hei!
olen kirjoittanut tänne joskus aikaisemminkin samasta vaivasta, nyt kirjoitan taas. onko teitä muita, jotka pelkäävät oksentamista? mulle tuli oksentamisen pelko joskus ala-astella, jolloin pelkäsin sitä päivittäin. kun sain olla vanhempieni kanssa ja he vannoivat, että olen terve, voin paremmin. joka aamu kun he lähtivät töihin, aloin itkemään ja pelkäämään. tunsin ihan kamalia oireita, maha oli kipeä ja yökötti.
jossain vaiheessa se loppui. tai opin elämään pelon kanssa. pelko tuli vain kausittain elämääni. jos joku perheessäni sairastui mahatautiin tai luin epidemioista lehdestä, aloj pelätä.
nyt kuulin, että liikkeellä on vatsaflunssaa johon liittyy kuume ja oksentaminen. perjantaina minulle nousi kuume ja olo on heikko. olen koko ajan kauhulla odottanut, koska oksennus tulee. en tiedä, jos tämä on vaan tavallinen kuume, mutta rukoilen että se olisi. olen itkenyt ja ollut paniikissa koko illan. minua yököttää, enkä edes pysty puhumaan. kuumeinen olo paniikin aiheuttamat oireet saavat minut oikeasti kuvittelemaan, että minulla on nyt vatsatauti. tai sitten minulla on oikeasti.
en haluaisi olla yksin tämän kanssa. aina kun uskallan kertoa jollekkin, minua vaan ihmetellään. ihmiset sanoo, että ei oksentamiseen kuole yms. mutta he eivät ymmärrä.
olisi niin kiva vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa.
olen kirjoittanut tänne joskus aikaisemminkin samasta vaivasta, nyt kirjoitan taas. onko teitä muita, jotka pelkäävät oksentamista? mulle tuli oksentamisen pelko joskus ala-astella, jolloin pelkäsin sitä päivittäin. kun sain olla vanhempieni kanssa ja he vannoivat, että olen terve, voin paremmin. joka aamu kun he lähtivät töihin, aloin itkemään ja pelkäämään. tunsin ihan kamalia oireita, maha oli kipeä ja yökötti.
jossain vaiheessa se loppui. tai opin elämään pelon kanssa. pelko tuli vain kausittain elämääni. jos joku perheessäni sairastui mahatautiin tai luin epidemioista lehdestä, aloj pelätä.
nyt kuulin, että liikkeellä on vatsaflunssaa johon liittyy kuume ja oksentaminen. perjantaina minulle nousi kuume ja olo on heikko. olen koko ajan kauhulla odottanut, koska oksennus tulee. en tiedä, jos tämä on vaan tavallinen kuume, mutta rukoilen että se olisi. olen itkenyt ja ollut paniikissa koko illan. minua yököttää, enkä edes pysty puhumaan. kuumeinen olo paniikin aiheuttamat oireet saavat minut oikeasti kuvittelemaan, että minulla on nyt vatsatauti. tai sitten minulla on oikeasti.
en haluaisi olla yksin tämän kanssa. aina kun uskallan kertoa jollekkin, minua vaan ihmetellään. ihmiset sanoo, että ei oksentamiseen kuole yms. mutta he eivät ymmärrä.
olisi niin kiva vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Olen kuullut kyseisestä pelosta ja lukenutkin siitä.Harmi, että nyt en muista luinko siitä netistä vaiko kirjasta:(
Pelkosi on sinulle todellinen, siinä missä itse pelkään julkisia paikkoja esimerkiksi ja siksi ymmärrän sen hyvin.
Oletko hakenut siihen apua? Käynyt puhumassa vaikkapa terapiassa? Palkosi ei ole varmaankaan paniikeista se yleisin ja siksi on varmaankin vaikea löytää sille samanlaista ymmärtäjää.
Voin hyvin kuvitella, että monet saattavat sanoa, että eihän oksentamiseen kuole, mutta samahan se on näissä muissakin paniikkimalleissa. Ei ulkona kävelemiseenkään kuole, mutta jokin osa aivoistani kertoo kropalleni toista; )
Oliko sinulla koulussa jotakin mitä pelkäsit tai koit ahdistavaksi? Tai pyritkö mahdollisesti täydellisyyteen kouluaikanasi? Nämä ovat asioita, joita kannattaisi varmaankin miettiä jonkun terapeutin kanssa.Apua saa, kukaan ei varmastikkaan naura, etkä ole ensimmäinen tässä pelossa.Aina jaksan kaikille suositella kirjaa:
Vapaaksi ahdistuksesta ja peloista. Kirjoittaja Bourne.Sitä voi lainata kirjastosta.
On totta, että liikkeellä on vatsatautia.Sitä on ollut myös meidän perheessä ja ystävillä.Lohdutuksena voin sanoa, että varsinaiseen oksenteluun eivät ole sairastuneet kun lapset, ei yksikään tietämäni aikuinen.Toinen neuvo on, jos oikein kovasti pelkäät ja jos tautia sattuu olemaan lähellä, niin otappa maitohappobakteereita. Sillä vältin meidän lapsilta melkein kokonaan oksenteluvaiheen, kuumetta he kyllä saivat.
Kuumeessa mieliala tahtoo mennä alavireen puolelle ihan vaan sen fyysisen väsymyksen takia.
Lepää,juo paljon ja yritä rentoutua. Nenän kautta ilmaa sisään syvälle ja suun kautta ulos. Käsi vatsalle että tunnet pallean nousevan ja laskevan.
Jatka jonkun aikaa, rauhallisesti, niin kroppasi saa aikaa palautua jännityksestä.Tätä kannattaa tehdä joka päivä, pidemmällä aikavälillä yleinen jännittyneisyys helpottaa.Valitettavasti muita neuvoja en tähän osaa antaa:( Toivottavasti paranet pian, voimia ja muista: olet turvassa ja kaikki on ihan hyvin:)(Vaikka mantraksi hengittelyyn)
Heippa,
kiitos lohdutavasta viestistä. Tällaisia on aina ihanaa lukea! Piristit päivääni mukavasti. :D
Minä olen käynyt juttelemassa nuoristovastaanotolla tästä ja se on aina todella helpottavaa. En kuitenkaan käy siellä säännöllisesti, koska tämä pelko ei aina vaivaa minua. Vain silloin jos kuulen, näen tai luen jotain mahataudista. Jos kukaan ei puhuisi sitä eikä kukaan enää sairastuisi, en varmatikkaan ajattelisi koko asiaa.
En vieläkään ymmärrä, mistä tämä koko juttu sai alkunsa. Ala-asteella minulle iski tämä pelko. En muista saiko se alkunsa kun minulla oli silloin mahatauti. Ainakaan suoranaisesti se ei johtunut siitä. Tosin ennen sitä mahatautiakin pelkäsin sitä jonkin verran. Olin silloin koulukiusattu ja vanhempani syyttävät kiusaajaani pelosta.
Taidanpa kysellä tuota kirjaa jota suosittelit. Olen joskus yrittänyt lukeakin jotain vastaavaa, mutta se ei ollut kovin hyvä. Jos sanot tämän olevan hyvä, niin sittenhän luen :D
Kiitos vielä!
mulla on ihan sama pelko.joten et ole ainoa.on ollut ihan pienestä asti.pystyin elämään sen ongelman kanssa mutta nyt se on taas ottanut minusta otteen.tuon ongelman takia pelkään yleisiä paikkoja niin paljon että en ole käynyt kaupungilla yli vuoteen ja en missään muuallakaan.olen vaan kotona.joten jos tilanteesi ei ole vielä niin paha,niin neuvoisin sinua hakemaan apua psykologilta.koska on todennäköistä että se pahenee vaan jos et tee sille mitään.älä ainakaan ikinä joudu samaan tilanteeseen kun minä.elämäni on ohi.
Moi,
mä olisj halunnut sanoa sulle joten piristävää, mutta en tiedä mitä sanoisin. Ihmiset sanoo aina kaikkea väärää ja se vaan satuttaa. En halua sanoa, että "et sinä mahatautia kaunpngilta saa". Vihaan sitä kun ihmiset sanovat jotain vastaavaa.
Oletko käynyt itse psykiatrilla? Mene ihmeessä käymään. Kyllä siitä aina jotian apua on, näin uskon! Kaikkea hyvää sinulle, yritetään selvitä!
joo niin mullakin on tollasta pelkoa.mulla on myös sitä että mä en voi syödä esim,ravintolassa kun pelkään etten saa nielastua sitä ruokaa tai että laattaan siellä.mulla on mieliala lääkkeitä,mutta mä en ole syönyt niitä kun sivuvaikutukset on niin kamalia.ja mä en edes tiedä että auttaako ne lääkkeet tuollaisiin pelkoihin.mä en siis pelkää paniikkikohtausta.tietääkö kukaan auttaako ne oksentamisen pelkoon?
moi.
mä en ole kokeillut mitään lääkkeitä, enkä usko tarvitsevani, koska pelkoni todella on vaan kausittaista. en haluaisi syödä turhaan sellaisia lääkkeitä. mutta lääkärihän osaa neuvoa...
minä rakastan ravintoloita, mutta eniten pelkään sitä, että ruoan on valmistanut joku mahatautinen tai että siinä on pilaantunutta ruokaa. olin syömässä kaksi kertaa eräässä ravintolassa ja molempien kertojen jälkeen vatsani oli hyvin löysällä. se sai minut taas pelkämään kuin hullu. en kyllä mene enää ikinä siihen paikkaan! joskus myös nielaiseminen tuntuu pahalta, mistä kerroit. pelkään, että nielaisen ruoan väärään kurkkuun ja kuolen.
mutta hei, näiden kanssa on vaan pakko elää. ja ainahan on ihana huomata, ettei ole yksin pelkojensa kanssa. :D voimia sinulle!
Minulla on tämä pelko, joka on minulla aina, mutta kausittain pahenee todella. Olen kärsinyt tästä muistini mukaan jo alle kouluikäisenä lapsena, mutta vasta viime vuosinä olen tajunnut, että tässä on kyseessä pelko.
Pelkään:
1. Ennen kaikkea muiden oksentelua
2. Myös omaa oksentamistani, mutta erityisesti muiden nähden.
Kohta 1 ilmenee siten, että olen lähes tulkoon pyörtymispisteessä, jos joku oksentaa. Ja siihen ei tarvita edes oksentamista, sillä jo pelkästään pelkään sitä, jos joku mainitsee huonosta olosta, näyttää minun mielestäni huonovoinitselta, kuulen oksentamista, LUULEN että joku oksentaa/saattaa ehkä oksentaa kohta, haistan oksennuksen hajun jne.
Tällaisissa tilanteissa sydämeni alkaa hakata aivan hirveästi, tärisen, jalat vapisevat, minua huimaa jne. Minuun iskee todellinen pakokauhun tunne.
Olen myös usein törmännyt vähättelyihin ja juuri noihin "ei siihen kuole" -kommentteihin.
Tämä pelko rajoittaa elämää, kun joutuu välttelemään pelkäämiään paikkoja, tilanteita, kaupunkeja, ruokia, ja tietyt kellonajat ja viikonpäivät ja lomat yms. ahdistavat. Myös matkustelu ja huvipuistot, ravintolat ym. ovat ahdistavia.
En lähde mihinkään, jos mahassa tuntuu joku tunne. Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelko, johon minulla liittyy myös mahaoireita. Olen myös muutaman kerran saanut paniikkikohtauksen, ja niihin on aina liittynyt mahaoireita.
Joskus ahdistaa mennä nukkumaan, kun pelkään, että herään yöllä ja oksennan. Joskus on pakko nukkua puolittain istuvassa asennossa, kun en voi nukkua makuulteen silloin, kun on huono olo.
Julkisella paikalla tulee huonon olon aikana myös muita oireita (kuten sydän hakkaa jne.) eikä voi kuin ajatella "älä nyt oksenna, älä nyt oksenna" .
Yksi tuskallisimmista hetkistäni oli se, kun joku luokassa takanani istunut oli oksentaa. Olin kuin teljettynä paikkaan, josta ei ole poispääsyä. Pyörtyminenhän siinä oli lähellä. Vapisin kuin haavan lehti vielä pitkään tuon jälkeen.
Minun on pakko istua aina lähellä ovea tai muuta pelastusreittiä siltä varaslta, että joku alkaa oksentaa tai minä tulen huonovointiseksi. Jos ei ole ovea lähellä, se on aivan kauhea tilanne, kun ei pääse pois.
Moi,
mulla on aika paljon samanlaisia oireita kun sulla. Mä pelkään kuollakseni, että joku mun perheessä saa mahataudin ja alkaa oksentaa. Usein yöllä kuuntelen jos joku menee vessaan, että mitä siellä tapahtuu. Koska pelkään aina, että vessaan menijä oksentaa. Ja kun pelko on oeikin päällä, en pysty nukkumaan. Minulle tulee maha kipeäksi ja kurkkua ahdistaa. Silloin nukun yleensä valot päällä, tai istualteen niin kuin sinäkin teet.
Jos joku kertoo voivansa huonosti tai että maha on kipeä tai jos joku on kalpea, alan voimaan heti pahoin. Kerran minullekin sanottiin, että oletpas sinä kalpea, ja sen jälkeen pelkäsin koko loppupäivän.
Tämä on todella inhottava vaiva, eikä tähän oikein pysty asennoitumaan mitenkään. Kolme vuotta sitten siskoni sai vatsataudin uutenavuotena ja hän oksensi kerrossängystä alas. Kuulen sen äänen vieläkin korvissani ja se tuntuu aivan kamalalta.
mua kiusataan koulussa jä tää ehkä liittyy siihen.. aina ku mä ajattelen koulua niin mulle tulee tosi huono olo ja oksettaa.. oon aamuisin monta kertaa oksentanut koska tajuaa että nyt sinne kouluun pitää mennä... ja nykyään pelkään aamuisin että koska se taas tulee.. illalla aivan tärisen kun pelkään seuraavaa aamua.. tätä on jatkunu nyt pari kuukautta... oon ehkä vähä nuori ku oon seiskalla mutta kerroinpa oman tarinani...
mutta, voimia kaikille ja yritetään pärjätä..
Tuo on varmasti aivan kamalaa! Minulla sama homma, muttei minulla itsellä ole vatsassa muutakuin semmoinen jännityskipu. Tässä yksi tärkeimmistä keinoista: Ajattele, et ole yksin! Minäkin pelkään, yksi on pinttynyt mieleeni:
Oltiin kesällä asuntovaunulla reissussa. Ajettiin esimmäiseksi n. 150-300 km, kalajoelle. sitten sieltä päivän tai kahden päästä kohti alahärmää, powerparkkia, no siinä matkalla mulle iski vähän huono olo, ja se kasvo ja kasvo, aloin itkeä, itkeä, kohta jo tärisin ja itkin, koitin makoilla, minulle uskoteltiin, sinä ET oksenna, se johtuu vain siitä, ettet aamulla syönyt muuta kuin ison munkin! koko päivänä YKSI MUNKKI! (varmasti syy), no Shokki oli jo iskenyt ja tärisin hervottomasti. Lopuksi olin oksentaa aina vähän välillä tuli semmonen tunne, että nyt se tulee, muttei luultavasti ollut edes tulossa!!!! Lopulta asetuin yhdelle penkille, olin puoliunessa. Saavuttiin parin tunnin matkan jälkeen perille, minulla oli kamala vatsakipu, mutta, se olikin johtunut NÄLÄSTÄ! Olimme n. 3 päivää Powerparkissa, siellä minulla oli koko ajan mahakipu, en tiennyt miksi! En voinut mennä laitteisiin enkä muuallekaan, pelotti takasmenomatka!
Kun oli aika lähtä, minua jännitti aivan kamalasti, oli taas vatsa kipeä, JÄNNITYKSESTÄ. Kun saavuimme kalajoelle, ilman vatsakipuja, huomasin. Miksen mennyt laitteisiin, koska kaikki vatsakivut ja tuon lomareissun pilaamis oireet johtuivat siitä, ETTÄ MINUA JÄNNITTI SE HITSIN TAKASTULOMATKA! se meni ilman ongelmia, mutta minulle jäi traumoja tuosta reissusta, enkä suostu yli tunnin automatkalle! Meidän koulu on lähdössä toukokuun lopulla EHKÄ powerparkkiin, minä en ole menossa, en uskalla.
Tässä toinen kamala:
Menimme lentokoneessa kohti rhodosta. Minä jännitin lentokonetta, koska pelkäsin tiedätte kai mitä, että oksennan. No, matka sujui kivasti, takana istuvalla tytöllä oli vain kamala yskä. Lopuksi sen lima irtosi niin rajusti, että se... oksenti. No, arvatkaapa mikä lemu! Kivasti siinä sai istua, LENTOKONEESSA! Ei ulospääsyä.. Olin paniikissa, itkin hiljaa, ja odotin. Ilman raikastimet eivät auttaneet, haisi kamalalle, minua pelotti kamalasti!!
No, siinä oli kaksi kamalaa muistoa. En uskalla mennä enää paljon mihinkään, mutta minua auttaa todella paljon se, että tiedän, en ole yksin!
Olen minäkin miettinyt, että herään yöllä ja oksennan, mutta sitten mietin erästä YKSINKERTAISTA kysymystä: MIKSI? - siis miksi oksentaisin!? Ei ole nyt liikkeellä meidän koulussa vatsatautia, minulla ei ole migreeniä, ei bulimiaa eikä mitään muutakaan sairautta! Eli miksi? Ei miksikään, eli rauhassa nukkumaan, aamulla herään rauhallisena
Mä kuulen tämän:
Istun autossa, katselen ulos. Kuulen kurlaavan äänen vierestäni ja ajattelen, että siskoni kurlaa mehulla, käännän pääni, ja sitten tulee paniikki, siskoni meinasi oksentaa päälleni.
Muitakin on aikaisemmissa jutuissani, olen vastannut melkein kaikille!
MÄ kammoon sitä, kun jos jollain on paha yskä, se menee ihan tavallisesti vessaan, alkaa yskiä. Luulen, että se oksentaa. Kammo iskee, sitte se tulee ihan tavallisena takaisin! :O
Lukekaa aikaisemmatkin juttuni!
Tänään joku oli oksentanut koulussa. Luokka haisi aivan siltä. Onneksi en ollut kuitenkaan näkemässä sitä hirveää tilannetta, vaikka olin pyörtyä jo pelkän hajun takia. Yritin hengittää mahdollisimman vähän ja varovaisesti, jotten saisi niin paljon pöpöjä sisälleni.
Nyt minulla on siitä asti ollut maha aivan sekaisin (henkisistä syistä johtuen). Näin käy aina, kun tämän asian kanssa joutuu tekemisiin.
Jos saa mainostaa tuotteita täällä, niin kannattaa syödä Gefilus-tuotteita. Niitä on esim. jugurtteja, viilejä, keittoa ja mehua. Ne edistävät säännöllisesti käytettynä vatsan toimintaa ja vastustuskykyä. Jossain lehdessä oli mainos, jossa oli kaikenlaisia "iskulauseita" näistä tuotteista ja yksi meni suurin piirtein näin: "Vältyimme tarhan vatsatautipöpöltä".
hei!
todella lohdullista huomata että meitä on muitakin!
olen kärsinyt pelosta varmaan aina!ja sen jälkeen kun oksensin ala-asteella koulun lattialle,pelko paheni!välillä olin tosi surkeessa kunnossa,en lähtenyt mihinkään ja aina kun vatsassa tuntui oudolta tai oli vähänkin outo olo niin yritin välttää lähtemistä!ja haju tekee pahaa ja jos joku oksentaa,mahassamuljahtaa!ja jos kuulenkin liikkeellä olevan mahatautia,kurahtaa heti ja tulee huono-olo!
välillä olin parempi.pystyin ajattelemaan järkevästi,koska yleensä aikuiset eivät oksenna(itsellä mahataudit yleensä ripulia tai vaan huono-olo)mutta viime aikoina pelko on taas nostanut enemmän päätään.nykyään se on enempi ripulin pelkoa paikassa jossa ei ole vessaa tai on paljon ihmisiä!(häpeä kai näissä suurin pelon aiheuttaja?)mutta kyllä se yrjöömisen pelko on suurin!!
koetetaan pärjäillä!
Minulla olkoi juuri noin, mun paniikkihäiriön sairastaminen, sen kyllä laukaisi isäni kuolema, olen 18. Mutta luulin myöskin, että minulla on vatsatauti ja sitten rupesin jo oksentamaan, kun vaan luulin, että oksettaa ja siitä se sitten lähti... ravasin lääkärillä millon mistäkin mahakivusta tai oksentamisesta ja sitten lääkäri iski lääkket käteen ja sanoi, että kokeiles noita... ja seronil on tepsinyt minulla ja tarvittaessa diapam 5mg, mutta sitä otan harvoin.
Hei
Olen paniikissa. Lapseni oksensi n. 1h sitten ja saman tie minullekkin tuli paha olo ja oksettaa tällähetkelläkin! Pelkään niin kauheesti, vapisen ja sydän hakkaa. Mikä on sellainen lääke joka auttaa että ei oksenna?? auttakaa pliis
Luulin, että olen ainoa, joka kärsii tälläsesta kammosta, mutta kun luin viestejänne, ne olisivat kaikki voineet olla minun kirjottamiani.
Olen kärsinyt tästä pelosta ikäni! Nyt aikusenakin (23-v) ja kahden lapsen äitinä minut valtaa päivittäin pelko siitä että mitä jos alan oksentaa. Tästä kärsii sosiaalinen elämäni ja pian myös muun perheeni elämä, kun vältettelen aina esim. kylään lähtemistä siinä pelossa että jos tulen kipeäksi.
Olen hirveän tarkka siitä mitä laitan suuhuni, etten vaan vahingossakaan syö vanhaa/pilaantunutta ruokaa, ja aina ravintolassa käynnin jälkeen ajattelen, että ruoka oli varmasti pilaantunutta, kun en ole itse sitä nähnyt tehtävän tai että kuinka sitä ruokaa on säilytetty...
Kenellekään en ole tästä pelosta kertonut, koska tiedän että se kuulostaa muista naurettavalta. Aikuinen ihminen, ja pelkää nyt oksentamista! Mutta kun sille ei vaan mitään mahda.
Syön melkein päivittäin gefilus-kapseleita muka ennaltaehkäisevästi, mutta luulen, että niiden teho on vain pääni sisällä. Tulee muka varmempi olo, siitä etten sairastu jos sellaisen otan.
Toivoisin, että tänne kirjottaisivat muutkin tästä pelosta kärsivät ja kertoisivat "parannus"keinoja tähän ongelmaan.
Kiitos!
Vatsaasi ainakin rauhoittaa maitohappo bakteeri, eli meillä on tämmöinen paketti lääkekaapissa kaapissa:
idoform
kannattaa niellä tyhjään mahaan! Kun me lähdettiin Rhodokselle, niin otettiin joka aamu ja ilta tuommoiset, paria päivää ennen reissua ja reissussa! Se auttoi siihen, ettei tule uusista ruoista ripulia, ja rauhoittaa muutenkin mahaa! Muuten, MIKSI lapsesi oksensi? Minulle tuli tärinäkohtaus, kun pikkuveljeni oksensi, äitini oli kaupungilla ja isä kotona. Soitin paniikissa äitilleni, että ****** oksensi, ja mua pelottaa, että sillä on vatsatauti! Sitten äiti sanoi, että pikkuset saattaa oksentaa, jos niillä on yskä, ja veljelläni oli kova yskä, oksennus oli vain limaa!
En tiedä varmasti mitään parannuskeinoa, olen vasta 13 w, mutta... Se ei todellakaan ole naurettavaa, jos joku sille nauraa, että pelkäät oksentamista, niin taitaa itsellä mennä todella huonosti! Oksentamisen pelko on mielestäni sama asia, kun äitini pelkää käärmeitä, ja minä taas rakastan niitä, olen pitänyt kaulassani 8 metrisä bythonia..
Minulla on aina oma keino, että ajattelen: Miksi oksentaisin esim. kyläpaikassa?
1. Siellä ei ole vatsatautia
2. Minulla ei ole migreeniä eikä muutakaan tautia
3. En ole menossa mihinkään laitteeseen, vaan oleskelemaan kaverini kanssa!
4. En syö mitään ihmeellistä, pesen kädet ym.
MITÄ muita muka VOI olla oksentamiseen, ei se nyt yhtäkkiä tule!
Minä olen silloin tällöin syönyt idoform-maitohappobakteeri-kapseleita. Ne auttavat rauhoittamaan vatsaa, eivät vain päätä! Söimme koko perhe niitä, kun matkustimme ulkomaille, siellä söimme uudenlaista ruokaa, se esti ripulin! (siis kaikki söivät, jotka lähtivät!) Ajattele vain, että kun sinulla on huono olo, kuvittele, että on muitakin, jotka pelkäävät, ja kun niillä on huono olo, kärsivät saman lailla kun sinä sillä hetkellä! Toivon todella, että tämä auttoi, koska minulla on juuri sama "mitä JOS alan oksentaa"-ongelma.
en saanu nukuttua tänä yönä kun on niin huono olo.. oli pakko nousta ylös kun päässä vaan pyörii ja heikottaa kun pistää silmät kiinni. oksennus kuristaa kurkkua mutta mä en voi pistää sormia kurkkuun. oli pakko tulla googleen ja laitoin hakusanaksi: oksentamisen pelko. ja ihmeellistä kyllä vastauksia löyty, niinkuin tämäkin sivu. voi luoja mua nolottaa olla tämmönen pelkuri, oon viimeks oksentanu joskus vuosia sitten ja nykyään ajattelen vaan että koskahan oksennan seuraavan kerran. voi apua mä en pysty nukkumaan:(
Tiedän tunteesi! Olen oksentanut viimeksi 7 vuotta sitten, ja olen kovasti päättänyt: En oksenna ikinä! Jos oksennan, en luultavasti enää uskalla mennä/tehdä mitään! Siksi pelkään että oksennan ja elämäni on tuhoon tuomittu!
Hei!
Voimia vaan siunulle ja kaikille muilee samasta vaivasta kärsineille.
Mul on sama ongelma..ihan hirveä.JOs kuulen, että on jollain ollu se tauti, en varmaanpysty moniinviikkoihin olemaan sen kanssa normaalisti. Pelottaa, joskuulee, et joku sanoo, et vaikka maha tai pää kipeä. Tälläkin hetkellä tärisen..eilen pari kaveria sanoi,e t heil oli päivällä huono olo...pelottaa, etteivät he ole sairastuneet ja ettei mitää ole tarttunut.Oon uudes opiekelupaikas ja pelotaa, ku yks ope oli noin viikko sit siintaudis. KAuhea pommitus samaan aikaan kun vielä iso muutosmuutenkin.
Pelkään ihan kuollakseni sitä tautia! Onneksi on Jeesus, johon voi turvata.
Tietääkö joku, miten voi taudin tarttumista ehkäistä? Tarttuuko se hengityksestä? kUinka kauan ennen ja jälkeen iihmisestä tarttuu se tauti?
Tiedän yhden SUPERtÄRKEÄN keinon, millä sen voi estää parhaiten, PESE KÄDET!!! Pese vaikka KOKO ajan, viiden minuutin välein, ja ETENKIN ennen ruokailua!!! Elä koske suutasi etkä mitään silmiäsi, ellet ole pessyt käsiä, elä edes LUSIKALLA syö, ennen kuin olet kätesi pessyt! Silloin pahimmat pöpöt lähtevät pois!
Minulla on semmoinen juttu, että jos joku valittaa mahakipua, pidätän hengitystä kävellessäni tämän ohi, pesen käteni ja kotona käyn suihkussa usein... Eli, HYGIENIA on tärkeä, etteivät pöpöt tartu!
Toivottavasti auttoi!
Tiedän TISMALLEEN saman tunteen, ainut vain, että olen ala-asteella. En uskalla lähteä mihinkään luokkaretkille, koska pelkään oksentavani linkassa, vaikkei minulla olekaan matkapahoinvointia! En uskalla lähteä ensisyksynä yläasteelle, koska minulla tulee olemaan 15 min. linkkamatka! Pelkään KOKO ajan, nytkin. Olen itkenyt varmaan joka päivä, vain siksi, että pelkään oksentavani jossain! Olen aina kotona, silloin ei pelota niin kamalasti. Olen jutellut siitä terkkarin kanssa, mutteivat he ymmärrä. Pelkään elämäni olevan pilalla... Toivottavasti se ei ole! Kysyn joka päivä, että: "Onko mahdollista, ettei minulle koskaan tule vatsatautia, enkä koskaan oksenna", aina sama vastaus: on.
Kun joku sanoo koulussa, että sillä ja sillä on vatsatautia, minulle tulee vatsakipeäksi, ei paha olo silleen, että oksettaisi, vaan jännitys.
Olen eskarista asti jännittänyt vatsallani kaikkea! En uskalla mennä kellekkään yöksi, koska pelkään, että oksennan siellä.
Minullekin sanotaan: ei siihen oksentamiseen kuole, tiedän sen, mutta pahan olon aikana minulle tulee shokki, sitten en ymmärrä enään mitään! Olen 13w, joten aika nuori vielä, mutta jännitän kaikkea uutta, yläastetta ym. siksi minulla on aina vatsa kipeä, ja pelkään, että kipu vain kasvaa! Tiedän, etten ole oksentamassa, enkä siihen kuole, mutten vain saa pelkoani pois. Todella "mukavaa", kun tajuan vihdoinkin, etten ole yksin tämän kamalan asian kanssa!