Skinien ympärillä vellova nuorten rasismi ei ole laantunut. Näin päättelee yhteiskuntatieteiden maisteri Sini Perho, jonka väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa perjantaina.
Hänen mukaansa nuorten rasistisuudessa ja sen ympärille rakentuneessa yhteisöllisyydessä on kyse pysyvämmästä ajattelutavasta.
Tutkimusaineisto kerättiin rasististen nuorten parissa kolmen vuoden aikana vuosituhannen vaihteessa, jolloin oli takana joensuulaisten skinien keskustelua herättäneet väkivallanteot ulkosuomalaisia kohtaan.
- Laajempaa rasismia on muuallakin, skinien ulkopuolellakin, mutta julkisuudessa rasismi muutti silloin Joensuuhun, huomauttaa Perho.
Hänestä tärkeä havainto on, että nuoret pitävät rasismiaan tavallisuutena ja monikulttuurisuutta poikkeavuutena.
- Rasismi on selkein erottava tekijä nuorten eri alakulttuureissa, ja sen mukaan syntyy suhtautuminen. Ellei jollain porukalla ole kantaa rasismiin, sitä ei oikeastaan noteeratakaan, kuvaa tutkija.
Eri alakulttuurien joukossa skiniys oli rasistisen miljöön selkein kiinnittymiskohta, eräänlainen alakulttuurinen ideaali, jonka joensuulaisnuoret tunsivat.
- Jos kodeissa ei osata eritellä suvaitsevaisuuden sisältöä, skinit antavat nuorille selvän paketin suhtautumisessa muihin, täsmentää Perho.
Rasismia lietsottiin
Tutkimusyleisönä olivat kahden joensuulaisen nuorisotalon asiakkaat. Perhon mukaan heidän joukossaan rasismi oli tietoista ja sen toteuttamisen tapoja pyrittiin jaetusti moninaistamaan.
Rasistisella kielenkäytöllä ja kannanotolla haettiin yhteenkuulumista. Sen sijaan väkivallan toteuttaminen ei ollut samanlainen jaettu vaatimus.
Omakohtainen kokemus monikulttuurisuudesta antoi rasismille konkreettiset perustelut. Ne joilta se puuttui viittasivat yleisimpiin syihin, kuten maahanmuuttopolitiikkaan.
- Tämän kevään rasistiset esiintulot ovat entistä poliittisempia, Perho arvioi.
Hänen mukaansa nuorten rasistisuudessa ja sen ympärille rakentuneessa yhteisöllisyydessä on kyse pysyvämmästä ajattelutavasta.
Tutkimusaineisto kerättiin rasististen nuorten parissa kolmen vuoden aikana vuosituhannen vaihteessa, jolloin oli takana joensuulaisten skinien keskustelua herättäneet väkivallanteot ulkosuomalaisia kohtaan.
- Laajempaa rasismia on muuallakin, skinien ulkopuolellakin, mutta julkisuudessa rasismi muutti silloin Joensuuhun, huomauttaa Perho.
Hänestä tärkeä havainto on, että nuoret pitävät rasismiaan tavallisuutena ja monikulttuurisuutta poikkeavuutena.
- Rasismi on selkein erottava tekijä nuorten eri alakulttuureissa, ja sen mukaan syntyy suhtautuminen. Ellei jollain porukalla ole kantaa rasismiin, sitä ei oikeastaan noteeratakaan, kuvaa tutkija.
Eri alakulttuurien joukossa skiniys oli rasistisen miljöön selkein kiinnittymiskohta, eräänlainen alakulttuurinen ideaali, jonka joensuulaisnuoret tunsivat.
- Jos kodeissa ei osata eritellä suvaitsevaisuuden sisältöä, skinit antavat nuorille selvän paketin suhtautumisessa muihin, täsmentää Perho.
Rasismia lietsottiin
Tutkimusyleisönä olivat kahden joensuulaisen nuorisotalon asiakkaat. Perhon mukaan heidän joukossaan rasismi oli tietoista ja sen toteuttamisen tapoja pyrittiin jaetusti moninaistamaan.
Rasistisella kielenkäytöllä ja kannanotolla haettiin yhteenkuulumista. Sen sijaan väkivallan toteuttaminen ei ollut samanlainen jaettu vaatimus.
Omakohtainen kokemus monikulttuurisuudesta antoi rasismille konkreettiset perustelut. Ne joilta se puuttui viittasivat yleisimpiin syihin, kuten maahanmuuttopolitiikkaan.
- Tämän kevään rasistiset esiintulot ovat entistä poliittisempia, Perho arvioi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vituttaako svekkuli kun suomalaiset eivät ole yhtä tyhmiä kuin ruotsalaiset jotka täyttivät maansa siirtolaisilla kehitysmaista?