Suunnittelen pienen mutta vikkelän purjeveneen tuomista Tukholmasta Turun seudulle purjehtien. Ahvenanmerelle ei ole mielimilläni veneillä asiaa ilman saattajaa. Kysyn, olisiko joku seilaamassa Ahvenanmeren yli Ruotsista päin juhannuksen aikoihin niin että voisin tulla samaa matkaa.
Saattovene Ahvenanmerelle?
superted
191409
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mikä ongelma Ahvenenmeren ylityksessä on? Jos pelkäät merenkäyntiä, se on aivan yhtä kovaa saattajan kanssa tai ilman, ts. kovaan keliin ei joka tapauksessa kannata lähteä. Navigointi kenties toinen ongelma, mutta siitä selviää kompassilla, merikartalla ja plotterilla.
Mutta, kannattaa todella kiinnittää säähän huomiota. Joku vuosi takaperin joku lähti tuomaan käytettyä purkkaria ahvenanmeren yli. Meni jotenkin niin että kun ei oltu katsottu säätiedotusta, kova tuuli yllätti. Ensin repesi purjeet, sitten kun piti ajaa koneella ei riittänyt menovesi ja en muista päätyikö vene lopulta kiville. Merivartioston "tuella" sankari saatiin lopulta turvaan.
Harvoin Ahvenanmerta "yksin" ylittää, yleensä kesällä päiväsaikaan koko ylityksen ajan näkyy 4-5 matkustus-/ rahtilaivaa, ja saman verran huviveneitä ympärillä. "Pahimmillaan" mennään jonossa ja pelätään satamapaikkojen loppumista. Juhannuksen aikaan Ahvenanmaalle tulijat ovat varmasti enimäkseen ruotsalaisia.
Jos itse hakisin porukasta "turvaa ympärilleni", jäisin Furusundiin tai Feijaniin odottelemaan sopivaa säätä, ja seuraamaan aamulla itään ohimeneviä/ lähteviä veneitä.
Sää ja normaalit turvavarustukset vain kuntoon ennen ylitystä.
Jos on aikaa niin mene Väddön kanavaa pohjoiseen. Singöltä Signilskärille on vajaa 30 mailia ylitys. Toisaalta viimekesänä melko navakassa tuulessa Ahvenanmeren yli tuli meidän kanssa samanaikaisesti Jeaneau Sun 2000 (tai ehhä 2500 kun en noita erota). Eikä ollut mitään ongelmia.
tai mikä vattu se nyt onkaan. Siinä kundit seilaa katamaraaneilla Ruotsista Suomeen. Ahvenanmeren ylitys on aika helppo nakki myös pienellä ja vikkeläliikkeisellä. Jos on avovene, hommaat pelastautumis/kuivapuvun ja lähdet vaan ajamaan.
2007 mentiin savolais soutuveneellä ahvenanmaan pohjoispuoleta ja tultiin takaisin saarito läpi. Lähtö uudestakaupungista ja paluu naataliin. Mukana tammen koulukarttakirja ja kompassi.
Mutta nämä seilaajathan ovat tunnetusti vähän säikkyjä, mutta ei tuohon hommaa tarvitse kuin kunnon pelastusliivit ja maukaat juomat ja sapuskat. Noita lätäköitä ei kannata pelätä, sillä vastahan menneenä talvena pari Belgialaista häiskää souti yli atlannin portugalista brasiliaan.
Joten reippaasti vaan matkaa ja jätät ne saatoveneet rannalle ruikuttaa
Mielessäni on Star-vene. Sitä ei totisesti ole tarkoitettu avomeriolosuhteisiin. Väittäisin että saattoveneajatukseni perustuu nimenomaan kokemukseen aallokosta, ei sen puutteeseen. Mutta tosi on, sääolojon huomiointi on ensiarvoisen tärkeää. Mielessäni oli se karmein uhkakuva, eli että vene syystä tai toisesta hajoaa reissulle tai iskee jokin yllättävä tilanne. Tosin Tukholman ja Turun välillä on monta muutakin paikkaa, josta ei uida rantaan, jos käy järisyttävä yllätys. Ikävä kyllä tällainen yllätys saattaisi merkitä vaikka veneen menettämistä. Vene on kuitenkin vain vene, henkikullan säilyminen minulla on mielessä. Ahvenanmeri on kylmä uimapaikka myös kesällä. Hukkumista todennäköisempi uhka on paleltuminen. Eikä laivan alle jääminenkään ihan vähäinen uhka ole.
Filosofointi ei nyt kuitenkaan auta ja viime kädessä teen itse päätökset Furusundissa. Voisin jopa arvella, että jonkun ystävällisen ruotsalaisen venekunnan kanssa voisi seilailla yhtä matkaa ilman sen kummempaa ennakkolta sopimista. Täällä kun kukaan ei tunnu suunnittelmiaan kertovan ja ajankohtanikin taitaa osua pikemminkin siihen kun suomalaisveneilijät menevät sinne päin.
Oikealla ajatuksella olet liikkeellä. Star ei ole yhtä vikkelä kuin joku tikru, joilla Archipelago Raid tehdään, ylitys kestää tuntuvasti kauemmin. Ja vaikka kilpailuissa saattaa joskus olla kovempikin keli, ei stara todellakaan mikään miniavomeriraaseri ole. Niissä säissä, joissa ylitys on mahdollista, staralla silti pysyy vähän isommankin cruiserin kyydissä ja kun svedut ovat aika sosiaalista porukkaa, eiköhän sieltä tosiaan matkaseuraa ihan paikan päältä löydy. Meikäläisiä tosiaan ei montaa ole kotiinpäin tulossa ja sellaisen sattuminen palstalle ei ole edes erityisen todennäköistä.
Varmasti kun lähdet ylittämään pitempää selkää niin samaan suuntaan lähtevät isommilla veneillä liikkuvat katsovat sinun perääsi. Muut purjetijat tulevat kyllä varmasti apuun jos sitä merellä tarvitset.
Miksi et lainaisi traileria ja toisi sitä laivalla? luulisi, että traikkuja löytyisi star-porukoista lainaksi kun tarkoitus on hyvä. Ja mikäs sen parempi olisi, kuin suomessa olevien veneiden määrän kasvattaminen.
Star ei tosiaan ole mikään avomerivene, niitähän on joskus uponnut ihan kotimaisissakin kisoissa rannikon vieressä. Voi kai sanoa, että vene on kokonsa puolesta "väliinpuotoaja": Ei enää kevytvene, joka ei uppoaisi kaatuessaan, muttei niin iso tai hyvin katettukaan että sen kaataminen ja vedellä täyttäminen olisi kovin vaikeaa.
Trailerin lainaamistakin suunnittelin, ja juttelinkin liiton edustajan kanssa. Kärryn voisi saada, mutta mieluiten viikonloppuna, mutta mä olisin reissussa viikolla. Ja lisäksi purjehdusajatus on alkanut kiinnostaa minua seikkailuna. Joka jätkä ei ole seilannut staralla Tukholmasta Turkuun. Seikkailulla en nyt edelleenkään tarkoita kenenkään hengen tai terveyden vakavaa vaarantamista. Ja taloudellisillakin riskeillä pitää olla jokin raja. Minulla kun ei ole jonottain touhutonneja veneilyyn.
Muutekseen, starissa pitää olla luokkasäännön mukaan kelluntatankit. Enkä totisesti osta yksilöä, jossa näitä ei ole. Pahimmassa tapauksessa ne tankit kuitenkin lähinnä pitävät hylyn pinnalla. Pahassa aallokossa venettä ei saa tyhjennettyä eikä sillä saa purjehdittua, jos paatti kerran täyttyy kunnolla. Pitääkin selvittää, onko ostattelemassai veneessä bailerit.
Seppo Muraja toverinsa kanssa ylitti v. 1970 Atlantin pasaatituulissa pienenpienellä perämoottoriveneellä johon oli viritetty lakanasta tehty myötätuulipurje. Kaveri meni tavaroinensa roikkumaan peräpäähän jotta keula saatiin sen verran koholle että Muraja sahasi pohjaan reiän ja asensi siihen läpinäkyvän muovinpalan kalojen katselemiseen. Aallokossa vene meni myös ympäri ja melkein kaikki varusteet, mukaanlukien kaksi liivien virkaa toimittavaa kelluntamakkaraa katosivat, mutta saivat he käsivoimin ja perämoottoria vaijerin päässä veden alla roikottaen veneen taas oikeinpäin ja lopulta pääsivät etelä-amerikkaan!
Oikealla asialla olet ja ymmärrän huolesi saattoveneestä. Haluan kyseenalaistaa kohteliaasti muiden asiantuntemuksen jos ovat sitä mieltä, että kyllähän siellä auttajia on ja että lyhyt on matka. Eivät taitaa tietää mikä "star" on.
Itse en ole menossa Ruotsiin tänä vuonna ollenkaan, joten en voi auttaa, mutta pistä sama kysely esim: H-vene nettiin, FE83.org:iin, x-nettiin, merikarhuille, avomeripurjehtijoille jne...
Sieltä löydät varmaan jonkun joka on samoihin aikoihin liikkeellä ja auttaa (osaa auttaa) varmasti kun kerran noin fiksusti olet liikkeellä!
Tällä foorumilla on vaan tosi merenkävijöitä, jotka osaavat auttaa kun pitää väitellä ja haistatella netissä.
kysyppä vielä kerran sieltä star liiton edustajilta, voi hyvin olla että trailerin saa lainaksi viikollakin jos vaihtoehtona on vettä pitkin tuleminen.
Muutaman kauden Starilla kilpaa purjehtineena en kyllä itse lähtisi Ruotsista tuomaan Staria purjehtien. Vaikka Star purjehdus sinällään on mahdollista kovassakin kelissä ja merenkäynnissä niin ongelmaksi saattaa muodostua matkan pituus. Starin barduunat eivät anna lenssillä virheitä anteeksi, jos barska jää löysälle tai sitä ei kiristetä ajoissa niin masto katkeaa aivan saletisti jos tuulta on hiukankin. Kysyppä keneltä tahansa Starpurjehtijalta miten helposti masto katkeaa käsittelyvirheeseen. Katkenneella mastolla voi matka muuttua melontareissuksi. Star on yksi maailman mahtavimmista purjeveneistä mutta ei se kyllä mikään avomerimatkavene ole. Useamman tunnin kryssi saattaa myöskin osoittautua voimia kuluttavaksi ja märäksi puuhaksi.
onko kyseessä siis 9,45m pituinen kapearunkoinen (2,55m) H-Star? Eikös tuon kokoluokan veneellä luulisi jo Itämeren kyntämisen olevan suhteellisen perusjuttua, vai olenkohan erehtynyt venetyypistä täysin? Ei kai moinen käytännössä oikein voi edes kaatua, ja eikös tällaisen veneen rinnastaminen kevytveneisiin ole jo vähän absurdia?
No, eihän kaiken tarvitse olla extremeä, mutta onhan sitä meriä kynnetty pienemmilläkin.
Ja korjatkaa toki, jos puhun aivan väärästä veneestä tai läpiä päähäni
Ei ole kyse edes H-Starin tapaisesta, vaan Star-veneestä. Olympialuokkana se ollut niin kauan, etten sitä historiaa enää ulkoa muista, design taisi olla vuodelta -36, tai jotain sellaista. Avovene, masto al-dente spagettia.
ehkäpä kyseessä on tuommoinen:
http://www.sailingnetworks.com/design/details/d-star
Myös wikipediaa voi käyttää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Star_(vene)
Starilla olympiakultaa 1972 voitti ruotsalainen Pelle Petterson, joka on Maxi-veneiden isä ja suunnittelija (edelleen)...
eihän se ole kokonaan avoin
Avoveneeksi sanotaan venettä, jossa ei ole katettua tilaa. Kannen alle suljettua tilaa voi silti olla, niinhän on vaikkapa Laserissa, E-jollassa ja Zoom8:ssa, noin pienimpiä mainitakseni.
Ja menipäs toi mun staran ikäarvio pahasti pieleen, mutta 30-luvulla siitä sentään tuli olympialuokka, eli joku asia meni sinnepäin. Designhan tosiaan oli paljon vanhempi.