Narsistit ovat osa Pimeydenruhtinaan tajuntaa ?

Kyllä tämän elämän salaperäisyyden ja vastakkainasettelun voi ajatella noinkin, "Kysymyksiä?" ja "atlantislainen".
Olemme jokainen osa tästä suuresta kokonaisuudesta. Kun ihminen saavuttaa sisäisen valon ja sisäisen pimeyden, hänestä tulee se harvinainen timantti, vääristämätön peili.
Elämme polariteettien maailmankaikkeudessa, missä voimat ovat tasapainossa, ja jos emme itsessämme hyväksy sielumme piirteiden vastakohtia, olemme epätasapainossa.

Yö ja päivä, äly ja tyhmyys, viha ja rakkaus, mikrokosmos ja makrokosmos, julma ja lempeä, jumala ja saatana, kipu ja mielihyvä, narsisti ja käänteisnarsisti...mies ja nainen..
Polariteeteille on yhteistä se että niillä on piste missä voimat kumoavat toisensa. Rajapinta. Kuten yön ja päivän hämärän hetki. Psyykessä se rajapinta on se seesteinen olotila jossa ihminen hyväksyy itsensä hyvät ja huonot puolet, vahvuudet ja heikkoudet. Olen herra ja narri samaan aikaan.. :)

Mies ja nainen ovat jumalia, jotka yhtyvät toisiinsa, ja luovat yhdessä uuden elämän. Lapsen.

old_profile_59029 kirjoitti:

Kyllä tämän elämän salaperäisyyden ja vastakkainasettelun voi ajatella noinkin, "Kysymyksiä?" ja "atlantislainen".
Olemme jokainen osa tästä suuresta kokonaisuudesta. Kun ihminen saavuttaa sisäisen valon ja sisäisen pimeyden, hänestä tulee se harvinainen timantti, vääristämätön peili.
Elämme polariteettien maailmankaikkeudessa, missä voimat ovat tasapainossa, ja jos emme itsessämme hyväksy sielumme piirteiden vastakohtia, olemme epätasapainossa.

Yö ja päivä, äly ja tyhmyys, viha ja rakkaus, mikrokosmos ja makrokosmos, julma ja lempeä, jumala ja saatana, kipu ja mielihyvä, narsisti ja käänteisnarsisti...mies ja nainen..
Polariteeteille on yhteistä se että niillä on piste missä voimat kumoavat toisensa. Rajapinta. Kuten yön ja päivän hämärän hetki. Psyykessä se rajapinta on se seesteinen olotila jossa ihminen hyväksyy itsensä hyvät ja huonot puolet, vahvuudet ja heikkoudet. Olen herra ja narri samaan aikaan.. :)

Mies ja nainen ovat jumalia, jotka yhtyvät toisiinsa, ja luovat yhdessä uuden elämän. Lapsen.

Että valo muodostaa jumalan, eli täydelliset sielut ovat sitten kokonaan sulautuneita jumalaan, joskus kaikki täydelliset.

Ovatko nämä Narsisti iljetykset sitten osa alinta kastia ?. Mielestäni ovat kun piittaavat vain itseistään. Silti jokainen kai joskus pelastuu, vai ?!

Joutuvatko Narsistit Helvettiin ?

Olin vankityrmässä, ja siellä oli kanssani myös neljä olentoa. Silloin en tiennyt niiden olevan demoneita, koska jouduin sinne pelastumattomana henkilönä. Jumala otti pois mielestäni, että olin kristitty. En ymmärtänyt miksi, mutta Hän selitti minulle paluumatkalla. En tajunnut olentojen olevan demoneita. Ne olivat valtavia, 3,5 – 4 m pitkiä. Yksi demoni näkyy videolla. Videolla todistavista henkilöistä yksi näki saman demonin kuin minä, joten voit katsoa, miltä se todella näyttää. Siitä on erittäin hyvä kuva videolla siinä kohdassa, missä miestä ollaan kiskomassa helvettiin. Se on Kenneth Haginin todistuksessa.

Olento oli kauttaaltaan suomuinen. Sillä oli jättimäiset leuat ja valtavat hampaat, ulos pistävät kynnet ja silmät syvällä kuopissaan. Oliot olivat suunnattoman suuria. Toinen näytti aivan erilaiselta. Sillä oli veitsenteräviä eviä yltympäri, yksi pitkä käsi ja epäsuhtaiset jalat. Kaikki oli epämuodostunutta ja vänkyrää ja epäsuhtaista, epäsymmetristä: yksi käsi pitkä ja toinen lyhyt. Ne olivat oudon näköisiä otuksia, kamalan, kamalan näköisiä olioita.

Ne rienasivat Jumalaa. Ne kirosivat Jumalaa koko ajan. Ihmettelin: ”Miksi ne kiroavat Jumalaa? Miksi ne vihaavat Jumalaa niin paljon?” Sitten ne käänsivät huomionsa minuun ja tunsin, että samalla tavoin kuin ne vihasivat Jumalaa, ne vihasivat myös minua, ja ajattelin taas: ”Miksi ne vihaavat minua? En ole tehnyt niille mitään.” Ne vihasivat minua sellaisella vihalla, jota en ole koskaan kokenut maan päällä. Se oli paljon enemmän, kuin miten ihminen kykenee vihaamaan. Ne vihasivat minua kertakaikkisesti, ja tiesin, että ne oli määrätty kiduttamaan minua.

Kerron joistakin sellaisista siellä olleista asioista, joista en tiedä, miten saatoin olla perillä niistä. Helvetissä aistit ovat herkemmät, olet tietoisempi asioista, kuin mitä fyysiset ruumiimme tietävät. Olin tietoinen etäisyyksistä, ajasta jne. paljon suuremmassa määrin kuin täällä. Tiesin, että nämä oliot oli määrätty minua varten, kiduttamaan minua ikuisesti tässä paikassa.

Makasin tyrmän lattialla eikä minulla ollut lainkaan voimia kehossani. Ihmettelin: “Miksi pystyn tuskin edes liikahtamaan, mikä minua vaivaa?” Tiedostin, että voimani olivat tipotiessään ja makasin siellä vain avuttomana. Demoni kahmaisi minut ylös ja paiskasi seinään niin kuin juomalasin. Se vain nappasi minut niin kuin lasin. Niin kevyt olin, tai se oli niin voimakas. Se paiskasi minut seinään, ja joka ainoa luu kehossani murtui. Tunsin kivun! Lojuin taas vain lattialla, huutaen armoa, mutta näillä olioilla ei ole yhtään armoa, ei tippaakaan.

Demoni kaappasi minut ylös, ja toinen raastoi veitsenterävillä kynsillään lihani irti. Se repi lihani irti, eikä välittänyt hitusen vertaa tästä kehosta, jonka Jumala oli niin ihmeellisesti valmistanut. Se vihasi minua niin hillittömästi. Ihmettelin: “Miksi olen elossa, miksi elän tällaista? En käsitä, miksi en ole jo kuollut.” Lihani roikkui suikaleina. Verta ei näkynyt, vain roikkuvaa lihaa, koska elämä on veressä eikä helvetissä ole elämää. Eikä helvetissä ole liioin vettä.

.

ja moni uskoo kirjoitti:

Että valo muodostaa jumalan, eli täydelliset sielut ovat sitten kokonaan sulautuneita jumalaan, joskus kaikki täydelliset.

Ovatko nämä Narsisti iljetykset sitten osa alinta kastia ?. Mielestäni ovat kun piittaavat vain itseistään. Silti jokainen kai joskus pelastuu, vai ?!

Joutuvatko Narsistit Helvettiin ?

Olin vankityrmässä, ja siellä oli kanssani myös neljä olentoa. Silloin en tiennyt niiden olevan demoneita, koska jouduin sinne pelastumattomana henkilönä. Jumala otti pois mielestäni, että olin kristitty. En ymmärtänyt miksi, mutta Hän selitti minulle paluumatkalla. En tajunnut olentojen olevan demoneita. Ne olivat valtavia, 3,5 – 4 m pitkiä. Yksi demoni näkyy videolla. Videolla todistavista henkilöistä yksi näki saman demonin kuin minä, joten voit katsoa, miltä se todella näyttää. Siitä on erittäin hyvä kuva videolla siinä kohdassa, missä miestä ollaan kiskomassa helvettiin. Se on Kenneth Haginin todistuksessa.

Olento oli kauttaaltaan suomuinen. Sillä oli jättimäiset leuat ja valtavat hampaat, ulos pistävät kynnet ja silmät syvällä kuopissaan. Oliot olivat suunnattoman suuria. Toinen näytti aivan erilaiselta. Sillä oli veitsenteräviä eviä yltympäri, yksi pitkä käsi ja epäsuhtaiset jalat. Kaikki oli epämuodostunutta ja vänkyrää ja epäsuhtaista, epäsymmetristä: yksi käsi pitkä ja toinen lyhyt. Ne olivat oudon näköisiä otuksia, kamalan, kamalan näköisiä olioita.

Ne rienasivat Jumalaa. Ne kirosivat Jumalaa koko ajan. Ihmettelin: ”Miksi ne kiroavat Jumalaa? Miksi ne vihaavat Jumalaa niin paljon?” Sitten ne käänsivät huomionsa minuun ja tunsin, että samalla tavoin kuin ne vihasivat Jumalaa, ne vihasivat myös minua, ja ajattelin taas: ”Miksi ne vihaavat minua? En ole tehnyt niille mitään.” Ne vihasivat minua sellaisella vihalla, jota en ole koskaan kokenut maan päällä. Se oli paljon enemmän, kuin miten ihminen kykenee vihaamaan. Ne vihasivat minua kertakaikkisesti, ja tiesin, että ne oli määrätty kiduttamaan minua.

Kerron joistakin sellaisista siellä olleista asioista, joista en tiedä, miten saatoin olla perillä niistä. Helvetissä aistit ovat herkemmät, olet tietoisempi asioista, kuin mitä fyysiset ruumiimme tietävät. Olin tietoinen etäisyyksistä, ajasta jne. paljon suuremmassa määrin kuin täällä. Tiesin, että nämä oliot oli määrätty minua varten, kiduttamaan minua ikuisesti tässä paikassa.

Makasin tyrmän lattialla eikä minulla ollut lainkaan voimia kehossani. Ihmettelin: “Miksi pystyn tuskin edes liikahtamaan, mikä minua vaivaa?” Tiedostin, että voimani olivat tipotiessään ja makasin siellä vain avuttomana. Demoni kahmaisi minut ylös ja paiskasi seinään niin kuin juomalasin. Se vain nappasi minut niin kuin lasin. Niin kevyt olin, tai se oli niin voimakas. Se paiskasi minut seinään, ja joka ainoa luu kehossani murtui. Tunsin kivun! Lojuin taas vain lattialla, huutaen armoa, mutta näillä olioilla ei ole yhtään armoa, ei tippaakaan.

Demoni kaappasi minut ylös, ja toinen raastoi veitsenterävillä kynsillään lihani irti. Se repi lihani irti, eikä välittänyt hitusen vertaa tästä kehosta, jonka Jumala oli niin ihmeellisesti valmistanut. Se vihasi minua niin hillittömästi. Ihmettelin: “Miksi olen elossa, miksi elän tällaista? En käsitä, miksi en ole jo kuollut.” Lihani roikkui suikaleina. Verta ei näkynyt, vain roikkuvaa lihaa, koska elämä on veressä eikä helvetissä ole elämää. Eikä helvetissä ole liioin vettä.

.

Tuo Bill Wiesen "Jumalallinen Ilmestys Helvetistä" on kyllä aika rankka tarina!

Niin tuo valo, aurinko on vanhimpia palvottuja jumalia, mikä onkin helppo ymmärtää. Kun se nousi, se valaisi maan ja karkoitti yön pimeyden, pelot ja öiset saalistajat. Ihana aurinko, elämän antaja ja suojelija. Pimeyteen taas liittyy mieltämämme negatiiviset asiat sekä jumalan pimeä puoli, saatana.

Tuo valoisa ja pimeä puoli on meissä ihmisissäkin, ja molempia tarvitaan. Vihakin on tärkeä voimavara jos sen kanavoi oikein. Vihan ja sisun avulla kaskettiin ennen peltoja, ja väännettiin kantoja maasta. Suo, kuokka ja Jussi, perrkele! :-)

Legenda kertoo että ihminen joka valitsee hyvyyden pääsee taivalluksensa jälkeen taivaaseen, pahuuden tien valitsijat taas helvettiin. kumpaankin paikkaan on kivikkoinen tie. Sitten on niitä ihmisiä jotka ei osaa tehdä valintaa puoleen tai toiseen, he joutuvat paikkaan nimeltä helvetin esikartano.

Ehkä sieltä löytyy ne pahimmat narskutkin..?

old_profile_59029 kirjoitti:

Tuo Bill Wiesen "Jumalallinen Ilmestys Helvetistä" on kyllä aika rankka tarina!

Niin tuo valo, aurinko on vanhimpia palvottuja jumalia, mikä onkin helppo ymmärtää. Kun se nousi, se valaisi maan ja karkoitti yön pimeyden, pelot ja öiset saalistajat. Ihana aurinko, elämän antaja ja suojelija. Pimeyteen taas liittyy mieltämämme negatiiviset asiat sekä jumalan pimeä puoli, saatana.

Tuo valoisa ja pimeä puoli on meissä ihmisissäkin, ja molempia tarvitaan. Vihakin on tärkeä voimavara jos sen kanavoi oikein. Vihan ja sisun avulla kaskettiin ennen peltoja, ja väännettiin kantoja maasta. Suo, kuokka ja Jussi, perrkele! :-)

Legenda kertoo että ihminen joka valitsee hyvyyden pääsee taivalluksensa jälkeen taivaaseen, pahuuden tien valitsijat taas helvettiin. kumpaankin paikkaan on kivikkoinen tie. Sitten on niitä ihmisiä jotka ei osaa tehdä valintaa puoleen tai toiseen, he joutuvat paikkaan nimeltä helvetin esikartano.

Ehkä sieltä löytyy ne pahimmat narskutkin..?

Saatte kuulla näyn helvetistä, mutta mikä vieläkin tärkeämpää, saatte kuulla näyn, joka kertoo läheisestä suhteesta Jeesukseen Kristuksen ja rakkaudesta, jota Hän tuntee koko maailmaa kohtaan. Bill kävi helvetissä. Bill ei ollut siellä vain satunnainen tarkkailija, niin kuin hyvin monet ihmiset ovat aidoissa helvettiä koskevissa näyissään olleet, vaan hän koki helvetin kärsimyksiä noin puoli tuntia ilman pienintäkään toivoa päästä koskaan pois sieltä. Bill ja hänen vaimonsa ovat syvästi sitoutuneita Jeesukseen Kristukseen, Jumalan työhön ja Pyhän Hengen johdossa olemiseen. Tekin tulette pitämään Billistä. Olkaa ystävälliset ja toivottakaa tervetulleiksi Bill ja Annette Wiese.”

Mutta ensin haluan tarttua pariin seikkaan, joita saatat pohtia mielessäsi. Ensimmäinen kysymys, joka minun mieleeni nousisi – jos olisin kuuntelemassa tätä todistusta – olisi: ”Kuinka tiedät, ettei se mitä koit, ollut vain unta? Pahaa unta?” Tähän voin sanoa ensiksikin sen, että minä olin irtautunut ruumiistani. Näin ruumiini makaamassa lattialla, kun palasin takaisin. Näin ollen tiedän varmasti, että kokemukseni aikana olin poissa ruumiissani. Jotkut kristityt ovat sanoneet, että ”Eihän kristitty voi poistua ruumiistaan”, mutta se ei ole oikein. Toisen korinttolaiskirjeen 12. luvussa, 2. jakeessa Paavali kertoo, kuinka hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen, ja sanoo: ”Oliko hän ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä.” Joten jos Paavali ei tiennyt, sen täytyy tarkoittaa, että sellainen on mahdollista. Ja lisäksi jakeessa 1 hän sanoo sen olleen näky, joten uskon, että kokemukseni voidaan luokitella näyksi.

Tsiisus kraist! kirjoitti:

Saatte kuulla näyn helvetistä, mutta mikä vieläkin tärkeämpää, saatte kuulla näyn, joka kertoo läheisestä suhteesta Jeesukseen Kristuksen ja rakkaudesta, jota Hän tuntee koko maailmaa kohtaan. Bill kävi helvetissä. Bill ei ollut siellä vain satunnainen tarkkailija, niin kuin hyvin monet ihmiset ovat aidoissa helvettiä koskevissa näyissään olleet, vaan hän koki helvetin kärsimyksiä noin puoli tuntia ilman pienintäkään toivoa päästä koskaan pois sieltä. Bill ja hänen vaimonsa ovat syvästi sitoutuneita Jeesukseen Kristukseen, Jumalan työhön ja Pyhän Hengen johdossa olemiseen. Tekin tulette pitämään Billistä. Olkaa ystävälliset ja toivottakaa tervetulleiksi Bill ja Annette Wiese.”

Mutta ensin haluan tarttua pariin seikkaan, joita saatat pohtia mielessäsi. Ensimmäinen kysymys, joka minun mieleeni nousisi – jos olisin kuuntelemassa tätä todistusta – olisi: ”Kuinka tiedät, ettei se mitä koit, ollut vain unta? Pahaa unta?” Tähän voin sanoa ensiksikin sen, että minä olin irtautunut ruumiistani. Näin ruumiini makaamassa lattialla, kun palasin takaisin. Näin ollen tiedän varmasti, että kokemukseni aikana olin poissa ruumiissani. Jotkut kristityt ovat sanoneet, että ”Eihän kristitty voi poistua ruumiistaan”, mutta se ei ole oikein. Toisen korinttolaiskirjeen 12. luvussa, 2. jakeessa Paavali kertoo, kuinka hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen, ja sanoo: ”Oliko hän ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä.” Joten jos Paavali ei tiennyt, sen täytyy tarkoittaa, että sellainen on mahdollista. Ja lisäksi jakeessa 1 hän sanoo sen olleen näky, joten uskon, että kokemukseni voidaan luokitella näyksi.

Helvetti-kokemukseni jälkeen halusin saada selville, oliko Raamatussa ketään, joka on kokenut samaa. Aloin siis tutkia asiaa. Kuuntelen usein Chuck Missleriä, tunnettua raamatunopettajaa, joka on varsin oppinut mies, ja hän on sanonut, että Joona oli kokenut helvetin. Joona 2:3:ssa sanotaan, että: ”Tuonelan kohdussa minä huusin apua.” Ja Joona 2:7:ssä sanotaan: “maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta”. Näin ollen Raamatussa oli ainakin joku, joka koki helvetin: Joona.

Koska kasvoin Calvary Chapelin alkuaikoina, olin oppinut, että kaikki hengelliset kokemukset, jotka ihminen käy läpi, pitäisi jo löytyä Jumalan sanasta. Tiesin, että jos kokemani oli totta, se olisi jo Raamatussa. Aloin siis tutkia, ja löysin yli 400 sanankohtaa, jotka kuvaavat kaikkea näkemääni, kuulemaani, tuntemaani, kaikenlaista helvettiin liittyvää. Se mitä koin, on jo kuvattu Raamatussa, joten kaikki, mitä kerron teille, löytyy jo sieltä. Samalla kun kerron todistustani, annan viittauksia joihinkin näistä sanankohdista. En voi siteerata kaikkia 400:aa, mutta joitain niistä. Sain myös selville, että noin neljällätoista muullakin ihmisellä on kokemus jostakin osasta helvettiä. Useimmat näistä olivat kuolemanrajakokemuksia: ihmiset olivat olleet kuolemassa sairaalassa, ja heidät oli palautettu takaisin elämään.

No, nyt nopeasti asiaan. Vaimoni ja minä olimme sunnuntai-illan rukouskokouksessa, johon aina osallistumme pastoreidemme kanssa. Palasimme kotiin aivan tavalliseen tapaan illalla ja menimme nukkumaan. Noin kolmen aikaan yöllä minut vietiin helvettiin. En tiennyt, kuinka jouduin sinne, ennen kuin palasin. Silloin Herra selitti sen. Minut vain jätettiin vankityrmään, joka oli aivan kuin tavallinen tyrmä, voit kuvitella. Siinä oli jykevät, rosoiset kiviseinät ja ovessa kalterit. En tiennyt vielä, missä olin. Tiesin vain, että siellä oli erittäin kuuma, hirvittävän kuuma. Oli niin kuuma, etten voinut uskoa olevani vielä hengissä. Tuntui, että minun olisi pitänyt tuhoutua sellaisessa kuumuudessa, mutta olin yhä hengissä. Huoneessa oli hetken aikaa valoisaa, ja uskon sen johtuneen Herran läsnäolosta, jotta näkisin ympärilleni paremmin, mutta sitten, noin minuutin päästä, tuli pimeää.

Jesaja 24:22 sanoo: ”Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan ja suljetaan vankeuteen”.

Sananlaskut 7:27 kertoo: ”Hänen majastaan käyvät tuonelan tiet, jotka vievät alas kuoleman kammioihin”. ”Kammiot” tarkoittavat huoneita. Näin ollen osassa helvettiä on vankityrmiä, huoneita, tulisia kuoppia ja suuria alueita tulta, mutta minä olin silloin siis vain tyrmässä.

Siisös! kirjoitti:

Helvetti-kokemukseni jälkeen halusin saada selville, oliko Raamatussa ketään, joka on kokenut samaa. Aloin siis tutkia asiaa. Kuuntelen usein Chuck Missleriä, tunnettua raamatunopettajaa, joka on varsin oppinut mies, ja hän on sanonut, että Joona oli kokenut helvetin. Joona 2:3:ssa sanotaan, että: ”Tuonelan kohdussa minä huusin apua.” Ja Joona 2:7:ssä sanotaan: “maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta”. Näin ollen Raamatussa oli ainakin joku, joka koki helvetin: Joona.

Koska kasvoin Calvary Chapelin alkuaikoina, olin oppinut, että kaikki hengelliset kokemukset, jotka ihminen käy läpi, pitäisi jo löytyä Jumalan sanasta. Tiesin, että jos kokemani oli totta, se olisi jo Raamatussa. Aloin siis tutkia, ja löysin yli 400 sanankohtaa, jotka kuvaavat kaikkea näkemääni, kuulemaani, tuntemaani, kaikenlaista helvettiin liittyvää. Se mitä koin, on jo kuvattu Raamatussa, joten kaikki, mitä kerron teille, löytyy jo sieltä. Samalla kun kerron todistustani, annan viittauksia joihinkin näistä sanankohdista. En voi siteerata kaikkia 400:aa, mutta joitain niistä. Sain myös selville, että noin neljällätoista muullakin ihmisellä on kokemus jostakin osasta helvettiä. Useimmat näistä olivat kuolemanrajakokemuksia: ihmiset olivat olleet kuolemassa sairaalassa, ja heidät oli palautettu takaisin elämään.

No, nyt nopeasti asiaan. Vaimoni ja minä olimme sunnuntai-illan rukouskokouksessa, johon aina osallistumme pastoreidemme kanssa. Palasimme kotiin aivan tavalliseen tapaan illalla ja menimme nukkumaan. Noin kolmen aikaan yöllä minut vietiin helvettiin. En tiennyt, kuinka jouduin sinne, ennen kuin palasin. Silloin Herra selitti sen. Minut vain jätettiin vankityrmään, joka oli aivan kuin tavallinen tyrmä, voit kuvitella. Siinä oli jykevät, rosoiset kiviseinät ja ovessa kalterit. En tiennyt vielä, missä olin. Tiesin vain, että siellä oli erittäin kuuma, hirvittävän kuuma. Oli niin kuuma, etten voinut uskoa olevani vielä hengissä. Tuntui, että minun olisi pitänyt tuhoutua sellaisessa kuumuudessa, mutta olin yhä hengissä. Huoneessa oli hetken aikaa valoisaa, ja uskon sen johtuneen Herran läsnäolosta, jotta näkisin ympärilleni paremmin, mutta sitten, noin minuutin päästä, tuli pimeää.

Jesaja 24:22 sanoo: ”Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan ja suljetaan vankeuteen”.

Sananlaskut 7:27 kertoo: ”Hänen majastaan käyvät tuonelan tiet, jotka vievät alas kuoleman kammioihin”. ”Kammiot” tarkoittavat huoneita. Näin ollen osassa helvettiä on vankityrmiä, huoneita, tulisia kuoppia ja suuria alueita tulta, mutta minä olin silloin siis vain tyrmässä.

sulkevat silmänsä minun sapateiltani, niin että minä tulen häväistyksi heidän keskellänsä.”

Häpäiseminen, halventava karkea kielenkäyttö ja rienaukset – näitä helvetissä joutuu kokemaan.

Siihen, miten demonit kiduttivat minua, viitataan 5 Moos. 32:22-24:ssä:

”Sillä minun vihani tuli on syttynyt, ja se leimuaa tuonelan syvyyksiin saakka; se kuluttaa maan kasvuinensa ja polttaa vuorten perustukset. Minä kasaan onnettomuuksia heidän päällensä, kaikki nuoleni minä heihin ammun. He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon, kulkutautien poltteeseen; minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.”

Joten petojen hampaat ovat siellä vastassasi.

Se vain jatkuu ja jatkuu. Oli karmivaa, että elämästäsi määräävät nämä oliot, jotka eivät tunne tippaakaan armoa.

(Pimeys ja kirkuna helvetissä)
Makasin siis vankityrmässä, ja tuli pilkkopimeää, aivan sysipimeää. Tarkoitan pimeyttä, jollaista en ole koskaan ennen kokenut. Ja olen sentään ollut syvissä luolissa, tosi syvissä rautakaivoksissa Arizonassa. Helvetissä vallitsi pimeys, jota et voi edes kuvitella. Onnistuin ryömimään ulos. Kykenin vaivoin ryömimään, ja oliot ilmeisesti sallivat sen. Muistin, missä tyrmän ovi oli, joten ryömin sitä kohti tietäni tunnustellen, ja pääsin tyrmän ulkopuolelle. Katsoin johonkin suuntaan: pilkkopimeää. Kuulin vain kirkunaa. Miljardit ihmiset kirkuivat siellä. Tiesin, että ihmisiä oli miljardeittain. Ja ääni oli korviahuumaava. Jos olet joskus kuullut jonkun kirkuvan, tiedät – se on ärsyttävää. Jos kuulet miljardien ihmisten kirkuvan, et voi kuvitellakaan, miten se vaikuttaa mieleesi. Sitä ei yksinkertaisesti kestä. Pitelet korviasi, koska se on niin äänekästä ja tunkee läpi. Eikä kiljuntaa pääse pakoon.

Lisäksi pelko, joka sinut valtaa, on uskomaton. Kaikkialla vallitsee pelko. Siellä ei ole Jumalan läsnäoloa, joten on kärsittävä pelkoa ja kidutusta ja pimeyttä. Siellä ei näe mitään. Et edes näe, mitä on edessäsi. Raamatussa kerrotaan tästä pimeydestä Psalmissa 88:7.

(Pelko helvetissä)
Minun on kerrottava teille, miten silmitöntä olikaan pelko, jota koin siellä. Se ottaa valtaansa. Olet ehkä joskus katsonut jotain kauhuelokuvaa ja tuntenut, kuinka pelko iskee kurkkuusi. Jos kerrot vähintäänkin tuhannella sen ja pidät sitä yllä – sellainen olo siellä on koko ajan! Ja minä satun tietämään jotakin pelosta. Nuoruudessa minulla oli tapana harrastaa lainelautailua. Ollessani hyvin nuori lautailimme kerran Cocoa Beachilla Floridassa, kun haiparvi ui ympärilleni. Yli 2,5-metrinen tiikerihai tuli ja haukkasi lainelautani keskeltä kahtia. Se sieppasi minua jalasta kiinni ja veti alas. Jalkani oli siis sen jättihain kidassa. En ollut kristitty silloin, vaan se tapahtui ennen kuin olin edes pelastunut. Yhtäkkiä hai päästi minusta irti. Tiedän, että Jumala avasi sen kidan. Mutta muutaman hetken ajan… pelko, joka sinut valtaa, se on kerta kaikkiaan musertava. Jos olet nähnyt elokuvan Tappajahai, sen aiheuttama pelko ei ole MITÄÄN verrattuna siihen, että todella elät ja koet niitä tapahtumia. Pelko oli kaameaa. Vieressäni oleva kaveri oli vain noin puolen metrin päässä, ja hai repäisi hänen jalkansa kokonaan irti! Hänet vedettiin rantaan, ja verta oli joka paikassa. Hän kirkui, eikä hänellä ollut jalkaa. Olen siis kokenut pelkoa, mutta se pelko ei ollut mitään, ei kerta kaikkiaan yhtikäs mitään verrattuna pelkoon, jota tunsin helvetissä. Niitä ei voi edes verrata. Luulen, että haiden hyökkäyksessä tuntemani pelko oli kuitenkin yksi suurimmista peloista, mitä maan päällä voi kokea.

............... kirjoitti:

sulkevat silmänsä minun sapateiltani, niin että minä tulen häväistyksi heidän keskellänsä.”

Häpäiseminen, halventava karkea kielenkäyttö ja rienaukset – näitä helvetissä joutuu kokemaan.

Siihen, miten demonit kiduttivat minua, viitataan 5 Moos. 32:22-24:ssä:

”Sillä minun vihani tuli on syttynyt, ja se leimuaa tuonelan syvyyksiin saakka; se kuluttaa maan kasvuinensa ja polttaa vuorten perustukset. Minä kasaan onnettomuuksia heidän päällensä, kaikki nuoleni minä heihin ammun. He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon, kulkutautien poltteeseen; minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.”

Joten petojen hampaat ovat siellä vastassasi.

Se vain jatkuu ja jatkuu. Oli karmivaa, että elämästäsi määräävät nämä oliot, jotka eivät tunne tippaakaan armoa.

(Pimeys ja kirkuna helvetissä)
Makasin siis vankityrmässä, ja tuli pilkkopimeää, aivan sysipimeää. Tarkoitan pimeyttä, jollaista en ole koskaan ennen kokenut. Ja olen sentään ollut syvissä luolissa, tosi syvissä rautakaivoksissa Arizonassa. Helvetissä vallitsi pimeys, jota et voi edes kuvitella. Onnistuin ryömimään ulos. Kykenin vaivoin ryömimään, ja oliot ilmeisesti sallivat sen. Muistin, missä tyrmän ovi oli, joten ryömin sitä kohti tietäni tunnustellen, ja pääsin tyrmän ulkopuolelle. Katsoin johonkin suuntaan: pilkkopimeää. Kuulin vain kirkunaa. Miljardit ihmiset kirkuivat siellä. Tiesin, että ihmisiä oli miljardeittain. Ja ääni oli korviahuumaava. Jos olet joskus kuullut jonkun kirkuvan, tiedät – se on ärsyttävää. Jos kuulet miljardien ihmisten kirkuvan, et voi kuvitellakaan, miten se vaikuttaa mieleesi. Sitä ei yksinkertaisesti kestä. Pitelet korviasi, koska se on niin äänekästä ja tunkee läpi. Eikä kiljuntaa pääse pakoon.

Lisäksi pelko, joka sinut valtaa, on uskomaton. Kaikkialla vallitsee pelko. Siellä ei ole Jumalan läsnäoloa, joten on kärsittävä pelkoa ja kidutusta ja pimeyttä. Siellä ei näe mitään. Et edes näe, mitä on edessäsi. Raamatussa kerrotaan tästä pimeydestä Psalmissa 88:7.

(Pelko helvetissä)
Minun on kerrottava teille, miten silmitöntä olikaan pelko, jota koin siellä. Se ottaa valtaansa. Olet ehkä joskus katsonut jotain kauhuelokuvaa ja tuntenut, kuinka pelko iskee kurkkuusi. Jos kerrot vähintäänkin tuhannella sen ja pidät sitä yllä – sellainen olo siellä on koko ajan! Ja minä satun tietämään jotakin pelosta. Nuoruudessa minulla oli tapana harrastaa lainelautailua. Ollessani hyvin nuori lautailimme kerran Cocoa Beachilla Floridassa, kun haiparvi ui ympärilleni. Yli 2,5-metrinen tiikerihai tuli ja haukkasi lainelautani keskeltä kahtia. Se sieppasi minua jalasta kiinni ja veti alas. Jalkani oli siis sen jättihain kidassa. En ollut kristitty silloin, vaan se tapahtui ennen kuin olin edes pelastunut. Yhtäkkiä hai päästi minusta irti. Tiedän, että Jumala avasi sen kidan. Mutta muutaman hetken ajan… pelko, joka sinut valtaa, se on kerta kaikkiaan musertava. Jos olet nähnyt elokuvan Tappajahai, sen aiheuttama pelko ei ole MITÄÄN verrattuna siihen, että todella elät ja koet niitä tapahtumia. Pelko oli kaameaa. Vieressäni oleva kaveri oli vain noin puolen metrin päässä, ja hai repäisi hänen jalkansa kokonaan irti! Hänet vedettiin rantaan, ja verta oli joka paikassa. Hän kirkui, eikä hänellä ollut jalkaa. Olen siis kokenut pelkoa, mutta se pelko ei ollut mitään, ei kerta kaikkiaan yhtikäs mitään verrattuna pelkoon, jota tunsin helvetissä. Niitä ei voi edes verrata. Luulen, että haiden hyökkäyksessä tuntemani pelko oli kuitenkin yksi suurimmista peloista, mitä maan päällä voi kokea.

(Helvetin kolkkous)
Olin nyt tyrmän ulkopuolella ja katsoin johonkin suuntaan. Näin tulenlieskoja noin 16 km päässä siitä, missä olin. Tiesin niiden olevan 16 km päässä. Noin viisi kilometriä leveästä tulisesta pätsistä nousi lieskoja, jotka valaisivat horisonttia sen verran, että saatoin nähdä hiukan helvetin maisemaa.

Pimeys oli erittäin sakeaa – se syö kaiken valon. Valoa oli kuitenkin riittävästi, että pystyin hahmottamaan ympäristöä jonkin verran. Se oli kärventyneen näköistä ja kolkkoa! Siellä ei ollut ainoatakaan vihreää kasvinlehteä, ei minkäänlaista elämää, vain kiveä, maata ja sysimusta taivas, ja taivaalla näkyi savusumua. Lieskat olivat todella korkeita, joten pystyin näkemään vähän. 5. Moos. 29:22,23 sanoo:

(Kuumuus)
Kuumuus oli niin polttavaa, ettei sitä voi edes kuvailla. 5 Moos. 32:24 sanoo englanninkielisen käännöksen mukaan:

He nääntyvät nälkään ja menehtyvät polttavaan kuumuuteen ja heille tulee katkera tuho; minä lähetän myös heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.

Juuda 1:7

…samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Psalmi 11:6

Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä; polttava tuuli on heidän maljansa osa.

Tällaista tapahtuu helvetissä. Siellä on hirvittävän kuuma. Kaiken tämän pitäisi tappaa sinut, mutta et kuole! Minun oli vain jatkettava kaiken sen kärsimistä. Kaipasin mielenrauhaa, halusin paeta kirkunaa ja päästä pois sieltä. Se on kuin silloin, kun raskaan päivän jälkeen haluaa mennä illalla kotiin, haluaa vain päästä rauhoittumaan. Siellä joutui sietämään kaikkea sitä kirkunaa ja kidutusta. Eikä siitä pääse eroon ikinä, ei koskaan. Jesaja 57:21 sanoo

Munasillaan ?!


Lisäksi siellä ollaan alasti. Vielä sitäkin on kärsittävä. Häpeää! Hesekiel 32:24 kertoo häpeästä siellä näin:

Siellä on Eelam, ja koko hänen meluisa joukkonsa on hänen hautansa ympärillä; kaikki tyynni surmattuja, miekkaan kaatuneita, jotka ympärileikkaamattomina astuivat alas maan syvyyksiin, nuo, jotka levittivät kauhuansa elävien maassa, mutta saavat kantaa häpeänsä hautaanvaipuneitten [engl. käänn. tuonelaan menevien] parissa.

(Pätsin äärellä)
Aivan yhtäkkiä joku tarttui minuun ja veti pois tyrmästä. Tiedän, että se oli Herra, mutta silloin en tiennyt sitä. Olin siellä pelastumattomana henkilönä, joten en tiennyt tällaisia asioita. Jouduin sinne, aivan kuin en olisi koskaan vastaanottanut Herraa. Minut asetettiin sen pätsin ääreen, jonka olin nähnyt. Seisoin sen vierellä. Olin alhaalla onkalossa, kuin jättimäisessä luolassa, josta johti tunneli ylöspäin.

Pätsin vierellä saatoin nähdä lieskojen läpi juuri sen verran, että erotin ihmishahmoja, kiljuvia ihmisiä tulessa, kiljumassa armoa, palamassa siellä! Tiesin, etten halunnut joutua sinne. Tuska, jota jo olin kärsinyt, oli tarpeeksi pahaa, mutta tiesin, että pätsin kuumuus oli vielä pahempaa. Ihmiset anelivat päästä pois.

Pätsin reunoilla oli yltympäri isokokoisia olioita, ja kun ihmiset ryömivät ylös yrittäen päästä pois, heidät sysättiin takaisin tuleen, eikä heidän sallittu tulla pois.

.......... kirjoitti:

(Helvetin kolkkous)
Olin nyt tyrmän ulkopuolella ja katsoin johonkin suuntaan. Näin tulenlieskoja noin 16 km päässä siitä, missä olin. Tiesin niiden olevan 16 km päässä. Noin viisi kilometriä leveästä tulisesta pätsistä nousi lieskoja, jotka valaisivat horisonttia sen verran, että saatoin nähdä hiukan helvetin maisemaa.

Pimeys oli erittäin sakeaa – se syö kaiken valon. Valoa oli kuitenkin riittävästi, että pystyin hahmottamaan ympäristöä jonkin verran. Se oli kärventyneen näköistä ja kolkkoa! Siellä ei ollut ainoatakaan vihreää kasvinlehteä, ei minkäänlaista elämää, vain kiveä, maata ja sysimusta taivas, ja taivaalla näkyi savusumua. Lieskat olivat todella korkeita, joten pystyin näkemään vähän. 5. Moos. 29:22,23 sanoo:

(Kuumuus)
Kuumuus oli niin polttavaa, ettei sitä voi edes kuvailla. 5 Moos. 32:24 sanoo englanninkielisen käännöksen mukaan:

He nääntyvät nälkään ja menehtyvät polttavaan kuumuuteen ja heille tulee katkera tuho; minä lähetän myös heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.

Juuda 1:7

…samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Psalmi 11:6

Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä; polttava tuuli on heidän maljansa osa.

Tällaista tapahtuu helvetissä. Siellä on hirvittävän kuuma. Kaiken tämän pitäisi tappaa sinut, mutta et kuole! Minun oli vain jatkettava kaiken sen kärsimistä. Kaipasin mielenrauhaa, halusin paeta kirkunaa ja päästä pois sieltä. Se on kuin silloin, kun raskaan päivän jälkeen haluaa mennä illalla kotiin, haluaa vain päästä rauhoittumaan. Siellä joutui sietämään kaikkea sitä kirkunaa ja kidutusta. Eikä siitä pääse eroon ikinä, ei koskaan. Jesaja 57:21 sanoo

Munasillaan ?!


Lisäksi siellä ollaan alasti. Vielä sitäkin on kärsittävä. Häpeää! Hesekiel 32:24 kertoo häpeästä siellä näin:

Siellä on Eelam, ja koko hänen meluisa joukkonsa on hänen hautansa ympärillä; kaikki tyynni surmattuja, miekkaan kaatuneita, jotka ympärileikkaamattomina astuivat alas maan syvyyksiin, nuo, jotka levittivät kauhuansa elävien maassa, mutta saavat kantaa häpeänsä hautaanvaipuneitten [engl. käänn. tuonelaan menevien] parissa.

(Pätsin äärellä)
Aivan yhtäkkiä joku tarttui minuun ja veti pois tyrmästä. Tiedän, että se oli Herra, mutta silloin en tiennyt sitä. Olin siellä pelastumattomana henkilönä, joten en tiennyt tällaisia asioita. Jouduin sinne, aivan kuin en olisi koskaan vastaanottanut Herraa. Minut asetettiin sen pätsin ääreen, jonka olin nähnyt. Seisoin sen vierellä. Olin alhaalla onkalossa, kuin jättimäisessä luolassa, josta johti tunneli ylöspäin.

Pätsin vierellä saatoin nähdä lieskojen läpi juuri sen verran, että erotin ihmishahmoja, kiljuvia ihmisiä tulessa, kiljumassa armoa, palamassa siellä! Tiesin, etten halunnut joutua sinne. Tuska, jota jo olin kärsinyt, oli tarpeeksi pahaa, mutta tiesin, että pätsin kuumuus oli vielä pahempaa. Ihmiset anelivat päästä pois.

Pätsin reunoilla oli yltympäri isokokoisia olioita, ja kun ihmiset ryömivät ylös yrittäen päästä pois, heidät sysättiin takaisin tuleen, eikä heidän sallittu tulla pois.

http://www.youtube.com/watch?v=Y4_FAh-1nNY

;-)

.......... kirjoitti:

(Helvetin kolkkous)
Olin nyt tyrmän ulkopuolella ja katsoin johonkin suuntaan. Näin tulenlieskoja noin 16 km päässä siitä, missä olin. Tiesin niiden olevan 16 km päässä. Noin viisi kilometriä leveästä tulisesta pätsistä nousi lieskoja, jotka valaisivat horisonttia sen verran, että saatoin nähdä hiukan helvetin maisemaa.

Pimeys oli erittäin sakeaa – se syö kaiken valon. Valoa oli kuitenkin riittävästi, että pystyin hahmottamaan ympäristöä jonkin verran. Se oli kärventyneen näköistä ja kolkkoa! Siellä ei ollut ainoatakaan vihreää kasvinlehteä, ei minkäänlaista elämää, vain kiveä, maata ja sysimusta taivas, ja taivaalla näkyi savusumua. Lieskat olivat todella korkeita, joten pystyin näkemään vähän. 5. Moos. 29:22,23 sanoo:

(Kuumuus)
Kuumuus oli niin polttavaa, ettei sitä voi edes kuvailla. 5 Moos. 32:24 sanoo englanninkielisen käännöksen mukaan:

He nääntyvät nälkään ja menehtyvät polttavaan kuumuuteen ja heille tulee katkera tuho; minä lähetän myös heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.

Juuda 1:7

…samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.

Psalmi 11:6

Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä; polttava tuuli on heidän maljansa osa.

Tällaista tapahtuu helvetissä. Siellä on hirvittävän kuuma. Kaiken tämän pitäisi tappaa sinut, mutta et kuole! Minun oli vain jatkettava kaiken sen kärsimistä. Kaipasin mielenrauhaa, halusin paeta kirkunaa ja päästä pois sieltä. Se on kuin silloin, kun raskaan päivän jälkeen haluaa mennä illalla kotiin, haluaa vain päästä rauhoittumaan. Siellä joutui sietämään kaikkea sitä kirkunaa ja kidutusta. Eikä siitä pääse eroon ikinä, ei koskaan. Jesaja 57:21 sanoo

Munasillaan ?!


Lisäksi siellä ollaan alasti. Vielä sitäkin on kärsittävä. Häpeää! Hesekiel 32:24 kertoo häpeästä siellä näin:

Siellä on Eelam, ja koko hänen meluisa joukkonsa on hänen hautansa ympärillä; kaikki tyynni surmattuja, miekkaan kaatuneita, jotka ympärileikkaamattomina astuivat alas maan syvyyksiin, nuo, jotka levittivät kauhuansa elävien maassa, mutta saavat kantaa häpeänsä hautaanvaipuneitten [engl. käänn. tuonelaan menevien] parissa.

(Pätsin äärellä)
Aivan yhtäkkiä joku tarttui minuun ja veti pois tyrmästä. Tiedän, että se oli Herra, mutta silloin en tiennyt sitä. Olin siellä pelastumattomana henkilönä, joten en tiennyt tällaisia asioita. Jouduin sinne, aivan kuin en olisi koskaan vastaanottanut Herraa. Minut asetettiin sen pätsin ääreen, jonka olin nähnyt. Seisoin sen vierellä. Olin alhaalla onkalossa, kuin jättimäisessä luolassa, josta johti tunneli ylöspäin.

Pätsin vierellä saatoin nähdä lieskojen läpi juuri sen verran, että erotin ihmishahmoja, kiljuvia ihmisiä tulessa, kiljumassa armoa, palamassa siellä! Tiesin, etten halunnut joutua sinne. Tuska, jota jo olin kärsinyt, oli tarpeeksi pahaa, mutta tiesin, että pätsin kuumuus oli vielä pahempaa. Ihmiset anelivat päästä pois.

Pätsin reunoilla oli yltympäri isokokoisia olioita, ja kun ihmiset ryömivät ylös yrittäen päästä pois, heidät sysättiin takaisin tuleen, eikä heidän sallittu tulla pois.

Jos "pahat, tunteettomat" ihmiset joutuvat helvettiin, missä kokee pelkoa ja häpeää ja nöyryytystä, eikö tämä olisi heille samantekevää, koska he eivät tunne pelkoa, eivätkä häpeää?
Kipukynnyskin heillä on korkeampi. :)

Sitä paitsi se helvetti olisi tuskin heille sen pahempaa, kuin elämä itsessään. Itseasiassa he elävät helvetissä...Se on heidän pääkopassaan.

Ketkä tänne helvettiin sitten joutuvat?