Tänään se taas iski, kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Joskus unohdan sen kokonaan, se on vain rusina takkini taskussa.
Toisinaan se muuttuu ilmapalloksi ja minä olen höyhen sen narussa.
Lennän ja liitelen avaruuden kylmään, mustaan ajattomuuteen.
Joskus sullon sen vanhaan kenkälaatikkoon, kaapin perimmäiseen nurkkaan.
Toisinaan, unettomina öinä kuulen, kuinka se vikisee ja rapistelee päästäkseen kiusaamaan.
Se saa minut tuijottamaan tyhjää paperia ja vaatii kirjoittamaan sinulle sydämeni kivusta
kaipauksesta ja uskosta, että jonakin päivänä kävelet vastaani, olet lihaa, verta ja totta !
Tänään se sai minut tuntemaan, että olet lähelläni, vaikka todellisuudessa oletkin niin kaukana.
Se pieni pirulainen saa minut vieläkin uskomaan, että olit sielunkumppani, jonka kuitenkin kadotin.
Tällaista on minun ikäväni ja kertokaa, millaista se on teillä muilla ikävöitsijöillä !
Mukavaa viikonloppua kaikille ! :D
Joskus unohdan sen kokonaan, se on vain rusina takkini taskussa.
Toisinaan se muuttuu ilmapalloksi ja minä olen höyhen sen narussa.
Lennän ja liitelen avaruuden kylmään, mustaan ajattomuuteen.
Joskus sullon sen vanhaan kenkälaatikkoon, kaapin perimmäiseen nurkkaan.
Toisinaan, unettomina öinä kuulen, kuinka se vikisee ja rapistelee päästäkseen kiusaamaan.
Se saa minut tuijottamaan tyhjää paperia ja vaatii kirjoittamaan sinulle sydämeni kivusta
kaipauksesta ja uskosta, että jonakin päivänä kävelet vastaani, olet lihaa, verta ja totta !
Tänään se sai minut tuntemaan, että olet lähelläni, vaikka todellisuudessa oletkin niin kaukana.
Se pieni pirulainen saa minut vieläkin uskomaan, että olit sielunkumppani, jonka kuitenkin kadotin.
Tällaista on minun ikäväni ja kertokaa, millaista se on teillä muilla ikävöitsijöillä !
Mukavaa viikonloppua kaikille ! :D
Vastaukset 3
Vanhimmat
...enää mitään lisättävää.
Tämä on taas niitä päiviä, sydän pakahtuu, halkeaa; en voi lakata itkemästä. Olen yrittänyt unohtaa, antaa olla. Menee muutama viikko ja ikävä lyö mahaan ja jalat alta. Tiedän että hänkin tykkäsi mutta jotain meni pieleen tai ehkä jo alkuun oli pielessä. Epäröin, emme osanneet, menimme lukkoon, mitä ikinä. Se tunne, joka syntyi on vain mahdoton kantaa yksin, saamatta täyttymystä. On helpompi sietää kipua ja ikävää. On päästettävä irti, mentävä eteenpäin. En voi katsoa hänen kuviaan, se sattuu aivan liikaa. Olen katsellut muita miehiä mutta sitä yhteyttä joka meillä oli, ei voi toistaa. Tällä hetkellä, ikävä on lamaannuttavaa mutta ehkä jo huomenna helpottaa.
Hän lähti, minä jäin.
http://www.youtube.com/watch?v=NpraW4LAWSI
5:30
"I'Il only say this once. I've never said it before. This kind of certainty comes but just once in a lifetime."
Robert, The Bridges Of Madison County