Suur-Oulun idea lähti Oulun ent. kaupunginjohtaja Kari Nenoselta. Ehdotuksen mukaan Oulun kaupunkiin oltaisiin voitu liittää: Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Yli-Ii ja Ylikiiminki.
Nyt tehtyyn kuntajakoselvitykseen liittymisestä tehtiin esitys nyt mukana olevien Haukiputaan, Yli-Iin, Kiimingin, Oulunsalon, ja jo liitoksesta kieltäytyneen Muhoksen lisäksi, Kempeleen, Limingan ja Iin valtuustoihin, MUTTA NÄMÄ EIVÄT NÄHNEET SUUR-OULUA KANNATTAVAKSI, tai edes selvityksen arvoiseksi!
Oulun talous on romahtamassa nopeasti ja Oulusta myönnetään suuret vaikeudet ja huonot tulevaisuudennnäkymät. Ennusteiden mukaan itsenäisen Haukiputaan kunnan talous kehittyisi jatkossa hyvin.
Oma taloutemme, toisin kuin Oulun, on vakaa ja hyvin ennustettavissa, eikä meille ole odotettavissa sellaista shokkia, joka Oulun taloutta on kohtaamassa (kohdannutkin osin), kuten joku tuolla eräässä toisessa keskustelussa jo totesikin. Säästöliekillä jouduttaisiin elämään itsenäisenä vielä, MUTTA SELLAISELLA TULTAISIIN TODELLAKIN ELÄMÄÄN SUUR-OULUSSAKIN, ja paljon rajummin ja pidempään!
Tosiasioiden valossa näiden 25:n valtuutettumme halu roikkua kynsinhampain Suur-Oulussa, laittaa ihmettelemään suuresti.
Onko Haukiputaan päättäjistössä niin selkärangatonta porukkaa, ettei sillä ole kykyä myöntää tehneensä hätiköidyn päätöksen, puutteellisin tiedoin?!!
Kempeleen, Limingan, Muhoksen ja Iin päättäjistöstä on löytynyt aivan toisenlaista rohkeutta, kaukonäköisyyttä ja viisautta kuin meidän omastamme.
Haukiputaalla on aina vähän naureskeltu Iille ja iiläisille, mutta se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa... Iistä onkin säälitelty meitä jo, mutta meillä nämä 25 vain porskuttavat laput silmillään menemään ja vievät meitä osaksi suuria vaikeuksia.
Onneksi Ii on tuossa ihan lähellä ja sieltä(kin) pääsee yhä nopeasti moottoritietä pitkin Ouluun, vaikkei se Ouluun liitykään. Kun vaikeudet Suur-Oulussa alkavat, voi aina vaihtaa asuinpaikkansa siihen kuulumattomaan kuntaan. Myös Kempele on houkutteleva vaihtoehto näin suuria veroja maksavalle yrittäjäperheelle.
Nyt tehtyyn kuntajakoselvitykseen liittymisestä tehtiin esitys nyt mukana olevien Haukiputaan, Yli-Iin, Kiimingin, Oulunsalon, ja jo liitoksesta kieltäytyneen Muhoksen lisäksi, Kempeleen, Limingan ja Iin valtuustoihin, MUTTA NÄMÄ EIVÄT NÄHNEET SUUR-OULUA KANNATTAVAKSI, tai edes selvityksen arvoiseksi!
Oulun talous on romahtamassa nopeasti ja Oulusta myönnetään suuret vaikeudet ja huonot tulevaisuudennnäkymät. Ennusteiden mukaan itsenäisen Haukiputaan kunnan talous kehittyisi jatkossa hyvin.
Oma taloutemme, toisin kuin Oulun, on vakaa ja hyvin ennustettavissa, eikä meille ole odotettavissa sellaista shokkia, joka Oulun taloutta on kohtaamassa (kohdannutkin osin), kuten joku tuolla eräässä toisessa keskustelussa jo totesikin. Säästöliekillä jouduttaisiin elämään itsenäisenä vielä, MUTTA SELLAISELLA TULTAISIIN TODELLAKIN ELÄMÄÄN SUUR-OULUSSAKIN, ja paljon rajummin ja pidempään!
Tosiasioiden valossa näiden 25:n valtuutettumme halu roikkua kynsinhampain Suur-Oulussa, laittaa ihmettelemään suuresti.
Onko Haukiputaan päättäjistössä niin selkärangatonta porukkaa, ettei sillä ole kykyä myöntää tehneensä hätiköidyn päätöksen, puutteellisin tiedoin?!!
Kempeleen, Limingan, Muhoksen ja Iin päättäjistöstä on löytynyt aivan toisenlaista rohkeutta, kaukonäköisyyttä ja viisautta kuin meidän omastamme.
Haukiputaalla on aina vähän naureskeltu Iille ja iiläisille, mutta se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa... Iistä onkin säälitelty meitä jo, mutta meillä nämä 25 vain porskuttavat laput silmillään menemään ja vievät meitä osaksi suuria vaikeuksia.
Onneksi Ii on tuossa ihan lähellä ja sieltä(kin) pääsee yhä nopeasti moottoritietä pitkin Ouluun, vaikkei se Ouluun liitykään. Kun vaikeudet Suur-Oulussa alkavat, voi aina vaihtaa asuinpaikkansa siihen kuulumattomaan kuntaan. Myös Kempele on houkutteleva vaihtoehto näin suuria veroja maksavalle yrittäjäperheelle.
Vastaukset 13
Vanhimmat
että liitos on taloudellisesti epävarmalla pohjalla, mutta eikös se ollut nyk. Oulun kaupunginjohtaja, joka sanoi, etteivät taloudelliset asiat ole etusijalla liitoksessa, vaan se tasavertaisuus, vetovoimaisuus ja plaa plaa...
houkuttaa, eikä Iikään tunnu enää ollenkaan pahalta vaihtoehdolta.
Nykyinen Haukiputaan kunnavaltuusto ei ole näköjään kykenevä tekemään samanlaista ratkaisua kuin esim. juuri Kempeleen ja Iin, eikä vauhtisokeudessa nähdä liitoksen uhkia ja negatiivisia asioita ollenkaan, vaan painetaan silmät kiinni suohon. Ja jostakin kumman syystä kuntajakoselvittäjämme ei ole ottanut uhkia esille ollenkaan, vaikka on aina ohimennen todennut muualla liitoksissa olevan paljon vaaranpaikkoja.
Tervemenoa! Menepäs perheinesi sinne Iihin tai Kempeleen keisarikuntaan perustamaan uusi Best Western -ketjun hotelliravintola!
Jeejee, Eiks II jo tehny kuntaliitoksen? JA MÄÄ VEIKKAAN et Kuivaniemen talous ei ollut yhtä hyvässä kunnossa kuin Oulun ;)
kovasti se, että moni ei halua asua suuruudenhullujen Suur-Oulussa ja maksaa veroja ihan toisen suunnan kehittämiseen, oman kotikunnan kurjistuessa.
ihmetyttää! Mikä se sellainen yrittäjä on, joka ei kannata uutta Oulua? (Eikö se ole yrittäjänkin kostea päiväuni, että koko alue menestyy ja vaurastuu? ) Huom. voit valita useamman kuin yhden oikean vastauksen! A) Ei oikeasti yrittäjä. B) Huonot eväät -yrittäjä (=ei ymmärrä talouden tai yrittämisen lainalaisuuksia). C) Yrittäjä, joka istuu tärkeällä paikalla ja pelkää menettävänsä valtaa liitoksen myötä. D) Entinen yrittäjä.
viesti on tällainen: Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristo-raportin mukaan Haukipudas on maakunnan toiseksi paras kunta. Muuten tuon samaisen raportin mukaan Oulu sijoittui kahdeksannelle sijalle.
Haukiputaalle perustetaan koko Suomen mittakaavassa eniten yrityksiä suhteessa kaikkien yritysten määrään. Tämä tieto ilmenee Asiakastiedon luvuista viime vuodelta.
Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäen mukaan yritykset eivät tuijota silmät kiiluen kunnan kokoa tai sen asukasmääriä valitessaan paikkakuntaa yritykselleen. Että sillee! Et muuten taida olla oikia yrittäjä, ethän?
Seppo Leskinen
tapahtua, kun Puttaalla otettiin yritysasiat omiin käsiin.Kun oululaiset hoitivat yritysasioita ei mitään tapahtunut.Kyllä se on palvelun alas ajoa tämä Oulun touhu.Meille yrittäjile ei kuntarajoilla ole merkitystä.
Kappas vaan. Jos ajatellaan yrittäjän näkökulmasta, niin ei sillä välttämättä olekaan väliä onko kyseessä pieni vai suuri kunta. Sen sijaan on tärkeää, minkälainen alue ympärillä on! Onko ihmisillä täppiä ostaa tuotteita tai palveluita. Uusi Oulu luo alueelle paremmat edellytykset pohjamutia myöten, joka heijastuu kerrannaisvaikutuksina alueen hyvinvointiin. Luulisi yrittäjien olevan tyytyväisiä! On totta, että Haukiputaalla syntyy yrityksiä hyvään tahtiin, mutta mistään isoista pajoista ei valitettavasti ole kyse. Valtaosa on 1-2 hengen työllistäviä yrityksiä. Onhan se parempi kuin ei mitään. Mutta pääasiaan. Jos pyörittää menestyvää yritystä, niin mitä haittaa monikuntaliitoksesta voisi oikeasti olla? Taitaa oikeat vastaukset olla A, B, C ja tai D! Kts. yllä...
ja sen tuomat muutokset merkittäviä.
Jos yrittäjän asiakkaat ovat paikallisia tai lähialueelta, niin silloin paikkakunnan elinvoimaisuus tai sen hiipuminen vaikuttavat myös yrityksen myyntiin. Miten on käymässä esim. ylikiiminkiläisille yrityksille, kun ex-kunnan palveluita on ajettu alas? Kiinnostaako Ylikiimingin kaupunginosa nyt uusia yrittäjiä enemmän kuin vaikkapa kolme vuotta sitten? Ostaako pienempi kunta enemmän yritystensä palveluita ja tuotteita kuin iso kaupunki? Keskittääkö iso ostot siten, että vain isot yritykset pärjäävät? Mitä se vaikuttaa, kun voimavarat laitetaan vaikkapa Oulun keskustan parantamiseen, ovatko ne pois liitoskunnalta? Paikalliset asukkaamme eivät hyödy mitän Oulun keskustan parantamisesta, kallioparkista, Rotuaarista, urheilukentistä ja ostosparatiiseista. Sen sijaan yritykset hyötyvät Putaan kuntakeskuksen kehittämisestä ja viihtyvyyden lisäämisestä meistä tavallisista ihmisistä puhumattakaan. Virpiniemi on myös hieno mahdollisuus.
Kaikki maailman jättiyritykset ovat alkaneet 1-2 ihmisen pajasta. Pienillä on merkitystä. Niiden lisääntyminen kertoo paikkakunnan elinvoimasta ja houkuttelevuudesta. Riippuvuus yhdestä isosta yrityksestä ei ole hyvä asia, kuten varsin hyvin tiedämme. Parempi, että yrityksiä on paljon.
Jos yrityksen asiakkaat eivät ole lähialueelta, niin silloin luulisi, ett kuntaliitos ei niihin vaikuta millään tavalla.
Ainoa yrittäjäporukka, joka kuntaliitoksesta hyötyy, ovat taksinkuljettajat. Sitten he saisivat ottaa myös paluukyytejä Oulusta. Nyt on tultava tyhjänä takaisin.
Nythän on niin että on olemassa useita eri yritysmaailmoja.
On yrityksiä jota toimivat Paikallisesti, Lähialueella, Kotimaassa tai Kansainvälisesti.
Yleensä paikalliset yritykset ovat palveluja tarjoavia joiden palvelu kohdistuu paikalliseen väestöön tai paikalliseen julkiseen hallintoon / sektoriin.
Lähialueiden yritykset ovat perinteisesti olleet hyvin pitkälle myös sellaisten tuotteiden tuottajia, joita tarvitaan nimenomaan seutukunnassa. Näitä ovat mm. Maatalous, Maanrakennus, Rakennusala, ja muut vastaavat. Osa näistä yrityksistä ovat eri liittoutuimien kautta muuttuneet suuremmiksi yksiköiksi.
Kotimaan markkinoilla toimivat yritykset ovat Teollisuuden alalla sellaiset yrityket, joiden asiakkaiden erityistarpeet Suomenniemessä on huomioitava. Tämän saran yriytyksillä on yleensä kaksi vaihtoehtoa; Pyrkiä laajentamaan roimintaansa ulkomaiden markkinoille pyrkimällä siihen että ulkomailla vastaanotetaan Suomalainen teknologia uutena eteenpäin vievänä voimana tai pyrkiä saamaan kokolailla monopoliasema kotimaassa. Esimerkkinä kansainvälistymisen puolelle on mm. Metsäkoneet, Maatalouskoneet, Sellunkeittolinjat, Paperikoneet jne, Voimakattilat, raskaat Dieselmoottorit, jotka ovat hyvin pitkälle tuoneet vientiteollisuutta siksi että ovat alunperin palvelleet suomalaista Teollisuutta. Muut vastaavat alat ova esim. Laivateollisuuden eri palvelumuodot jotka eivät varsinaisesti liity Suomessa vlamistettaviin Laivoihin, vaan ovat sieltä lähtöisin ja kansainvälsityneet omilla ehdoilla.
Kolmas ala on jo alkulähtöisesti liiketoiminnassa pyrkimyksenä vienti, ts. jo yrityksen perustamisvaiheessa todetaan Suomen markkinat liian vaatimattomiksi, jotta pystyy taistelemaan ulkomaailman kilpailevia yrityksiä vastaan myös kotimarkkinoilla. Hyvä esimerkki tästä on Nokia ja erityisesti NMT standardi joka oli aikoinaan se perustavaa tekevä voima joka kehitettiin Suomessa ja Suomen maata käytettiin tässä ikäänkuin "labroatoriona", mutta jo alkuperäinen pyrkimys oli globaalit markkinat. Jos jomipkumpi olisi jäänyt luomatta, kumpaakaan ei olisi tänään Suomen hyödyksi. Muistelen jossain keskustelussa mainitun täässä liittymisselvityksessä siitä kuinka 25 vuotta sitten Oulussa oli "tapeltu" siitä että Ouluun oli perustettu teknologiakylät. Monen mielestä silloin vääryyttä tehty, mutta historia antaa kokonaan toista tietoa; NMT on Oulun seudulla lähtöisin.
Nyt on niin että noiden neljän eri "tasoisen" yritysmuodon lähtökohtana ei suinkaan ole kunnan suosio, vaan järkevä elinkeino politiikka, jossa Kunnan päättäjät kuuntelevat elinkeinon tarpeita 5, 10 vuoden päähän tulevaisuuteen. Jokainen pyrkii toimimaan omilla markkinoillaan niillä ehdoilla mitä kukin markkina on antanut ja tulee antamaan.
Itse olen ollut kansainvälisenä yrittäjän sekä Ruotsissa 10 vuotta että Suomessa nyt 12 vuotta. On hyvin epätodennäköistä ja mikä on myös tullut hyvin monta kertaa vastaan eri yhteyksissä että kansainvälisille markkinoille pyrkivän yrityksen paikkakunnalle olisi mitenkään hyväksi yrittäjän viihtyvyys paikkakunnalla. Yrittäjälle ovat suurempia ja tärkeimpiä tekijöitä ovat yrityksen henkilökunnan koulutustaso, opinahjojen ns. "herkkä korva" siihen kunka paikalliset yritykset näkevät tulevaisuutensa, teknologian kehittämismahdollisuudet erilaisten julkisten laitoksien kanssa kuten Yliopistot, VTT. jne. Yhä tärkeämmäski, ja väitän, että uuden nousukauden edellytyksenä onkin tässä suhteessa se että Suomessa mm. Yliopistot sekä tutkimuslaitokset eivät keksity yksinomaan teknologiaan vaan myös teknologian kaupallistamiseen.
Jokainen näistä 4 yrttäjätyypistä, jos noin voi sanoa, pyrkii yhteen ja samaan päämäärään; Vientiin. On tärkeää esim. Haukiputaalaiselle pienyrittäjälle että hän saa asiakkaita myös Haukiputaan ulkopuolelta, samoin Seutukunnan yrittäjälle on tärkeää saada asiakkaita seutukunnan ulkopuolelta ja Kotimaan yrittäjäällä on pyrkimyksenä päästä kansainvälisille markkinoille. Ja Vientiyrittäjällä on pyrkimyksenä päästä esim. pohjoismaiden markkinoilta myös eurooppaan, ja Globaaliin markkinaan. Kaikilla on pyrkimyksenä kasvu. Muuten näivettyy yritys ja joutuu toisten yrityksien ruokapalaksi.
Oulunseutu tarvitsee noin 10 - 15.000 Kansainvälisen markkinan uutta työpaikkaa seuraavan 10 vuoden kuluessa. Muutoin näivettyy tämä seutu. Tähän tarvitaan voimavaroja, joiden veturiksi ei riitä yksinomaan Oulu eikä varsinkaan hajanainen Oulunseutu.
Hyvin kiteytit.
Realismia peliin, teiltäkin arvon kannattajat.
Hyvä että kempele ei liity........EIKÄ TARVITSE LIITTYÄ K O S K A A N.