Maistereilla menee

Millainen maa jättää oman energiansa käyttämättä ja ostaa kalliimmalla ulkomaista?

Kuten viimeaikainen keskustelu on osoittanut, jokainen lähestyy
energiakysymyksiä omasta suunnastaan. Joku tarkastelee kaikkea uusiutuvuuden näkökulmasta, joku riittävyyden näkökulmasta, joku laskien säteilyn puoliintumisaikoja.

Näin Kreikan kriisin jälkeisenä aikana voisi olla hyvä lähestyä asiaa myös talouden näkökulmasta. Olemmeko hurahtaneet pitämään itseämme kroisoksina maksaessamme ulkomaille energiasta, jota meillä jo on?
161
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Valtaosa suomalaisista tietää, että turvetta käytetään energiantuotannossa, mutta useimmat olettavat käytön olevan hyvin vähäistä. Useimmat (27 %) kuvittelevat korkeintaan 50 000 suomalaisen nauttivan turpeella tuotetusta lämmöstä kodeissaan ja työpaikoillaan. Oikea luku on miljoona.

Moni tietää, että turvetta käytetään kaukolämmön lähteenä, mutta valtaosa (69 %) kaukolämmöstä nauttivista suomalaisista ei tiedä, millä energialla heidän lämpönsä on tehty.

Turve on puuperäisten energialähteiden jälkeen tärkein oma energiamme. Turpeella tuotetaan 6 % Suomen energiantarpeesta.

Moni kuvittelee, että valtavat voimalaitokset padottujen jokiemme suilla jauhavat huiman osan energiastamme. Vesivoimasta puhutaan vielä välttämättömänä säätövoimana, jonka olemassaolon varassa ydinvoimalatkin pyörivät. Totuus on kuitenkin, että turpeella tehdään 50 % enemmän energiaa kuin kaikilla vesi- ja tuulivoimaloilla yhteensä.

Turpeella tehdään energiaa kaksi kertaa enemmän kuin on sähkön nettotuonti. Yli puolet maakaasulla tuotetusta energiasta.

Voisi siis luulla, että turvetuotannon seuraukset näkyvät irvokkaina jokaisen suomalaisen silmiin. Irvokkaampina kuin auratut metsät ja lahdatut lohet.

Mutta eivät ne missään näy. Turvetuotannossa on Suomen suo- ja turvemaista 0,7 %.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ohi hilseen kirjoitti:

Millainen maa jättää oman energiansa käyttämättä ja ostaa kalliimmalla ulkomaista?

Kuten viimeaikainen keskustelu on osoittanut, jokainen lähestyy
energiakysymyksiä omasta suunnastaan. Joku tarkastelee kaikkea uusiutuvuuden näkökulmasta, joku riittävyyden näkökulmasta, joku laskien säteilyn puoliintumisaikoja.

Näin Kreikan kriisin jälkeisenä aikana voisi olla hyvä lähestyä asiaa myös talouden näkökulmasta. Olemmeko hurahtaneet pitämään itseämme kroisoksina maksaessamme ulkomaille energiasta, jota meillä jo on?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu