerjuulle tai ihmiskaupan uhriksi siksi, että on hyvintoimeentuleva optiomiljonääri. Mainitsemallani asenteella juuri luodaan tätä hyväksikäytettävää kerjäläisjoukkoa. Köyhyyden suurin syy on juuri tulonjaon epätasaisuus. Rosvot vievät rahat. Köyhille ei jää mitään. Tästä puuttuu enää se, että kapitalistiministeri kieltäisi kirkkoakin avustamasta köyhiä. Johan muudan ministeri on ehtinyt puuttua jopa rippisalaisuuteenkin.