hallitus yhteistyöstä persujen kanssa. Vaikka Soini sitä tuntui toivovan tänään pitämässään puheessa.
Tämä räksyttävä pankkopoika lauma ei ole mikään yhteistyökumppani, vaan juuri päin vastoin.
Tämä räksyttävä pankkopoika lauma ei ole mikään yhteistyökumppani, vaan juuri päin vastoin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä eroa demareilla ja persuilla on on? Ainakin tavallisen ihmisen vaikea havaita muuta eroa kuin Soinin puheiden olevan realistisempia kuin Urpilaisen.
matalaotsaisia oikeistolaisia, joista ei oikeasti ole vastuunkantajiksi.
törkeät edustajat mollatko itseänne parempia
tulevat ensimmäisenä mieleen.
1. osaaminen: demareilla on monipuolista poliittista ja muutakin osaamista (kuten muillakin suurilla puolueilla), Perussuomalaisilla ei ole kuin raflaavien iskulauseiden keksimisen osaamista. Tämä on nähty lukuisissa kunnanvaltuustoissa ympäri maata ja myös eduskunnassa (Halme, Oinonen, Veltto...)
2. ihmisarvojen kunnioittaminen: ainakin osa persuista tuntuu vastustavan paitsi maahanmuuttajien myös monien muiden vähemmistöjen oikeutta omiin mielipiteisiinsä ja käyttäytymiseen edes omissa yksityisasioissaan
3. auktoriteettiusko: persuissa uskotaan kaikki mitä puheenjohtaja tai tohtori Halla-Aho sanoo, demareissa ollaan rohkeasti ja väitellään niin, että monien mielestä puolueen "seinät ovat välillä liiankin leveällä". Kyllä sieltä kuitenkin yhteinen arvopohja ja peruslinjat löytyy.
4. yhteistyökyky: SDP on ollut vahvasti yhteistyökykyinen ja -haluinen puolue ja on sitä edelleenkin, vaikka toki linjaerot hallitksen suuntaan näkyvät. Persut eivät pysty aina yhteistyöhön edes keskenään, puhumattakaan toisten kanssa. Näin ei synny mitään tuloksia. Tämäkin on nähty kunnallisvaltuustoissa eri puolilla maata.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että perussuomalaiset ovat keskittyneet lähinnä maahanmuuttokritiikkiin, EU:n vastustamiseen sekä ns. pienen ihmisen puolustamiseen, mikä tarkoittanee tulo- ja varallisuuserojen pienentämistä. On kuitenkin epäselvää, mikä linja heilla on esim. ympäristökysymyksiin tai työelämän kehittämiseen. SDP:llä on näihin selkeät ohjelmat ja linjaukset, vaikka toki esim. energiakysymyksistä onkin montaa mielipidettä.
Tämän voisi tiivistää siten, että perussuomalaisten aatehistoriallinen linja on populismi eli kansaa miellyttävien iskulauseiden laukominen, jotka on välillä varastettu vasemmalta (tasa-arvo, tuloerot pienemmäksi) välillä oikealta (vähemmistöt kuriin, johtaja tietää) sekä yleinen herraviha. SDP on keskustavasemmistolainen puolue, joka yhdistää ajattelussaan sosialismia ja liberalismia, vaikka minustakin jotkut viime aikojen kannanotot ja lausunnot ovat saaneet huolestuttavasti populistisia piirteitä. Mielestäni Mikael Jungnerin lanseeraama "edistyksellinen yhteisöllisyys" olisi hyvä demarien nykyisen aatteen linjaus. Perussuomalaiset olisivat pikemminkin "taantumuksellinen johtajausko".
Populismia on myös tämänpäivän SDP:n lausunnot.
Mikael Jungneria ei kukaan ota vakavissaan, narsistinen porvari demarina, Urpilainen on täysi huuhaa ja Don Heinäluoma on mitä on.