Kommarit sanovat tuotteen arvon perustuvan pelkästään työhön, jolla tuote on valmistettu. Kapitalisti myy tuotteen kalliimmalla, kuin mitä työläinen saa palkkaa. Näinollen työläiseltä "riistetään" tämä kapitalistin osuus.
Kuinkas kommari selittää tämän:
Oletetaan, että Mersun ja Opelin valmistaminen vie yhdeltä työläiseltä yhtä paljon aikaa. Molempien autojen valmistajat maksavat työläiselle tietyn palkan koko yhden auton valmistusprosessista. Sanotaan, että Mersu maksaa 1000e, ja Opel maksaa 900e.
Mersu myy auton ulos hintaan 50 000e (tyäläiseltä riistetty 49 000e), ja Opel myy auton ulos hintaan 25 000e (työläiseltä riistetty 24 100e).
Onko Mersun työläistä riistetty enemmän, vaikka hän saa enemmän palkkaa? Toisaalta, eikö kapitalisti omista tuotteensa brändin tuomaa lisäarvoa.
Kuinkas kommari selittää tämän:
Oletetaan, että Mersun ja Opelin valmistaminen vie yhdeltä työläiseltä yhtä paljon aikaa. Molempien autojen valmistajat maksavat työläiselle tietyn palkan koko yhden auton valmistusprosessista. Sanotaan, että Mersu maksaa 1000e, ja Opel maksaa 900e.
Mersu myy auton ulos hintaan 50 000e (tyäläiseltä riistetty 49 000e), ja Opel myy auton ulos hintaan 25 000e (työläiseltä riistetty 24 100e).
Onko Mersun työläistä riistetty enemmän, vaikka hän saa enemmän palkkaa? Toisaalta, eikö kapitalisti omista tuotteensa brändin tuomaa lisäarvoa.
Vastaukset 115
Vanhimmat
Kommunistit eivät sano tuotteen arvon perustuvan pelkästään työhön. Hölömö. Katso nyt ensin mihin he sanovat sen perustuvan ja kysele sitten. Selitä itsellesi lisäarvo, ei tässä perjantai-iltana viitsi alkaa tollikoille aakkosia opettamaan.
Kokevat kuitenkin itse omistavansa tuotteen myyntihinnan ottamatta huomioon, että kapitalisti on luonut tuotteelle ja tuotemerkille tietynlaisen maineen, brändin.
Väittääkö joku komukka, että ei olisi kritisoinut sitä, että kapitalisti ottaa omaan taskuunsa osan myyntihinnasta, jonka eteen hän ei ole suoranaisesti tehnyt työtä?
Tokihan tuotteella on jokin perusarvo, eli suunnilleen sama kuin siihen käytettyjen raaka-aineiden jalostamaton arvo. Noin karkeasti arvioituna.
kommunistit eivät sano mitä avaaja väitti, etkä näytä sinäkään tietävän mitä sanovat. Joten samat sanat sulle, ei tässä perjantai-ilyana ehdi tollikoille aakkosia opettamaan.
Niin muuttuu kommunistin mieli.
Kun joku kritisoi, niin hän on väärässä. Eikä asia kaipaa mitään perusteluja. Piste.
Nytkö työläisen työ ei olekaan se hyvinvoinnin lähde, mistä tuotteiden ja palveluiden arvo muodostuu?
Hiohan vastaustasi maanantaihin, katotaan sitten...
Ideahan avauksessa näytti olevan se, että kun kommunistin mielestä kapitalisti on ylimääräinen välikäsi ottamassa osan työn tuloksesta, niin avaajan näkökulman mukaan työläinen ei olisikaan tuottanut koko tuotteen arvoa. Jos kommarit eivät siis olekaan tätä mieltä, niin sehän on sitten reilua, jos joku ulkopuolinen ottaa sen lisäarvon.
Elikkäs tuotteen (tai palvelun) hinnan määrää kysynnän ja tarjonnan laki. Ei käsitellä sitä tässä yhteydessä sen enempää. Ymmärtänet kuitenkin, miksi Mersu maksaa 50 000 ja Opel 25 000?
No, mistä näiden autojen arvo muodostuu?
1. Raaka-ainekulut. Molemmissa autoissa on tietty määrä raaka-ainetta. Sanoisin, että materiaalikulut ovat henkilöautoissa samaa luokkaa, ehkä mesessä vähän enemmän. Tuotteen materiaalisella arvolla tarkoitan siis kärjistetysti ilmaistuna sitä summaa, minkä romumetallinkerääjä kasaanrutistetusta autosta maksaa. (Unohtui tämä aloituksesta)
2. Työkulut. Tarvitaan työtä, jolla metallista, sisustusmateriaaleista, lasista, ym. saadaan liikkuva auto. Työ lisää auton haluttavuutta, sillä asiakkaan ei tarvitse koota autoa itse raakamateriaaleista. Työstä on maksettava asianmukainen korvaus, koska se nostaa tuotteen arvoa. Tämä korvaus kuuluu työläiselle.
3. Tuotteen haluttavuus. Tämä ominaisuus tuo tuotteelle arvoa, joka ei ole riippuvainen (välttämättä) tuotteeseen käytetyistä raaka-aineista, eikä työstä. Tuotteen hyvä maine perustuu usein mainoskampanjoihin, sekä muunlaiseen tuotteen tunnetuksitekemiseen. Jos autot olisivat samanlaisia laatikoita, mutta pohjaan vain painettu tehtaan tunnus, niin tällöinhän autot maksaisivat saman verran
Ymmärrätkö mitä haen? Työläinen ei ole luonut tätä viimeistä arvoa nostattavaa ominaisuutta. Sen on luonut kapitalisti. Brändin on luonut yrittäjä ja sen omistaa yritys. Tämä lisäarvo on yritykselle, ja sitäkautta kapitalistille kuuluvaa rahaa. Näinollen kapitalismi on oikeutettua, sillä kapitalisti luo itse itselleen kuuluvan lisäarvon.
Valotan aivan yksinkertaisesti ja tietenkin yksinkertaistetusti, kuinka kapitalistien puhallus tapahtuu.
Eli kapitalisti sijoittaa yritykseen, laitokseen, pankkiin jne. pääomaa. Kapitalisti tekee niin saadakseen tuottoa pääomalleen.
Kapitalisti saa tuottoa, osinkoina, osakekurssi keinottelulla, johdannaisilla ym. Tuottoa tulee.
Entä mitä sitten kun tulee taantuma? Maksaako kapitalisti takaisin yrityksestä kupattuja tuottoja taantuman aikana, kun yrityksen rahat on tyhjennetty, likviditeetti heikko?
Ei anna, vaan pitää ne itsellään.
Valtio tulee avuksi, valtio tukee yrityksiä ja laitoksia, ei se voittoja kahminut kapitalisti.
Siis veronmaksajat, kansa joka ei ole syypää taantumaan, maksaa laskun.
Yritys, josta kapitalisti säälittä on kupannut voitot, yritys jolla siten ei ole likviditeettiä, joutuu sanomaan irti duunareita, kun ei ole rahaa, duunarin, joka ei ole syypää taantumaan.
Kapitalisti, sen yrityksen putipuhtaaksi kupannut, ei ole edes välttämättä Suomalainen.
Niin, usein se on ulkomaalainen. Nokiaakaan ei omista enää juuri Suomalaiset.
Sijoittaja kapitalistien kupatut rahat menevät ulkomaille, ei siis jää Suomeen hyödyttämään Suomea.
Voittoja, jotka ovat luoneet työläiset, ne poispotkitut, kun ei enää tarvita. Ne nöyrät, pitkää päivää tehneet työläiset, jotka joustivat niin, että melkein selkä katkesi.
Ne työläiset, jotka työpaikkansa saivat pitää, saavat kuulla johdolta palkkojen alentamistarpeista.
Ei se kapitalisti, joka sijoitti ja voittoja kahmi, hän ei jousta, eikä luovu.
Näiden toimiin ei hallitus puutu. Päinvastoin. Porvarihallituksen mukaan on luonnollista kapitalistien pitää saaliinsa.
Porvarihallitus, joka neroudessaan ”työllistää” 10 000 työtöntöntä. Ja samaan aikaan jatkaa julkisen sektorin leikkauksia, joissa ne samat, 10 000 ainakin vähennetään työllisistä.
Normaalisti tulisi mieleen hölmöläisten peiton jatko puuhat: leikataan toisesta päästä, ja ommellaan toiseen päähän.
Siis normaalisti…mutta mitä tekee valtamedia? Kehuu errrnomaseksi. Suorastaan nerokkaaksi.
Paljonko Suomessa on nyt työttömiä kaikkiaan? Kuka arvaa? No minäpä kerron: 6/2009 heitä on 500 189 (työ ja elinkeinoministeriö)
Paljonko 10 000 hallituksen uutta työpaikkaa on tuosta luvusta? Alkaako moraalista porvariakin hymyilyttää?
Ystävät ja toverit. Miten tämä on mahdollista? Siten, että ei ole minkäänlaista poliittista vastavoimaa. Kukaan ei tee mitään.
Vasemmisto vain keskittyy tulevaan hallitukseen, sulle…mulle….sulle…mulle.
Minkään moista oppositiopolitiikkaa ei ole tehty. Ei, koska vasemmisto on hallitus kipeydessään, ja hallituksessa ollessaan unohtanut mitä se on, ja varsinkin demarit ovat aina vierastaneet tukeutua joukkoihin ja taisteluun…pitää sopia…pitää sopia. Vasemmistoliitto polkenut tahtia…valitettavasti.
Historia on meille opettanut, että tyhjän saa pyytämättäkin.
Vain taistelemalla on ulosmitattu kapitalistien voitoista työläisille kakunpala. Siinä on tarvittu joukkovoimaa, lakkoja. Työläisiä olisi kuunneltava, toteutettava yhdessä sovitut tavoitteet.
Kommunistit ovat olleet aina työläisten asialla takkia kääntämättä. Ei ole tehty lehmänkauppoja työnantajan kanssa. Viety se loppuun työväen toiveiden mukaisesti. Aina ei ole voitettu (lähes aina kuitenkin). Mutta kommunistit ovat seisseet vain työväen puolella. Lakkoon on menty, jos tilanne sitä on vaatinut. Eikä ole menty sopimaan, ja luikertelemaan työnantajien kanssa työläisten selän takana.
Siksikin kommunistinen puolue oli tärkeä saada hajalle. Työväen etujoukko. Vain porvareilla on nyt hyvä olla. Vaikka osaa heistäkin nykyinen meno hieman hirvittää.
Jatkettiin toimintaa samalla miehityksellä, samoilla palkoilla.
Minä tingin osingoistani kymmeniä prosentteja aiempaan verrattuna.
Kuka sen laman nyt maksoikaan?
Ei saanut firmasi latiakaan ikinä.Koska ei sinulla ikinä ole mitään firmaa edes ollut olemassakaan.
Nimettömänä keskustellessa on hyväksyttävä se tosiasia, että et voi tietää muiden keskustelijoiden elämästä käytännössä mitään. Voit vain uskoa heidän sanomisiinsa tai olla uskomatta.
Voitko kuitenkin periaatteellisella tasolla ymmärtää asian ytimen? Moniko yrittäjä nyt ihan oikeasti on valtiolta saanut rahaa? Onko henkilöstön palkoista tingitty saman verran, kuin firman omistajat ovat joutuneet tinkimään?
Useinhan nuo alhaisemmat voitot alkavat hahmottumaan silloin, kun alkaa olla myöhäistä laittaa porukkaa pihalle. Porukkaa tarvitaan jo tulevaa nousukautta varten. Ja moniko yrittäjä taas on joutunut tinkimään osingostaan?
Tiesitkö muuten pörssiosakkeiden hintojen olevan suhteessa yrityksen odotettavasti tuottamaan voittoon osaketta kohden? Ja tiesitkö, että Helsingin pörssi oli jossain vaiheessa lamaa tippunut 50%, jopa enemmän? Mitä voit tästä päätellä pörssiyhtiöiden osingonjaosta?
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/01/yritykset_yha_maataloustuen_ykkossaajia_1396283.html
Totuus asioista joskus on vain tosi ruma ja lyö vasten kasvojasi.
Tuossahan mainittiin jo aika monta yritystä. Vielä taitaa olla Suomessa pari kappaletta ilman tukia?
Vaikka luku "miljoona" tuntuu yksittäisestä ihmisestä suurelta, niin ei nuo maataloustuet ole kuin pisara meressä. Jos noiden tukien takia leimataan kapitalistit tukirahoilla keinottelijoiksi niin huhhuh.
Mitä muuten olet mieltä, onko kannattavampaa tukea vaikeuksissa olevaa firmaa, kuin maksella työttömyyskorvauksia sohvalla istuville irtisanotuille firman mentyä konkurssiin?
Kyllä työtä pelkäämätön ahkera työntekijä aina työtä löytää.
Vaikka kun sinun ja kaltaistesi firmat menevät konkurssiin ja selvitystilaan vaikka jotkut niistä firmoista saavat miljoonia euroja tukea toiminnalleen yhteiskunnalta.
Nykyiset (pitkäaikais)työttömät ovat siis laiskoja ja työtä pelkääviä? Tämäkö on kommunistin/kommunismin viesti heille?
Loistavaa keskustelua! Aivan mahtavaa!
Laitatko vaikka linkin siitä kirjoituksestani jossa missä minä olen sanonut että pitkäaikaistyöttömät ovat laiskoja ja työtä pelkääviä.
Kyllä sinun nyt kannattaisi hiukan miettiä mitä oikein kirjoitteletkaan yleisille nettipalstoille.
"Kyllä työtä pelkäämätön ahkera työntekijä aina työtä löytää."
Jos ei löydä, niin silloinhan voisi olettaa, että nuo ominaisuudet puuttuvat. Et ole tietenkään suoraan sanonut, mutta kyllähän tuo kirjoitus jättää mahdollisuuden tulkita asiaa näin käänteisesti.
Siksipä tiedustelinkin, oliko tulkinta oikea.
Mielestäni se on fakta, että kaikki eivät vain löydä työtä. Tämä ei mielestäni kerro välttämättä mitään ahkeruudesta. Jos tämä mielipiteeni on oikea, niin silloin ahkera ja työtä pelkäämätön ei aina löydä työtä.
mitä tarkoitat. Perusero näkemyksissämme on, että puhuessamme lisäarvosta emme puhu samasta asiasta.
Marxin tarkoittama lisäarvo ei ole yhtä kuin kapitalististen talousteoreetikkojen liikevoitto. Autovertauksesi on yksinkertaisuudessaan hyvin monimutkainen. Lisäarvo sisältyy tuotteen lisäksi myös pääomien uudistamiseen. Jakoavaimen valmistus sisältää työn, jakoavaimella koottu hyödyke sisältää osan jakoavaimen valmistukseen tarvittavasta lisäarvosta. Eikö olekin vittumaista että jakoavain kuluu ja se on uusittava. Sinun käsityksesi mukaan jakoavain uusitaan liikevoitosta, Marxin mukaan uusinnan edellytys on lisäarvo. Tässä kohtaa mennään sitten jaotteluun yhteiskunnallisesti välttämättömästä työstä jne.
Jos homman idea olisi niin yksinkertainen kuin esität, meillä ei pulmaa ja ristiriitaa työn ja pääoman välillä olisikaan.
Kuten sanoin, kommunistit eivät ole sitä mieltä mitä sanot heidän olevan. Sinun tapauksessasi se merkitsee,ettet ole osannut asettaa kysymystä oikein. Sekoitat lisäarvon marxilaisen käsitteen ja kapitalistisen taloustieteen voitto-käsitteen. Pulma on lähinnä sinun.
Sijaitsiko firmasi umpimetsässä, tiettömän taipaleen takana jonne ei ollut tietä.Itsekö vedit tien, sähkö- ja puhelinlinjan, tietokoneyhteyden, itsekö kaivoit kaivon ja jätevesisysteemin. Onko sinulla oma postilaitos ja rautatie, pidätkö ne itse kunnossa ja auraat. Sanalla sanoen, yleinen infra on rakennettu juuri sinua varten että voit yrittää. Jos rajataan maksumiehet niin suurfirmojen jyvitykset esim. vakuutusmaksuistasi ovat merkittävät, elleivät olisi niin pikkufirmasi kaatuisi ensimmäiseen vakavaan tapaturmaan. Veronmaksajillakin lienee näppinsä pelissä kustannuksia katettaessa. Sen jälkeen kun raaka-aine firmaasi ja valmis tuote markkinoille kulkee 10 metriä pikitien sivussa, silloin firmasi ei ole saanut valtiolta senttiäkään. Sitä ennen se on saanut valtiolta suurimman osan toimintaedellytyksistään.
päätellä, että pikkuporvari yrittäjänä on surkea. Sijoittaessaan jotain hän laskee voiton päälle, hän ottaa riskin. Sitä kuulemma nimitetään yrittäjäriskiksi. Kun yrittäriski laukeaa huonoon sijoitukseen tai suhdanteisiin, niin tappio onkin väärin. Voitto taas olisi oikein. Mitä vitun yrittämistä ja reilumman yrittäjävoiton hakemista sellainen yrittäminen on, joka ei laske tappion päälle? Pitäisikö sinun saada osallistua ilmaiseksi peliin jossa on tarjolla voittoja? Pitäisikö sinulla olla mahdollisuus voittaa lotossa vaikka et ole täyttänyt kuponkia. Pitäisikö sinun saada lottoon sijoittamasi rahasi takaisin jos et voita juuri sillä kierroksella?
Mutta kuinka tuotteen arvo muodostuu kommunismissa? Periaatteessahan yhteiskunta järjestäisi työolosuhteet. Kun ihmiset muodostavat tämän yhteiskunnan, niin tuotantolaitostenhan ei tarvitse tuottaa voittoa kapitalismin tapaan, sillä jokainen työläinen tuottaisi työlleen yhtä paljon voittoa, ja lopputulos olisi plus miinus nolla. Riittää, että tuotteen hinta kattaa sen valmistukseen käytetyt resurssit. Tai oikeastaan tuotteista ei tarvitse maksaa, vaan niille määritellään suhteellinen arvo, ja ihmiset saavat tuotteita tietyllä arvolla tietyssä ajassa.
No, kapitalismissahan tuotteiden hinnat määräytyvät eri tavalla. Firmat haluavat voittoa. Toiset firmat ottavat samasta sijoituksesta enemmän kuin toiset. Tällöin tällaisen firman tuotteet ovat halutumpia, kuin toisten. Tällöin firma on tehnyt jotain, että sen tuotteet olisivat halutumpia. (Kommunismissahan eri tuotantolaitosten ei tarvitse kilpailla.) No, jos firma, eli sen osakkaat, ovat onnistuneet tekemään halutun tuotteen, niin eikö heille kuulu se osuus tuotteen hinnasta, jonka sen haluttavuus on luonut?
Viestissä, johon vastasin sanottiin tiivistetysti seuraavaa: Kapitalisti sijoittaa. Tulee taantuma, kapitalisti ei jousta. Valtio tukee kapitalistia, yhteiskunta maksaa.
No, eipä kovin moni yritys ole nähnyt näitä taantumatukiaisia. Sitä en sano, etteikö yhteiskunta järjestäisi perusedellytyksiä liiketoiminnalle. Niinhän sen pitääkin.
"Ei se kapitalisti, joka sijoitti ja voittoja kahmi, hän ei jousta, eikä luovu." Mielestäni tämäkään lausahdus ei pitänyt paikkaansa, sillä aika usein kapitalisti joutuu taantumassa tinkimään omasta osastaan.
Otan vastaan niin voitot, kuin tappiotkin. Voittoon tietenkin pyrin.
En sano, että yrittäjän pitäisi aina voittaa, mutta on väärin sanoa, että tavan duunari on se, joka taantuman pelkästään maksaa.
Maatalousyrittäjät ovat vain harvoissa tapauksissa "kapitalisteja". Maataloudessa kapitalisteja ovat esimerkiksi liikemiesryhmät, heidän porsitussikalansa tuottavat 30 000 porsasta kuukaudessa liiketoimintaperiaatteella ja palkatulla työvoimalla. "Maatalousyrittäjä" kasvattajana ottaa sitten riskin siitä, hänen osansa Prisman lihatiskin ulkofileestä on 11%. 1-3 henkeä työllistävän mitätahansatuottavan firman osuus yhteisestä tuotetusta hyvästä on vieläkin pienempi, se ei olisi ylimalkaan mahdollista ilman valtion ja kunnan toimia. Entiseen aikaan "lihasaksat" ostivat elukat, kuljettivat, teurastivat ja myivät.Lihasaksatkin itkivät elinkeinonsa menetystä osuuskunnallisen tuotannon syntymisen myötä. Missä tapauksessa lapioyrittäjää pitäisi mielestäsi tukea,pitäisikö tukea muussa kuin erikoistapauksessa, näet kaivinkonekin on keksitty?
Viime vuonna maassa tehtiin 9678 konkurssia, valtaosa konkurssin tehneistä firmoista työllisti 1-3 työntekijää. He eivät missään tapauksessa ole asemaltaan, tulonmuodostukseltaan eivätkä vaikutusmahdollisuuksiltaan kapitalisteja. Olet aivan oikeassa, heidän leimaamisensa on turhaa. Maataloustuki sinänsä ei ole pisara meressä. Se on EU:n suurin menoerä mutta eivät siitä nauti pientilalliset Suomessa eivätkä lammaspaimenet Kreikassa.
On viisasta tukea vaikeuksissa olevaa firmaa. Kaksi kolmannesta suomalaisista saa leipänsä pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Toisaalta on turha tukea taksiyrittäjää Uukuniemellä, jos kunnan syntyvyys on nolla ja perusleivän yrittäjän pöytään tuo koulukuljetukset. Toisaalta taas on viisasta tukea taksiyrittäjää Ivalossa, etelänmiesten juoppokyydit antavat elinkeinolle pohjan ja samalla taksilla se Nellimin mummokin pääsee kylille pankkiin ja verenpainemittaukseen. Muutenhan se mummo joutuisi parkkaamaan 50 kilometria moottorikelkalla. Uskolle terveisiä Ivalon keskustaan, ja Näverniemeen kanssa.
Taksiyrittäjä ja apteekkari on vapaan yrittämisen irvikuva. Molemmat alat ovat säädeltyjä, tulo ei muodostu työstä vaan lainsäädännön ja verotuksen erikoiskohtelusta. Taksilta puuttuu kilpailu,kilpailun puuttumisen rajaa lupakäytäntö ja työkalun verokohtelu. Apteekissa on apteekin hinnat paitsi Yliopiston apteekissa ei ole. Apteekkarioikeuksien haltijoiden keski-ikä on yli seitsemänkymmentä, proviisorit ja farmaseutit tekevät työn, apteekkioikeiksien haltijat ovat maanneet 40 vuotta Kreikan Samoksen auringossa ja antaneet renkien tehdä työn. Onko omistaminen yrittämistä>?
Sitra on rahoittanut maatalouden sivuelinkeinoja kohta 20 vuotta. Sivuelinkeinoja ovat olleet maatilamatkailu, kalastus- ja metsästys, talvisin eräliikunta ja kuntoilu, kotieläintarhat, koiravaljakkosafarit. Leirikoulusysteemi on merkittävä sivuelinkeino ja rahoituksen osa, samoin yhteisöjen järjestämät tapahtumat.
Miten on käynyt? Se määrä ihmisiä jonka Sitra on ohjelmallaan onnistunut työllistämään on pieni. Työttömyyteen verraten se on mitätön ja maatalouden apuelinkeinonakaan sillä ei ole mitään merkitystä. Se raha minkä Sitra on laittanut maatalouden sivuelinkeinojen kehittämiseen on noin 80 000 euroa/työpaikka. Tuolla rahalla maksettaisiin neljälle ihmiselle 20 000 euron työpalkka kotiin. Nyt sillä saadaan yksi työpaikka. Kysyt onko kannattavampaa tukea vaikeuksissa olevaa firmaa kuin maksaa sohvalle?
Yleensä on viisaampaa tukea firmaa,mutta kysyppä hiljaa itseltäsi, onko viisasta roikottaa konkurrssin partaalla roikkuvaa kuttupuistoa vuodesta toiseen kuin laittaa sama keskimääräinen 80 000 euroa työllistävään hankkeeseen?
Mikä se työllistävä hanke sitten olisi? Jos se olisi juuri sinun ideoimasi hanke ja sillä olisi´ollut menestymisen mahdollisuus ja se olisi menestynyt, niin ethän tälle palstalle kirjoittaisikaan. Tälle palstalle kirjoittavat hankkeissaan epäonnistuneet, ne joiden mielestä oman bisneksen karilleajo on ainakin valtion syytä ja verottajan syytä ja lääninveroviraston ulosmittaajan syytä ja jos se ei ole heidän syytään, niin se on ainakin kommunistien syytä.
Ensin ollaan ammattimiehiä, sitten perehdytään yrittämiseen talouslaskennan kautta, sitten opitaan systeemiin jossa tili ei tulekaan kaksiviikoittain vaan puolivuosittain. Sitten opitaan että raha tulee mälleissä. Kun raha tulee mälleissä, se sijoitetaan firmaan ja työkaluihin, eikä akan valkoiseen mersuun kattoluukulla tai tyttären Garda-järven matkaan. Firman talouslaskennassa varaudutaan ennakkoveroon,sosiaaliturvamaksuihin, talous sisältää myös varauksen ennalta-arvaamattomiin kuluihin. Varaus ei ole sama kuin mitä isännän pussissa sattuu olemaan rahaa. Näin suunnitellaan ja näin yritetään, ne ketkä eivät sitä osaa tulevat tälle palstalle itkemään että minä en valtiolta ole mitään saanut ja komut veivät loputkin.
maailmanlaajuisessa lamassa? Lama vaikuttaa euron arvoon, porrasharjoja kotimaahan valmistavaan firmaan se vaikuttaa inflaation kautta. Kaikkihan me maksamme isojen poikien pelin. Idea on siinä, etten usko kapitalismin itsensäkorjaavuuteen. Tokihan kapitalismi korjaa itseään mutta se ei pysty korjaamaan itseään kuin meidän työtätekevien kustannuksella. 90-luvun kotimaisessa lamassa tehtiin omaisuuksia ajamalla kuorma-autolla osakekirjoja Munkkiniemestä Eiraan ja ajamalla pakettiautolla rahaa Eirasta Munkkiniemeen.
Siitä on kaksikymmentä vuotta ja se aika on riittänyt pilaamaan monen yrittäjäsuvun välit kolmessa polvessa.
Nyt meillä ei ole kyseessä omakutoinen lama, nousukauden kapitalistien tunnuslause on: Nopeat syövät hitaat. Entä laskukaudella? Laskukaudellakin tahkotaan rahaa, laskukaudellakin nopeat syövät hitaat. Sitä rahaa tahkotaan juuri sinulta tai minulta, mehän olemme se sakki joka käy murikkaan kiinni ja tuottaa uuutta arvoa. Pörssi, papereitten ajaminen edestakaisin ei tuota todellista uutta arvoa, se on tämän laman syy. utta arvoa tuottaa se, että yrittäjänä käyt kiinni murikkaan ihan samalla tavalla kuin minä käyn siihen kiinni tehtaassa tai maanviljelijä pellolla.
palkanmaksajaa puuttuu. Valtiossa jossa 7 kuukautta on routa maassa pitää asua. Pitää olla talvivaatteet ja jos asettuu metrisessä lumessa männyn juureen tarkoituksenaan kaataa puu metsäteollisuuden tarpeisiin, pitää olla vähän flanellia pallien suojaksi. Juttu ei oikein onnistu zumbaamalla ja laittamalla kahden näkkileipäpalan väliin espanjalainen salaatinlehti.
Työttömien määrästä kinataan. Työvoimahallinnolla on oma laskentatapansa, Tilastokeskuksella on omansa, ministeriöllä on omansa. Tänään meillä lienee 506 000 työtöntä. Se on järkyttävä määrä.
"Kyllä tekevälle aina työtä löytyy", varmasti löytyykin. Löytyykin jos on valmis kiipeämään paskatyöhön toisien selkiä pitkin. Jotkut näyttävät olevan valmiit kiipeämään toisten selkiä pitkin ja se ei hävetä heitä edes periaatteessa.
ihan samalla tavalla kuin kapitalismissakin mutta jakotapa on toinen. Se mikä kapitalismissa menee yksityiseksi hyödyksi ja yksityiseen pottiin,sosialismissa se jaetaan yhteiseen pottiin. Sinä ja minä menemme leipomoon ostamaan munkkeja. Ostamme kolme munkkia ja jaamme ne tasan, sinä saat yhden munkin, minä saan yhden munkin mutta kolmannesta tulee kiistaa. Sosialismissa kumpikaan meistä ei saa sitä munkkia, me päätämme jättää sen pussiin ja sovimme että se on yhteinen. Niin muodostuvat pääomat sosialismissa.
Entäpä mistä me saimme munkkirahan? Marx selittää että ensimmäinen pääoma syntyi työstä. Kapitalismi selittää että se syntyi pääomasta, sijoituksesta. Marx vastaa kysymykseen mistä syntyi ensimmäinen pääoma, kapitalistinen talousteoria ei vastaa kysymykseen mistä se ensimmäinen sijoitettu pääoma syntyi.
Tokihan me kaikki tiedämme,että norsu pääsee puuhun hyppäämällä sinne toisesta puusta.
Ensimmäinen kysymyksesi on, miten tuotteen arvo muodostuu kommunismissa. Marxin talousteoria käsittelee teollista yhteiskuntaa kapitalismin vallitessa, on valitettavaa ettei se anna vastausta kysymykseesi.
Olen yhtä innokas kuin sinäkin saamaan vastauksen kysymykseen, kuinka tuotteiden arvo muodostuu kommunismissa. Olettaisin kuitenkin, ettei kommunismissakaan raha kasva puussa. Kommunistinen utopia tarkoittaa että kaikilla olisi kaikkea. Miten pikkuporvari eläisi utopiassa? Kaupasta saisi makkaraa ilmaiseksi ja hakemalla. Pikkuporvari hakisi makkaraa mätänemään, sitähän saa ilmaiseksi. Kun pikkuporvarilla olisi nurkat täynnä mätänevää makkaraa, hän ymmärtäisi ettei sitä kannata hakea kuin tarpeeseen. Makkarasta tulisi pikkuporvarille ikäänkuin rannan kivet, niitä on ja niitä riittää. Turha niitä on hamstrata. Pikkuporvarikin ymmärtäisi, että hei, tämähän jatkuu jos lähden aamulla duuniin. Myöhemmin pikkuporvari ymmärtäisi saaneensa pienen osan siintäkin, minkä nyt vie superportto Madonna tai katkokävelevä Osbourn.
Eikö olekin mielenkiintoista että Michael Jackson syntyi mustana poikana ja kuoli valkoisena tyttönä.
Eikö se ole hämmästyttävämpi juttu kuin se, että jokainen saisi kykyjensä ja tarpeittensa mukaan?
yrittäjän ei tarvitse voittaa aina mutta keskimäärin täytyy tai hän on entinen yrittäjä, sanoo Aa... mitä hyvänsä.
Työpaikat pitäisikin enemmäkseen luoda tavalla jossa eri yrittäjät kilpailevat niistä, se antaisi todellisen kuvat työn hinnasta ja tehosta. Olen aikoinaan työskennellessäni jopa virkapaikoissa huomannut monenlaista työmoraalia ja sen ohella havainnut toisille maksettavan varsinaisesta työstä todella hyvin ja toisille huonosti. Jos virassa on kuukausipalkka niin ahkerien ja aikaansaavien palkka on alimitoitettu ja taas vain virkaa hoitavien yläkantissa.
Työstä pitäisi aina maksaa vain tuloksen mukaan.
Arvon alenemiset ja konkurssi uhan alla yrittävä maksaa kyllä salaman nopeasti omaisuudellaan
ja joutuu puhtoisena henkilönä sossun jonoon.
Jos yhteiskunnan palveluita tuotetaan velaksi kuten Kreikassa, on hyödyn saaja?
Ehei, se ei ole pankkiiri.
Suomen 13 miljardia vuodessa tulee yhteiskunnan rakennteiden ylläpitoon.
Eikä sen saaja ole todellakaan Nalle tai muut miljonäärit.
Kun velka jaetaan kansalle otettaessa niin pitäähän se nyt helvetissä jakaa kansalle maksettaessakin!!
Jessus mitä yksinkertaistamista täällä taas eilen on harrastettu!
Onnistuit ensiluokkaisesti irrottamaan tekstini asiayhteydestään. Luehan ketju uudelleen, ja pohdi, valitinko minä siitä, että en ole valtiolta saanut mitään, vai oioinko sen väärän käsityksen, että laman tullessa yrittäjät saavat valtiolta ilmaista rahaa.
maksa laman korjauksen, kun osingot laskevat?
Omistajan voitot ainoastaan kapenevat.
No sehän se maksutapa onkin!
häipyä kokonaan, tuttavapiirissäni on yrittäjiä ja jos tehdään vain omin voimin 3 pv viikkoja niin kyllä se mitä jää osinkoihin mahtuu sisuaskiin, velat ja muut kulut kun joka tapauksessa pitää myös maksaa. Jos yrittäminen olisi vain kassilla rahan kotiin kantoa niin tuskin täällä kukaan mitään muuta edes tekisikään.
Huonoina aikoina siinä on monen yrittäjän koti ja muu omaisuus vaarassa kun myynnin tyrehtyessä rahavirrat tekevät saman tempun ja on kiinteitä menoja jotka pitää kattaa. Moni on menettänyt ja moni edelleen menettää.
Palkat eivät kuitenkaan laske. Paitsi niillä jotka joutuvat ay liikkeen loputtoman oman edun tavoittelun
vuoksi kilometritehtaalle.
Unohdin omistajan kärsimän arvon alennuksen. Tiedätkö mitä se voi merkitä velkaiselle pienyrittäjälle?
Koeponnistetaan taas vasuria ja katsotaan räjähtääkö se pitkin seiniä!
sinä ohjata osan palkastasi takaisin työnantajalle, jos koet, että saat palkkaa enemmän kuin kykysi ja ahkeruutesi edellyttää.
Älä kuitenkaan huolehdi muiden kyvykkäämpien ja ahkerampien palkoista.
tiedä sitä sano mikä on pääomaa ja mikä työtä. muuan kauppias valisti poikaansa: jos myyt asiakkaalle luotolla se on pääomaa ja ku perit saatataviasi se on työtä.
ps. wäinä ei linkitä ja kalle sen tietää.
mahtaako helvettiin olla laajakaistaa?
Kapitalisti tuskin on suunnitellut autoa tai osallistunut sen markkinointiin millään tavalla.
Eikä Mersun korkeampi hinta Opeliin verrattu aiheudu pelkästään brändistä. Ainakaan siitä brändistä, minkä saksalainen kapitalisti on juonut.
Ei ehkä "ruohonjuuritasolla" olekaan. Hän on kuitenkin pistänyt rahaa kiinni brändiin. Onkos kokoonpanotyöläinen osallistunut brändin luomiseen? Hänelle on aivan sama kumpaa kärryä hän kokoaa, pelti vain taittuu eri kulmassa.
Brändin ovat luoneet osaltaan tuotteen historia (mitä ei saa rahalla), sekä muotoilu ja mainostoimistot. Suunnittelu- ja mainosfirmat saavat autotehtaalta rahaa työstään. Tämä raha jaetaan työntekijöiden ja omistajien kesken. Periaate edelleen sama: näilläkin firmoilla on tietty maine, josta asiakas maksaa. Nekin ovat joutuneet mainostamaan itseään, ja onnistuneesta mainoskampanjasta firman omistaja saa korvauksen. Hänhän maksaa mainoksetkin.
Autojen hintaerot riippuvat kyllä myös esim. laadusta, mutta väitätkö, ettei hyvään brändiin yhdistetä usein myös hyvää laatua? Ja kuka tämän hyvän laadun maksaa? (Laadunvalvonta, korkealuokkaiset materiaalit, ym. ym.) Toki meseen varmasti käytetään myös enemmän arvoon vaikuttavaa materiaalia, jotta autosta ja moottorista saadaan isompi. Ja kukas ylimääräiset raaka-aineet maksaa?
Työläisen työ on mekaanista: hän tekee, mitä johto käskee (lain puitteissa). Hänelle on periaatteessa sama taitteleeko hän pellistä Johtotähteä vai Ooppelia, työnkuva on aina sama. Tämä työ ei vaikuta tuotteen brändiarvoon. Brändi, jonka mukaan tuotteesta maksetaan, on jo luotu.
ei ole,ellei ole vastaanottajaa. Ensin luodaan markkinat ja sitten brändätään tuote. Te olette melko typerä mennessänne mukaan brändäämiseen. Ihmisen normaaleja olotiloja ovat väsyttäminen/nukuttaminen, on ihan normaalia että ihmisellä on kuuma tai vilu, on täysin normaalia että on nälkä tai jano. Te talutettavat olette tehneet janostanne brändin johon kolafirmat vastaavat. Kaupungilla,festareilla teidät tunnistaa juomapullosta. Teidän juomapullossanne on brändi. Normaalisti ihmiset juovat janoonsa vetta ja syövät nälkäänsä ruokaa. Teillä pitää ruumiinne ravinnoksi olla brändi ja Happy Meal. Se on naurettavaa.
Tänä yönä kolmessakymmenessä paperitehtaassa, Rautaruukilla Raahessa, Luvatalla ja titaanioksiditehtaalla Porissa, Tornion Outokummulla, Imatran rautatehtaalla, Valkeakosken viskoositehtaalla ja kymmenissä muissa paikoissa jätkät ajavat satojen miljardien vehkeitä. Raahen Rautaruukin masuunit imevät joka kahdeksas minuutti 40 tonnia rikastetta tai koksia. Ajatteletko ihan tosissasi sen tapahtuvan mekaanisesti, käskyttämällä ja että työntekijälle tulos on ihan sama?
Oletkohan sinä juuri se sama poika, joka neljä vuotta sitten kertoi tienaavansa valmistuttuaan kaksikertaa sen mitä me? Olitkohan sinä juuri se poika, jonka äidillä oli oma parturiliike mutta siveä äiti? Olitkohan sinä se poika joka kertoi menevänsä Ruotsiin tienaamaan ja valmistuttuaan muuttavansa pois tästä maasta joka ei anna sinulle mahdollisuuksia. Kaivelempa huomenna arkistoita.
Silloin pentuna sinulla ei ollut käsitystä työntekemisestä. Vuodet eivät ole sinua parantaneet, se tarkoittanee että tukkasi on yhä nätisti ja äiti tekee edelleen kolmikymppiselle pojalle voileivän käteen.
Otsassasi, perseessäsi, juomapullossasi ja hötöaivoissasi on brändi. Niistä puhu mutta elä nyt helvetissä työstä. Katsos pitäähän olla edes pieni yhtymäkohta siihen mistä puhuu.
Paperitehtaalla työntekijän työ on saada sitä myytävää paperia aikaan. Tehdas on asettanut paperilleen tietyt standardit, joissa tulee pysyä. Toki työvaiheet eivät välttämättä suju aina juuri samalla tavalla, mutta ei työläisen työtaakka ole sidottu tehtaan maineeseen, brändiin. Tällöin työläisellä ei ole osuutta brändiarvon muodostumisessa.
Ja onko typerää mennä mukaan brändäämiseen? Ihmiset tekevät itse päätöksen, ovatko valmiita maksamaan brändistä. Jos brändistä on valmis maksamaan nolla euroa, niin silloin tuote on valmistettava itse, sillä jokaisella yrityksellä on tietty maine, josta joutuu vähän maksamaan. Aika paljon sitä valinnanvaraa kyllä annetaan. Voit ostaa kallista coca-colaa, tai lidlistä freeway-colaa.
Afrikan köyhillä alueilla riittää, että tavara ajaa vain asiansa. Näet sen heidän vaatteistaan, ja asunnoistaan. Siellä ei ole varaa maksaa brändistä. Mutta huomaa: siellä tavaroista maksetaan vain raaka-ainekulut ja työ. Työ tehdään itse, joten sitä ei makseta rahana, vaan työaikana. Materiaalit löydetään usein itse. Kun tuotteita tehdään itseä varten, niin on aivan sama, millainen maine tuotteen valmistajalla on. Tällöin brändiarvoa ei pääse muodostumaan.
Toisinsanoen, kun ostat tuotteen ulkopuoliselta, sinulla on jokin käsitys tuotteen valmistajasta. Jos käsitys on positiivinen, se näkyy tuotteen hinnassa positiivisena. Kukapa hyvämaineisesta tuotteesta ei voittoa ottaisi. Jos käsitys on negatiivinen, se näkyy hinnassa negatiivisena. Tällöäin hinta putoaisi alle yrittäjän omakustannehinnan, ja kaupat jäävät usein tekemättä. Mutta huomaa myös, että brändiarvo on yksilöllistä. Joku toinen voi arvostaa tuotetta, jolloin monenlaisille tuotteille löytyy markkinoita.
Tätä ketjua kun lukee, niin huomaa sen suurimman eron kapitalismin ja kommunismin välillä:
Kommunisti sanoo "Asia on näin!"
Kapitalisti sanoo "Asia on näin, sillä perusteella, että..."
asettelu osoittaa, ettei sen tekijä ymmärrä tippaakaan sitä miten hinta muodostuu.
Kysymykseen on tuossa muodossa mahdotonta vastata mitenkään valaisevasti.
tokihan tuosta "riistettävästä" osuudesta pitää vähentää materiaalikulut, kuljetuskulut ym. jotka eivät ole voittoa. Idea kuitenkin se, että kommunisti sanoo kapitalistin riistävän osan työn tuloksesta (minkä takia he haluavat kapitalismista eroon).
Kysymys onkin, että onko paremmin palkattu työläinen enemmän riistetty, jos kapitalisti ottaa hänen työstään suuremman voiton? Työläinen tekee saman verran työtä, saa enemmän palkkaa, mutta kommunistiperiaatteen mukaan häntä riistetään enemmän. Periaatehan on, että jos kapitalisti maksaa työstä palkkaa kympin ja myy kahdella, niin työläiseltähän on jäänyt saamatta osa työn tuloksesta, jonka hän kommunismissa saisi itselleen.
Avauksen ideana oli siis, että mielestäni kapitalisti on luonut tuotteelleen tietynlaisen brändin, josta asiakas maksaa tietyn summan. Brändimarkkinoinnin ansiostahan merkkituotteet maksavat vastaavaa ei-merkkituotetta enemmän. Molempien tuotteiden tekijäthän tekevät kuitenkin samankaltaista työtä, joten brändin arvo perustuu markkinointiin.
Kysymykseenhän ei siis oikein voi antaa yksiselitteistä vastausta, vaan tarkoituksena on pikemminkin pohtia markkinatalouden luomien brändien vaikutusta tuotteen hintaan, ja pohtia, kuuluuko tämä lisähinta brändin luojalle, vai brändätyn tuotteen tekijälle.
Kerroppa kuka on brändin luoja?
Brändin luo yritys. Se maksaa mainokset, tuote-esittelyt sun muut, jota tarvitaan, kun tuotteesta annetaan jokin vaikutelma. Käytännön työn hoitavat työntekijät, joille firma maksaa työstä palkan. Toisaalta näiden työntekijöiden työllä ei vielä synny valmista brändiä, sillä heidän ideansa on tuotava esille. Hyvä keino tähän on mainostaminen, jonka maksaa firma.
Brändiin vaikuttaa myös laatu, joka riippuu pitkälti firman panoksesta tuotekehitykseen, materiaaleihin, laadunvalvontaan... (Vähäinen panostus, heikko brändi, huono tulos). Näistä panostuksista päättää firma, ei työläinen. Tällöin palkka hyvästä brändistä tulee firman omistajille.
Käytännössähän kuluttaja muodostaa itse mielessään kuvan tuotteesta, joten brändin voi katsoa olevan myös kuluttajan pään sisässä. Hänhän loppupeleissä arvioi tuotteen. Työläisen työpanos ei hänen mielipiteeseensä vaikuta, hän arvioi, onko firma tehnyt hyvän tuotteen, sillä yksittäinen työntekijähän ei vaikuta tuotteen ulkonäköön tai laatuun. Hän tekee standardityönä määrätynlaista tavaraa. Toki toimenkuva voi olla myös luovaa suunnittelua, mutta firma sanelee pitkälti, mitä tyyliä tuotteen tulee edustaa, ja vastaa loppupeleissä itse hyväksymistään tuotantokappaleista.
Kun palstoilla kirjoitetaan, talouspolitiikasta, energiapolitiikasta, ja puolustuspolitiikasta, täytyy vain ihmetellä, miten vahvoja mielipiteitä ihmiset muodostavat erittäin vaatimattomilla tietomäärillä.
Marxin työteoria käsittelee työväenluokan asemaa kapitalismin vallitessa. Se on melko rajattu alue. Kuten ketkään muutkaan aiemmat, merkittävät teoreetikot eivät olleet kiinnostuneita marginaaleista niin Marxkaan ei ollut. Samalla tavalla kuin porvarilliset taloustieteilijät eivät kiinnittäneet huomiota timanttien hinnanmuodostukseen tai veden hintaan Saharassa, samalla tavalla Marx keskittyi oleelliseen.
Oleellista on mistä pääomat syntyvät. Porvarilliset taloustieteilijät selittivät tarvittavan kolme tekijää, pääoma, raaka-aine ja työvoima. Smith ja Ricardo selittivät alkutekijäksi pääoman, Marx sanoi ettei se mylly pyöri ellei sitä joku pyöritä. Marx selitti alkutekijäksi työn.
Marx rajasi työteoriansa koskemaan ainoastaan teollista työtä kapitalismin vallitessa. Onkin melko typerää vaatia siltä muuta. Tosin Marx lähtee samasta mistä klassinen taloustiede lähtee, Ricardon käsityksestä maankorosta. Maankorko on kasvu, kasvusta hyötyy joko maan omistaja tai maata viljelevä. Missä suhteessa hyötyy ja onko liikkeelle paneva voima omistaminen vaiko maan muokkaaminen. Klassikoista konservatiivinen Ricardo oli Marxia "vasemmalla". Juuri maankorkoteoriaan perustuen Ricardo esitti maan yksityisomistamisen kieltämistä. Ricardolla ei ollut muuta tietä selittääkseen pääomien synnyn.
Ei eilisen eikä tämän päivän yhteiskuntatieteilijöitä kiinnosta yksittäistapaukset, jos kiinnostaisi he eivät olisikaan yhteiskuntatieteilijöitä.
Jos sinun kotikaupungissasi järjestetään lääkärikonferenssi niin he ovat aika vähän kiinnostuneita virtsakivistäsi - marginaalista.
Sen verran voisit arvostaa taloustieteen klassikoita, että ottaisit selvän heidän perusasettamuksistaan. Sinun tapauksessasi käy nyt niin, että kuvitellessasi kumoavasi Marxia kumoatkin porvarillisen taloustieteen klassikkoa, Ricardoa. Se on melko typerää porvariltakin mutta odotettavissa pikkuporvarilta. Pikkuporvareiden paras tunnusmerkkihän on se, että he ovat erityisen hanakoita puuttumaan asioihin joista heillä ei ole helvetinkään käsitystä.
Ihan ite Iikku. Enkös juuri minä ole parin vuoden ajan oikaissut sinun pientä tietomäärääsi? Tahdotko esimerkin, haluatko linkin vai selataanko arkistoa?
ole oikea tiede vaan eri ihmisten mielipiteitä asiasta. Jos se olisi oikea tiede se olisi ennustanut ja siten välttänyt lamat joita minunkin elinaikanani on ollut lukuisia. Taloustieteilijät ovat väittäneet yhtä sun toista mutta oikeita päätelmiä ei juuri ole näkynyt, seuraava tieteilijä aina kumoaa edellisen päätelmät. Sattumaltahan aina joku on oikeassa kun esitetään vastakkaisia ennusteita ja veikkauksia. Miksi yleensä kutsua moista sohellusta tieteeksi, taloustutkimus olisi paljon parempi ja oikeampi nimitys asialle.
mieluummin jonkin verran yksilöity, ettei pelkkää vittuilua!
Karl Marx
kommenttisi arvailujen varaan, sanon kuitenkin Marxilla olleen oikeus mielipiteisiinsä siinä kuin muillakin, mies miesten joukossa periaatteella. Vaikka hän heitti uutta ajatusta kehiin niin mitään profeettaa en lähtisi hänestä tekemään komujen tapaan.
lainalaisuuksensa.
ne lainalaisuudethan ne neukkulankin kaatoivat.
Karl Marx tiesi.
pitänyt vaan päänsä kiinni. Olisi muutama ihmishenki säästynyt.
Anteeksi, muutama miljoona.
älä syö enempää kuin tienaat.
tai mitä se parta-Kalle tiesi? Sitä et huomannut kertoa.
MOLSKIS!
Mersu maksaa palkkaa työläiselle 1000e ja Opel 900e. Mersu myy tuotteensa ulos hintaan 50000e ja Opel hintaan 25000e. Kun nyt yritetään laskea lisäarvo, niin meiltä puuttuu Pysyvän Pääoman osuus sekä Mersu- että Opel-tapauksesta. Meillä on käytössä vain Vaihteleva Pääoma Mersutapauksessa 1000e ja Opeltapauksessa 900e sekä myyntihinta Mersutapauksessa 50000e ja Opeltapauksessa 25000e, joten me emme voi käyttää mallia Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo. Koska puuttuu esimerkistänne Pysyvän Pääoman osuus, niin Minä en ainakaan pysty vastaamaan yhtään mitään Teidän kysymykseenne eli siihen, että kumpaa on riistetty enemmän.
enemmänkin fysiikantehtävänä. Kun fysiikassa tarkastelemme kahden kappaleen liikkumista, emme ota huomioon maapallon pyörimistä, emmekä avaruuden laajenemista, vaan rajaamme itsellemme sopivan koordinaatiston, jossa kappaleita tarkastellaan.
Jos kyse on esim. kahden kappaleen kiihtyvyyksien laskemisesta, meidän tulisi ottaa huomioon ilmanvastus, joka voi vaihdella ilmakehän tiheyden mukaan eri paikoissa, ja täten olla eri kappaleille erilainen. Usein ilmanvastus on kuitenkin sama, tai se on niin pieni, että se ei käytännössä vaikuta. Tällöin sitä ei tarvitse ottaa huomioon, ellei tehtävänannossa toisin sanota.
Sama juttu tässä: yksinkertaistetussa esimerkissä voimme ajatella myyntihinnan, josta vähennetään palkka, olevan puhdasta voittoa. Autotehtaat olivat vain esimerkkejä, ja voimme yleistää periaatteen toimimaan alalle, jossa hinta maksetaan palvelusta, jolloin palkkakulujen lisäksi muut kulut voivat ola varsin pienet. Tässäkin tehtävässä voimme olettaa pysyvän pääoman olevan a. molemmissa tapauksissa sama, b. niin pieni, että sillä ei ole merkitystä laskun kannalta.
Mutta tehdäänpä asiasta nyt niin yksinkertainen, kuin mahdollista. Minun ei ollut tarkoitus laittaa ketään laskemaan, vaan antaa kommunisteille aatteellista pohdittavaa. Jos kommunistit ovat siis sitä mieltä, että kapitalistin ottama voitto työläisen valmistamasta tuotteesta on väärin, ja että kommunistiyhteiskunnassa työläinen saisi koko työn tuottaman tuloksen itselleen ilman välikäsiä.
Onkin siis hyvä pohtia, onko kapitalistin voitto ansaittua vai ei. Markkinatalouden kilpailuasetelma pakottaa kilpailuun, mikä taas johtaa brändäämiseen yritysten korostaessa omaa myyntiartikkeliaan. Brändillä on vaikutus tuotteen hintaan, vaikka tuotteet olisivat vastaavia. Esim. kultainen Rolex maksaisi enemmän, kuin kultainen Leijona, jos sellainen olisi. Tämä brändin tuoma lisäarvo taas on yrityksen markkinoinnin, tuotteen tunnetuksitekemisen, ansiota. Mielestäni kapitalismi on oikeutettu järjestelmä, koska kapitalistit luovat itse tuotteisiin sen lisäarvon, jota he osinkoina nostavat.
Tuotannontekijöitä on kolme, pääoma (kone), raaka-aine ja työvoima. Kaksi ensimmäistä sisältävät jo lisäarvoa, se lisäarvo siirtyy ja ilmauksensa, joka on hinta, se saa vasta markkinoilla. Työvoima tuottaa koneen uusintamiskulut, raaka-aineen hinnan ja itsensä. Loppu on lisäarvoa.
Sen lisäarvon porvari pistää taskuunsa ja nimittää sitä yrittäjävoitoksi.
Näin syntyvät pääomat myös sosialismissa. Ero on siinä, että sosialismissa yli jäävä osa pannaan yhteiseen kassaan.
Eri asia on sitten se,pantiinko se yhteiseen kassaan ja miten sitä käytettiin, siitä voidaan keskustella. Tasan varmaa on kuitenkin, että kapitalismissa sitä lisäarvoa ei panna yhteiseen kassaan, lisäarvon ryöstää se,jolla ne pääomat olivat.
Rasko on vanha termi maan vetovoimalle. Rasko on niinkuin vähän pakko, se on luonnonlaki johon ihminen ei voi vaikuttaa. Puhut markkinoiden pakosta, ne muka velvoittavat ja laittavat meidät tekemään jotakin. Niin ei toki ole, markkinat eivät ole luonnonvoima johon emme voi vaikuttaa, markkinat ovat ihmisten tekemiä ja juuri me ihmiset päätämme markkinoista. Kyse on meidän valinnoistamme, me teemme markkinoista juuri sellaisen kuin me haluamme.
Kuka sinulle on kertonut että ihmiset tahtovat brändejä? Kysyntäkö säätelee markkinoita vai tarjonta?
Mistä meille olisi syntynyt tarve hampurilaisiin ellei tarjontaa olisi ollut ennen kysyntää. Ilman tarjontaa söisit mummosi pyttipannua etkä pitsaa.
Melko vallattomasti laajensit Marxin brändeihin. Marx puhuu työväenluokan asemasta kapitalistisen tuotantotavan vallitessa. Marx ennakoi pääomien kasaantumisen ja kokoontumisen kapitalismissa, esimerkiksi Coca Colan brändi on sitä. Vittuloitako Marx kolasta tiesi ja kolan brändistä.
On ihan yhdentekevää panetko pääomaa ja raaka-ainetta läjään meillä tai Filippiineillä, ilman murikkaan kiinni käyvää jätkää siitä ei synny sen paremmin limua kuin brändiä. Brändikin saa ilmauksensa vasta markkinoilla, sen hinta muodostuu siellä. Puussako se brändi kasvoi vai tekikö sen joku?.
yrittäjävoittoa vai palkkaa siitä, että on keksinyt mitä muutoin joutilailla teettää? Minä lasken sen palkaksi.
Lähdepä kaupungille kävelemään. Näet ihmisten puhuvan Nokialla, vaikka kiinalainen Aikon ajaisi saman asian. Näet heillä myös merkkivaatteita, vaikka lakanoista ommellut vartaloa myötäilevät ryijytkin pitävät lämpimänä.
Deodoranttiakaan ostaessa ei riitä, että hienhaju pysyy poissa. Senkin pitää olla merkkituotetta. Mitä muuten luulet, jos kaupassa olisi litran purkkeja, joihin annosteltaisiin eri tuotteita. Ketsuppia, jugurttia ja kaikkea muuta annosteltaisiin kauhalla purkkiin. Moniko ostaisi, kun naapurikaupasta saa Felixiä ja Danone Actimelia hienoissa purkeissa.
Ei ole tarkoituskaan laajentaa Marxin ajattelua brändeihin. Kommunismissa brändejä ei olisi. Ne ovat syntyneet kilpailun tuloksena, eli markkinataloudessa. Brändejä on ollut jo Marxinkin aikaan, joten on hänen vikansa, jos ei niitä ottanut huomioon.
Ja brändin arvo ei myöskään kasvanut puussa. Se on mielikuva, joka ihmisille on luotu tuotteesta. Tämä mielikuva on luotu pääasiassa mainonnalla, ja laadukkailla tuotteilla, joiden kustannukset maksaa kapitalisti.
Niin ja vielä, mikä säätelee markkinoita, kysyntä vai tarjonta? No, kun ne molemmat ovat olemassa, niin ne riippuvat toisistaan. Kun julkaistaan kokonaan uusi tuote, niin on vaikea sanoa syntyikö kysyntä vai tarjonta ensin. Periaatteessahan tarjontaa voidaan katsoa olevan, kun tuote on ilmestynyt. Toisaalta esim. uuden automallin julkaisussa on todennäköisesti olemassa vasta muutama prototyyppi, jotka eivät edes päädy asiakkaille. Tällöin kysyntä syntyy ennen tarjontaa. Jos tarjonta olisi ennen kysyntää, niin miksi uusia autoja joutuu odottamaan kuukausikaupalla tehtaalta?
Kysyntää voi olla myös ennen kuin tarjonnasta on tietoakaan. Esim. potentiaalisia tehokkaan syöpälääkkeen ostajia olisi varmasti jonoksi asti.
lähes kuka tahansa voisi keksiä työtä?
mitä palkkatyötä sinä olet keksinyt ja palkannut jonkun sitä tekemään? Tai vaikka joku kaverisi? Oletteko itse ihan markkinoineet tuloksenne ja oliko tulos positiivinen? Kerro ihmeessä!
Luonnonvarat on jaettu jo satoja vuosia ennen minun syntymää.
Kuvitteletko sinä pässi, että pääoma syntyy ideasta?
jos on ideaa. Minulla lähti työkaverini kanssa ja vaikka olen eläkkeellä se idea elättää useita perheitä edelleen. Jos totta puhutaan niin noin vuonna 1977 kolme kaveria sijoitti noin puolenkuukauden palkkansa yrityksen perustamiseen, nyt sen arvo on jo vuosien palkka ja ihan vaan ideasta. On pysytty pystyssä jo useampi lamakin varsin pienin notkahduksin ja taas ollaan nousussa.
Kyllä ideasta saa pääomaa jos vaan oma pää kestää ja uskoa riittää. Lisäksi pitää todella olla luottamusta omaan kykyyn hoitaa homma kun ei ole sitä kapitalistia maksamassa laskuja vaan se pitää tehdä ihan itse.
kapitalistin, työntekijän, asiakkaan ja veronmaksajan elätti.
Kolmonen kerrotaan jollain luvulla. Myös nelonen kerrotaan jollain luvulla, joka ei kuitenkaan ole sama kuin se millä kolmonen kerrottiin. Kumman tulo on suurempi?
Pikku-Kallelta, kengännumeroni on 44, olen eilen ostanut torilta 5 sipulia ja autoni rekisterikilpi päättyy numeroon 8. Siis miten vanha olen?
Kalle vastasi 38. Oikein, sanoi opettaja. Miten päädyit tulokseen?
Serkkuni on 19 ja puolihullu, vastasi Kalle.
systeemin mukaan, suunnittelu on Venäjällä lapsipuolen asemassa. Ja se on johtanut siihen, että kaikki käyttötavara tulee Venäjälle ulkomailta, ja vienti perustuu energiaan ja raaka-aineisiin.
Ladaa ei voida myydä ulkomaille kuin tukiaisilla.
kapitalismi ei ole saanut aikaan muutosta. Se on sääli.
on tämän sukupolven asennoitumisessa, tämä sukupolvi on kommunistien kasvattama ja siellä tapettiin yrittäjyys, omalle työlle ei annettu arvoa kun palkan sai vain aamulla ilmoittautumalla työpaikalle.
Venäjä nousee vasta parin sukupolven jälkeen kun komuopit ovat painuneet historian syvyyksiin.
Venäjähän oli ennen bolshevikkivallankumousta maailan edistyksellisin, modernein ja innovaatisin valtio.
pysähtyi bolsevikkivallankumoukseen, muualla se jatkui.
Saahan?
Minun tietojen mukaan kehitys neuvosto-Venäjällä oli 20-luvulla huimaa aikaisempaan nähden sekä muuhun maailmaan nähden.
Takaa ajettavaa olikin melkoisesti.
Eipä tosiaan aiemmin maatilalliset mieluummin teurastaneet karjaansa, kun antaneet sitä ilmaiseksi pois. Johtuisiko siitä, että aiemmin oman työn tuloksen sai pitää itsellään?
NL:n viralliset kehityslaskelmat kyllä tiedetään, ja niillä onkin pyyhitty takapuolta jo vuodesta 1991.
Koitetaan nyt pitää naama peruslukemilla, vaikka NL:n huimasta ylivertaisuudesta puhummekin!
noin sanonut. Kiinnitin huomiota siihen miten Neuvostoliitto jäi jälkeen kehityksestä kun vertaa naapureihin ja länteen yleensä. Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa jne. elintaso ja elämäntaso nousivat koko ajan sotien jälkeen mutta itä jäi lähtökuoppiin eikä kuullut lähettäjän laukausta.
Kommunismi esti väen matkustelun lännessä joten he eivät saaneet kokonaiskuvaa kehityksestä, kommunismi ei kannustanut kehitykseen alhaalta alkaen vaan kaikki annettiin ylhäältä, sooloilua pidettiin Siperian matkan arvoisena ja lippu oli vain yhteen suuntaan. Miten siinä innovatiivisuus olisi kehittynyt?????
kelpaavan eestiläisille neuvostoaikaiset voimalaitokset.
Tosin pian tulevat näkemään, että nekään eivät ole ikuisia.
Viro elää lähes pelkästään Neuvostoliiton jäänteillä.
Kova on eestiläisten tulevaisuus, kun kaikki valmis on kulutettu loppuun.
Eikö edes näin markkinatalouden lama-aikana tule yhtään ikävä kommunistijärjestelmää?
Teorioita on monenlaisia. Käytännössä kapitalistimaissa se elintaso vaan on korkeampi, sille ei komuteoriat mahda mitään.
Saattaa tulla vanhat hyvät ajat mieleen, kun Neuvostoliiton yhä lämmittävä hiillos on lopullisesti hiipunut.
neuvosto-Virossa sensuroitiin suomalaista kokkausohjelmaa, ettei kansalle selviä totuus länsimaisesta hyvinvoinnista? Tuli Iigorilla kiire selittää ruoka-ainesten olevan pelkkää muovia, tai että suomalaisilla ei niihin ainakaan ole varaa.
Mitä luulet, joko nykypäivän virossa ruokailutottumukset jo lähentyvät suomalaisten ruokailutottumuksia? Kun neuvostoliiton liekki ei enää polta persiitä!
No onhan se rankkaa neukkulan jäljiltä ruveta rakentamaan kauppasuhteita ulkomaailmaan tyhjästä!
Kun on totuttu siihen, että neukku istuu niskanpäällä! Stalin kaljamahoineen, ja vaati alamaisiltaan lisää sisäfilettä paskaiseen suuhunsa! Palkinnoksi itselleen, suorittamistaan verilöylyistä!
HYI HELEV...
edes nykyaikaisia savukaasujenpuhdistuksen suhteen? Pakkohan niiden on käyttää investoinnit loppuun, venäläisethän veivät heiltä pääomat omiin tarkoituksiinsa. Mistä ne virolaiset nyt yht'äkkiä saisivat rahaa kaiken uudistamiseen? Kerralla?
Paljonkohan siellä todellisuudessa niihin NL jäämistöihin nojataan elämässä? Veikkaan sinun hieman liioittelevan.
Kun lukee näitä vastauksia, niin on ihmeteltävä kyllä ihmisten moninaisia tulkintoja! Jotkut ottivat tämän laskutehtävänä, toiset brassailevat taloustermeillä!On se nyt vaan ihme, jos ei minkäänlaista perusajatusta tekstistäsi löytänyt! LUKEKAA NYT TÄSTÄ: varmaan haettiin sitä, kuuluuko se hinta mikä kulut vähennettynä myydystä tuotteesta jää, työläiselle vai kapitalistille.
Mielenkiintoinen näkökulma siinämielessä, kun komut sanovat kapitalistin vetävän välistä heidän hyvinvoinnistaan, niin jos se kapitalisti myykin mielikuvia eikä toisen tekemää työtä.
Siitä lähdetään, että luonnonvarat ovat yhteisiä ja työ kuuluu sen tekijälle.
Mielikuvilla ei ole todellisuudessa mitään arvoa.
Onhan niillä. Jos haluan maksaa satatonnia extraa siitä, että voin kehua ajavani ferrarilla, niin on sillä joku arvo. Ei kaikille, mutta tuo brändimarkkinointihan kohdistetaan potentiaalisille ostajille. Onko ferrarin lisäarvo syntynyt raaka-aineista ja työstä, vai mielikuvista? Yhtänopean Corveten saa n. 1/3 hinnalla.
Luonnonvarat ja työ ovat ostettavissa.
arvo jos mulkunjatkeita arvostavia riittää. Kun ostat ferrarin ja ajat sen 20 m ulos liikkeestä, siitä tulee käytetty ferrari jonka arvo putoaa viidenneksellä. Tappiosi syntyy nimenomaan mielikuvastasi. Ferrarisi käyttöarvo ei tietysti laske, se on edelleen ahdas ja epämukava auto jonka kaarreominaisuudet ovat mitättömät, jonka vaihteistoväli ei sovi normaaleille teille, jonka ajoasento on luonnoton ja jonka turvallisuus on täysin luokaton.
Niin Ferrarin kuin Corveten lisäarvo muodostuu siitä, että niillä pillua saavat varakkaiden isien pojat jotka muuten eivät saisi.
Marx ei varsinaisesti ottanut kantaa tähän lisäarvoon, Marxin kannalta oli kai yhdentekevää vetävätkö kaltaisesi päiväunien näkijät käteen vaiko panevat naapurin lammasta.
hahhah.
Miksiköhän?
Onkohan se eunukki?
Normaalit miehet kai kiihottuu noin voimakkaasti vain naisesta, mutta tämä eunukki vaahtoaa koko yön jostain lisäarvosta.
olisi itseisarvo niin miksi mennä riistäjän tarjoamaan palkkatyöhön? Voihan sitä itsekin tehdä, sitä työtä. Kysehän on siitä, että pitää olla mitä tehdään, suurenko arvon ideoinnille ja työympäristön kustannuksille voi komun mielestä asettaa, suuriko osa tuotteen hinnasta kuuluu sille infralle joka mahdollistaa työn tuntemassamme muodossa?
Ferrarin ja Corveten arvo nousee ajan oloon AINA!
Nouseeko latukkasi arvo samassa suhteessa?
Ja unohdit että autotyöläiset ne Ferrarin ja Corveten tekevät.
Jänskä juttu, mutta riistävätkö Ferrarin ja Corveten tekijät OSTAJIAAN mielestäsi!!
Vai moitit Ferrarin kaarreominaisuuksia? Herran jestas!
Kirjoituksestasi välittyy tuskasi siitä että huono pillutuurisi olisi mielestäsi kiinni latukasta!!!
HOHHHOHHOHHHOOOOO!!!!
Mistäs muuten johtuu että sikakommari johtajat hyvin usein mieltyvät länsikaaroihin.
Kuten vaikkapa Persnehvin paskakasa!
Marxin kannalta laadanisikin on yhden tekevä asia.
AInoa asia josta minä ja partapaska voimme olla samaa mieltä.
Käytetyllä autolla on käytetyn auton "brändi". Jokainen voi itse arvioida haittaako arvonpudotus omaa taloutta. Älä näe sitä vain huonona asiana. Jos käytetyssä autossa on samat ominaisuudet kuin uudessa, niin hyvähän se on jos vähän köyhemmälläkin joskus ferrariin olisi varaa.
Mihinkä ferrarin arvo muuten perustuu, kun pelkkä nimen mainitseminen saa aikaan puheita eläimiinsekaantumisesta? Kenties joku haluaa maksaa siitä että kommaria vituttaa. Onko ferrarin ja corveten hintaero selitettävissä sillä, että ferrarilla saa pillua kolme kertaa enemmän?
:)
Ja ettei elämä mene vakavaksi niin laitetaanpa tähän väliin video, missä ferrarikuski kertoo mielipiteensä tähänkin asiaan: http://www.youtube.com/watch?v=aR_kz8l9CjE
noita Suomessa näkee, mutta aina silloin tällöin tulee joku yksilö bongattua.
Oletko muuten T Urpo ihmetellyt, miksi ladaa joutui aikoinaan odottamaan pidempään, kuin käsintehtyä ferraria? Myös kommarit saa vastata!
Saahan silti nauraa, saahan?
Omistavan luokan olisi maksettava suurempi hinta siitä infrasta, minkä me työtätekevät heille tarjoamme.
olisi ilman sitä omistavaa luokkaa, siitä on työläisen maksettava jotta hän saa sitä käyttää. Voithan sinä alkaa sen infran rakentamisen omaan käyttöön, ei sitä missään kielletä. Rakennusluvat vaan kuntoon ja kaivurit töihin, siitä se alkaa, kuopasta, yleensä.
Meinaat, että kuljetusfirmalla töissäolevan rekkakuskin olisi maksettava tien käytötä?
Oletko sinä ihan täysissä järjissä?
Mitä siitä tulisi, että jokainen rakentaisi oman tien jota kulkea?
maksavat veroa, että nämä taloutta ylläpitävät toiminnot voidaan kustantaa. Komu sanoo, että infra on yhteiskunnan kustantamaa kapitalistia varten, mutta olisiko komulla töitä ilman infraa?
infraa ilman "komujen" työtä?
mennä perille. Kysehän on pääomien avulla luodusta infrasta joka vaaditaan töiden tekemiseen. Siihen tosin kuuluvat myös tiet jotka mainitsit.
Kyllä se kuski nytkin maksaa siitä tien käytöstä joskaan ei suoraan. Se maksetaan siitä arvosta joka saadaan siitä kuljetuksesta jota se kuski suorittaa, osin suoraan veroina ja osin polttoaineen mukana jotka ovat juuri sitä infraa joka mahdollistaa sen, että kuskilla yleensä on työtä. Siihen kuuluvat mm. kuljetusyrittäjä tai yhtiö joka on monen yrittäjän kompus. Siihen kuuluu auton valmistaja, auton myyjä, korjaamot, tiet, huoltoasemat jne. kaikki tuo pitää maksaa omalta osaltaan siitä arvonlisästä joka siitä kuljetuksesta syntyy.
Oliko liian vaikeaa? ehkä mutta maailma ei ole yksinkertainen kuin yksinkertaisille.
ja neukkulassahan käytetystä ladasta joutui maksamaan enemmän, kuin uudesta. Nimenomaan tämän odotusajan takia. Kysynnän ja tarjonnan lakia ei onnistunut kommunismikaan kumoamaan.
Ja bisnestilaisuuden tullessahan aina sen joku käyttää hyväksi, vaikka sitten käytettyä ladaa myymällä. Minkäs kommarit sille mahtavat, että kauppa se on mikä kannattaa. Vaikka kuinka kommaripaskalandiassa elettäisiin, niin aina joku löytää markkinaraon, se on luonnollista.
Onneksi Suomessa on tavallinen työläinenkin saanut vaikka uuden auton samantien lyötyään rahat tiskiin. Tosin, jos haluaa varusteita valita mielensä mukaan, niin joutuu tuskaiset pari kuukautta kärryään odottamaan. Tosin onhan se vähän vähemmän, kuin puoli elämää.
Tosin Suomen tiet ja muu infra ovat isolta osin kommunistien rakentamia.
Ei kuitenkaan voida sanoa, että työnteko sinäänsä aatetta katsoo.
Tai ottaa puatin alle ja painuu Saksaan.
Siellä on valinnanvaraa työläiselle yllin kyllin.
Moni työläinen lasketteleekin paremmalla tuontiautolla.
Sorvikaveri kävi Saksasta Audi A4 Avantin 3 litran turbodieselillä.
Säästi 6 tonnia maksamalla verot valtion kassaan vs. Suomessa kaupan oleva vastaava.
Kyllä markkintalous on työläisellekin parempi kuin ylihintaista paskaa pakon edessä tarjoileva
sössimälismus.
Saa IHAN ITSE päättää mitä riiston tuloksellaan tekee.
Sekös kommarin lutikkaa narisuttaa!
ovat meillä olleet asemassa jossa heillä on ollut moinen valta maamme suhteen? Mitä infraa ne ovat meille luoneet? Tuskin mitään, jossain saattoivat aikoinaan olla yhtenä mukana mutta heidän rahoittamiaan tuskin paljoa löytyy. Jos kuitenkin niin mitä? Sehän tietysti jäi sanomatta.
Rakennusmiehet ja maanrakennusmiehet ovat historian aikana olleet valtaosin kommunisteja ja ovat sitä isolta osin tänäpäivänäkin.
Luonnonvaroista ja ihmisten tekemästä työstä.
Valtaosalla kansasta on oma perintöosa saamatta.
Dreams.
tee mitään jos joku ei sano mihin rakennetaan ja mitä tai mihin kuoppa kaivetaan. Suoritustason työ on vain suunnittelun täytäntöönpanoa. Suunnittelu ja organisointi on se osa joka vaatii taitoa, naulan kaikki osaavat lyödä seinään tai kuopan kaivaa.
sen vähän mitä minulla on olen säästänyt. Talouden hoito on taitolaji mutta siinä pärjää kun osaa asettaa menonsa tuloja pienemmäksi. Joka kuukausi pitää jäädä hieman yli, siten ei ole aina velan päässä kun jotain tarvitsee. Tiedän joidenkin riskeeraavan enemmän mutta työeläkeläinen on aina ollut varovainen.
Firman voi aloittaa pienelläkin pääomalla ja siitä minulla on kokemusta, puolenkuun palkasta lähdettiin aikoinaan parin kaverin kanssa ja nyt niillä on eletty ja elätetty usea muukin perhe kymmeniä vuosia. Juttu on vähän kuin miten ruokitaan tuhat ihmistä kahdella kalalla ja viidellä leivällä, jos muistat vertauksen. Pärjääminen vaatii älliä ja hoksnokkaa eikä hyvästä mielikuvituksestakaan ole haittaa.
kirjoitus hirve, pitäisi olla "Pääomaa kerätään jne.." kuten ehkä arvasittekin.
Sisältää myös työtä, sosiaali- sekä eläkemaksuja ja ennen kaikkea kaikki yhteiskunnan eri tasojen VEROTULOT!
Tässä kohtaa kommarit menevätkin aivan sekaisin ja keskustelu katsotaan päättyneeksi.
Tämä on kommunistipalsta. Tällä palstalla oikeat mielipiteet löytyvät Leninin kirjoituksista, ja oikea näkökulma on piikkilankaa toisella, ja kalashnikovin piippu toisella puolella.
näinhän se vähän tahtoo olla. Itse mielelläni pyrin tarkastelemaan asioita ulkopuolisen näkökulmasta. Mielestäni esim. lausahdus "Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan" kuulostaa varsin hienolta.
Mutta kun tähän yhtälöön lisätään ihminen, niin kummasti ne kyvyt pienenevät, kun maksu ei olekaan sidoksissa tehtyyn työhön.
kun punikeilta menee hermot!