Ainakin minulla 2-tyypin diabetes oli alkuvaiheessa täysin oireeton. Se löydettiin rutiinitutkimuksissa, veren sokeriarvot olivat jonkunverran koholla. Arvoja seurattiin useampi vuosi ennen kuin annettiin virallinen diagnoosi ja lääkitys.
0Äänestä
,,,
voi alussa olla täysin oireeton useita vuosiakin. Tietysti oireet sitten jossakin vaiheessa ilmaantuvat, kun sokerit nousevat tarpeeksi korkeiksi. Mahdolliset komplikaatiot alkaa kehittyä kuitenkin jo heti alussa (munuais, silmä, hermovauriot jne) joten siksi hoito pitää aloittaa vaikka ei olisi oireita.
0Äänestä
sunnuntai aamu
Paljon ennen diagnoosia tunsin päivittäin outoja oireita, yhtä-äkkiä olin aivan poikki, esim. kaupungilla ravatessa piti mennä syömään jotain, minulle tuli myös näköhäiriöitä mutta minua ei janottanut eikä muutenkaan ollut varsinaista oiretta. Mutta kun viimein alettiin tutkia sokereita niin huomattiin 10 vuoden ajalla että ne pikkuhiljaa nousi 5.0 ylöspäin muutaman vuoden kulutttua olikin jo yli 5 ja pari vuotta 6 jne. mutta lääkkeet sain sitten v. 2000. Jos nyt on vielä itse mahdollisuus tehdä jotain esim. painonpudotus tee kaikkesi, minullakaan ei ollut ylipainoa kun 5 kg ja liikuin joka pv. siitä huolimatta sain 2-dian, joten jos voit jotenkin "pakittaa" tilannetta tee kaikkesi. Ja vieläkin sanon että minua ei yhtään janota tämä tauti on se siitäkin outo, jokaisella voi olla eri oireita. Toivon että sinulla ei ole sokeritautia ja voit vielä sen estää jos epäilet.
0Äänestä
Mammara II
sunnuntai aamu kirjoitti:
Paljon ennen diagnoosia tunsin päivittäin outoja oireita, yhtä-äkkiä olin aivan poikki, esim. kaupungilla ravatessa piti mennä syömään jotain, minulle tuli myös näköhäiriöitä mutta minua ei janottanut eikä muutenkaan ollut varsinaista oiretta. Mutta kun viimein alettiin tutkia sokereita niin huomattiin 10 vuoden ajalla että ne pikkuhiljaa nousi 5.0 ylöspäin muutaman vuoden kulutttua olikin jo yli 5 ja pari vuotta 6 jne. mutta lääkkeet sain sitten v. 2000. Jos nyt on vielä itse mahdollisuus tehdä jotain esim. painonpudotus tee kaikkesi, minullakaan ei ollut ylipainoa kun 5 kg ja liikuin joka pv. siitä huolimatta sain 2-dian, joten jos voit jotenkin "pakittaa" tilannetta tee kaikkesi. Ja vieläkin sanon että minua ei yhtään janota tämä tauti on se siitäkin outo, jokaisella voi olla eri oireita. Toivon että sinulla ei ole sokeritautia ja voit vielä sen estää jos epäilet.
Olen 60 kymppinen, oireita oli - en vain osannut yhdistää niitä mihinkään eli: näköhäiriöitä ( minulla taustalla myös neurolologinen diagnoosi ) olin väsynyt, akillesjänteet kovin kivuliaat, mutta ei esim jatkuvaa janontunnetta enkä ravannut veskissä mitenkään usein. D.n jälkeen sisuunnuin, painoa on nyt tippunut about 9 kg, sain tablettilääkityksen, muutin täysin ruokavaliotani, liikun hyvin paljon enemmän ko ennen jne. Olen elämäni kunnossa, ja aion toteuttaa tätä uutta elämäntapaani lopun elämääni. Vaikka en ehkä saa lääkitystä kokonaan pois, ei haittaa kunhan voin hyvin. Arvo,josta liikkeelle lähdettiin oli 6,7. Eli siis normaalin rajoilla, mutta 2 h sokeritesti näytti 11,7. Olisin halunnut yrittää ensin pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla saada tämä haltuuni, mutta lääkäri ( nuori sellainen ) läväytti heti lääkettä minulle. Ei katsottu aiheelliseksi esim antaa minulle mittaria, jolla seurata itse arvojani, ja joo tiedän että käyttämäni lääke Metformin, ei aiheta esim sokerin liiallista laskua Päivä kerrallaan mennään, ei ole mitään hätää.
0Äänestä
minullakin
ainaskin minulla oli. tosin sukurasitteena homma oli tiedossa ja olin tarkkailun alla. pari vuotta sitten tuli lääkitys mukaan´ja toistaiseksi kaikki on hyvin tilanteeseen nähden. laihdutin pari vuotta ennen diagnoosia 14 kiloa. nyt painoindeksini on hieman alle 25. joka päivä kävelyä vähintäin tunnin verran. tai vaihtoehtoisesti ruumiillista työtä.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainakin minulla 2-tyypin diabetes oli alkuvaiheessa täysin oireeton. Se löydettiin rutiinitutkimuksissa, veren sokeriarvot olivat jonkunverran koholla. Arvoja seurattiin useampi vuosi ennen kuin annettiin virallinen diagnoosi ja lääkitys.
voi alussa olla täysin oireeton useita vuosiakin. Tietysti oireet sitten jossakin vaiheessa ilmaantuvat, kun sokerit nousevat tarpeeksi korkeiksi. Mahdolliset komplikaatiot alkaa kehittyä kuitenkin jo heti alussa (munuais, silmä, hermovauriot jne) joten siksi hoito pitää aloittaa vaikka ei olisi oireita.
Paljon ennen diagnoosia tunsin päivittäin outoja oireita, yhtä-äkkiä olin aivan poikki, esim. kaupungilla ravatessa piti mennä syömään jotain, minulle tuli myös näköhäiriöitä mutta minua ei janottanut eikä muutenkaan ollut varsinaista oiretta. Mutta kun viimein alettiin tutkia sokereita niin huomattiin 10 vuoden ajalla että ne pikkuhiljaa nousi 5.0 ylöspäin muutaman vuoden kulutttua olikin jo yli 5 ja pari vuotta 6 jne. mutta lääkkeet sain sitten v. 2000. Jos nyt on vielä itse mahdollisuus tehdä jotain esim. painonpudotus tee kaikkesi, minullakaan ei ollut ylipainoa kun 5 kg ja liikuin joka pv. siitä huolimatta sain 2-dian, joten jos voit jotenkin "pakittaa" tilannetta tee kaikkesi.
Ja vieläkin sanon että minua ei yhtään janota tämä tauti on se siitäkin outo, jokaisella voi olla eri oireita.
Toivon että sinulla ei ole sokeritautia ja voit vielä sen estää jos epäilet.
Olen 60 kymppinen, oireita oli - en vain osannut yhdistää niitä mihinkään eli:
näköhäiriöitä ( minulla taustalla myös neurolologinen diagnoosi )
olin väsynyt, akillesjänteet kovin kivuliaat, mutta ei esim jatkuvaa janontunnetta enkä ravannut veskissä mitenkään usein.
D.n jälkeen sisuunnuin, painoa on nyt tippunut about 9 kg, sain tablettilääkityksen,
muutin täysin ruokavaliotani, liikun hyvin paljon enemmän ko ennen jne.
Olen elämäni kunnossa, ja aion toteuttaa tätä uutta elämäntapaani lopun elämääni.
Vaikka en ehkä saa lääkitystä kokonaan pois, ei haittaa kunhan voin hyvin.
Arvo,josta liikkeelle lähdettiin oli 6,7.
Eli siis normaalin rajoilla, mutta 2 h sokeritesti näytti 11,7.
Olisin halunnut yrittää ensin pelkällä ruokavaliolla ja liikunnalla saada tämä haltuuni, mutta lääkäri
( nuori sellainen ) läväytti heti lääkettä minulle.
Ei katsottu aiheelliseksi esim antaa minulle mittaria, jolla seurata itse arvojani, ja joo tiedän että käyttämäni lääke Metformin, ei aiheta esim sokerin liiallista laskua
Päivä kerrallaan mennään, ei ole mitään hätää.
ainaskin minulla oli. tosin sukurasitteena homma oli tiedossa ja olin tarkkailun alla. pari vuotta sitten tuli lääkitys mukaan´ja toistaiseksi kaikki on hyvin tilanteeseen nähden.
laihdutin pari vuotta ennen diagnoosia 14 kiloa. nyt painoindeksini on hieman alle 25. joka päivä kävelyä vähintäin tunnin verran. tai vaihtoehtoisesti ruumiillista työtä.