Olen mustasukkainen

Minua loukkaa kovasti se, että poikaystäväni joskus tuijottelee muita naisia. Hän saattaa esimerkiksi kadulla kävellessämme kääntyä tuijottamaan vastaankävelevää naista, ts. kääntää päätään hänen peräänsä. Tällainen tuijotus on niin voimakasta, että luulen jo näiden naistenkin tuntevan olonsa epämukavaksi. Kerrankin kahvilassa istuessamme hän tuijotti vastapäisessä pöydässä istuvaa naista mairea hymy kasvoillaan, ei tainnut saada silmiään irti tästä. Sama tapahtui esimerkiksi eilen, hän oikein asettui asemiin voidakseen tuijottaa ohikävelevää naista, ja tuntuu, ettei hän silloin kuullut eikä nähnyt mitään muuta.

Tiedän, että minulla on huono itsetunto ja on on ihan normaalia, että sekä miehet että naiset katselevat vastakkaista sukupuolta eikä siinä ole mitään pahaa. Kysymys kuuluukin, missä teidän mielestänne menee se raja? Mikä on sen normaalin ihailevan katselun ja himoitsevan tuijottamisen ero? Joka kerta, kun näemme poikaystäväni kanssa, hän katsoo minua ihaillen ja kertoo miten kauniilta näytän ja hän on sanonut monesti, ettei edes muista, milloin viimeksi on nähnyt yhtä kauniin naisen kuin minä, ja tällaiset kohteliaisuudet tuntuvat tietysti hyvältä. Silti minua sattuu niin paljon, kun hän avoimesti ja häpeilemättä päätään kääntäen tuijottelee aina välillä muita naisia. Hän ei suinkaan tuijota kaikkia naisia, vain niitä tiettyjä, jotka sattuvat olemaan hänen makuunsa. Miten pääsisin tästä mustasukkaisuudesta eroon, en halua pahoittaa mieltäni koko ajan?