Näringslivets representanter kämpar för tvåspråkigheten
Svenska språkets vänner har fått stöd från finskt håll. På måndagen grundades en ny förening som ska kämpa för ett tvåspråkigt Finland. Bakom initiativet till Kansalliskielten tukiyhdistys (Understödsförening för nationalspråken) står en liten grupp representanter för affärslivet.
Att stärka svenskans och finskans ställning, speciellt bland finskspråkiga. Så lyder målet för nationalspråkets stödförening.
– Vi finskspråkiga har också ett genuint intresse att se till att svenskan mår bra i Finland, säger nyvalda ordföranden Matti Vuoria, som är vd på försäkringsbolaget Varma.
Käbblandet om "tvångssvenskan" finns inte med på agendan. Föreningen vill föra en saklig diskussion i positiv anda och ta upp större, principiella frågor.
– Vi vill betona betydelsen av de två nationella språken i Finland, vår gemensamma historia och vår nordiska anknytning, säger Heikki Rautvuori, som är ombud för föreningen.
Idén till nationalspråkens stödförening föddes redan i höstas och i bakgrunden finns både Martti Ahtisaari och Paavo Lipponen. Namnet hittade Högsta förvaltningsdomstolens president Pekka Hallberg på.
Styrelsemedlemmar är, förutom ordföranden, Kreabs vd Matti Saarinen, Anneli Temmes på Haus kehittämiskekus, Vesa Helkkula, som är vd för Aplicom, före detta ambassadören Kari Karanko och Heikki Rautvuori, som är magister i samhällsvetenskaper.
Även om de flesta styrelsemedlemmarna är representanter för näringslivet är det inte meningen att nationalspråkets stödförening ska vara en klubb för affärsmän.
– Någonstans måste vi börja, men vi vill gärna ha en bredare bas. Vi behöver också idrottare och skådepelare. M.A. Numminen har varit mycket intresserad av att komma med, säger Rautvuori. (SPT–FNB–JESSICA SUNI)
Svenska språkets vänner har fått stöd från finskt håll. På måndagen grundades en ny förening som ska kämpa för ett tvåspråkigt Finland. Bakom initiativet till Kansalliskielten tukiyhdistys (Understödsförening för nationalspråken) står en liten grupp representanter för affärslivet.
Att stärka svenskans och finskans ställning, speciellt bland finskspråkiga. Så lyder målet för nationalspråkets stödförening.
– Vi finskspråkiga har också ett genuint intresse att se till att svenskan mår bra i Finland, säger nyvalda ordföranden Matti Vuoria, som är vd på försäkringsbolaget Varma.
Käbblandet om "tvångssvenskan" finns inte med på agendan. Föreningen vill föra en saklig diskussion i positiv anda och ta upp större, principiella frågor.
– Vi vill betona betydelsen av de två nationella språken i Finland, vår gemensamma historia och vår nordiska anknytning, säger Heikki Rautvuori, som är ombud för föreningen.
Idén till nationalspråkens stödförening föddes redan i höstas och i bakgrunden finns både Martti Ahtisaari och Paavo Lipponen. Namnet hittade Högsta förvaltningsdomstolens president Pekka Hallberg på.
Styrelsemedlemmar är, förutom ordföranden, Kreabs vd Matti Saarinen, Anneli Temmes på Haus kehittämiskekus, Vesa Helkkula, som är vd för Aplicom, före detta ambassadören Kari Karanko och Heikki Rautvuori, som är magister i samhällsvetenskaper.
Även om de flesta styrelsemedlemmarna är representanter för näringslivet är det inte meningen att nationalspråkets stödförening ska vara en klubb för affärsmän.
– Någonstans måste vi börja, men vi vill gärna ha en bredare bas. Vi behöver också idrottare och skådepelare. M.A. Numminen har varit mycket intresserad av att komma med, säger Rautvuori. (SPT–FNB–JESSICA SUNI)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis Matti Vuoria Varmasta. OK, siirrä vakuutukset pois Varmasta.
Heikki Rautvuori
Ahtisaari ja Lipponen ovat idean takana. Tottakai.
Pekka Hallberg, tottakai. Eikö hän ollut sekaaantunut kielilakiinkin?
Matti Saarinen, Kreab
Anneli Tammes, Haus kehittämiskeskus
Vesa Helkkula, Aplicom
Kari Karanko
Rautvuori sanoo, että M.A. Numminen on kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan.
Halutaan urheilijoita, näyttelijöitä mukaan.
Seurataan kehitystä.
Mikäli ruotsin kieli olisi aidosti kuulunut tänne se säilyisi täällä eikä se kaipaisi minkäänlaisia suojatoimia. Ts. ruotsi säilyisi Suomessa ja sitä osattaisiinkin ilman lakeja sen pakottamiseksi koululaisille tai virkamiehille.
Jos Suomi on kaksikielinen niin miksi meillä on pakkoruotsi?? Jos olisimme kaksikielisiä me osaisimme ruotsia tai opiskelisimme sitä vapaaehtoisesti koska se kuuluisi mielestämme identiteettiimme. Näin ei nähtävästi asia kuitenkaan ole. Meistä kyllä yritetään tehdä kaksikielisiä ainakin paperilla.
Ruotsinkieli on ollut eliitin kieli eikä kansa ole sitä koskaan omaksunut ja siksi ruotsi ei ole juurtunut tänne jotta se säilyisi itsenäisesti. Puheet ruotsin kielen elinvoimaisuudesta ja rikkaudesta Suomessa paljastuvat valheellisiksi kaikista niistä ruikuituksista joissa valitetaan että ruotsin kielellä ei saa edes julkisia lailla määrättyjä palveluja.
Kielikeskustelu tarvitsee tarkennuksen.
Ei ole kaksikielisyyttä on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä. Puheet Suomen kaksikielisyydestä ovat harhaanjohtavia. Perustuslaissa sanotaan että Suomessa ovat kansalliskielet suomi ja ruotsi. Laissa ei missään käytetä sanaa "kaksi" puhuttaessa Suomen kansalliskielistä. Kukaan ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Kuinka siis voisimme olla kaksikielinen maa kun ihmiset ovat yksikielisiä, suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä?
Suomi ei ole kaksikielinen vaikka Suomessa on kaksi kieltä. Väitteet Suomen kaksikielisyydestä johtavat harhaan ja luovat käsityksen että nämä kaksi kieltä toimisivat yhtäaikaa ja samassa paikassa. Todellisuudessa vain rannikko on ruotsinkielinen ja koko muu maa (98%) on yksikielinen suomenkielinen.
Puheet kaksikielisyydestä saadaan loppumaan kun tähdennetään asiaa perustuslain mukaisesti.
Siinäpä taas nimiä huomisen päivän stasi -listaan, isänmaanpettureita jotka tulevat häpeämään vielä tekojaan.
Varmassa ei ole vakuutukset eikä tule olemaan , täytyy levittää sanaa tuosta kätyristä!
"Ei ole kaksikielisyyttä on vain kaksinkertaista yksikielisyyttä."
Todellisuudessa on kaksikielisyyttä. Sitten on yksikielisiä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että toiset voivat olla ja ovatkin kaksikielisiä. Tällaisen yksikielisen on vaikea hyväksyä, että maa on kaksikielinen. Kysymys on huusiannan näkökulmasta, joka ei salli erilaisuutta. Sellaisen ahdasmielisen ihmisen näkökulmasta.
"Perustuslain uudistuksessa on hylättävä kokonaan kansalliskieli-termi. Sekään ei riitä, että nimettäisiin muutama kansalliskieli lisää, kuten saamen kielet, karjala, romani ja viittoma. Silloin yhä oltaisiin rasismin polulla, valmiita syrjimään venäläisiä, virolaisia, somaleja, englantilaisia, saksalaisia, ranskalaisia, kiinalaisia, thainkielisiä ym. "
Ahvenanmaa on tietysti ihan eri juttu omine syrjintää puoltavine lakeineen? Siellähän suomenkielisillä ei ole mitään oikeuksia omaan kieleensä.
Taxellin uudistuehdotus on sellaisenaan hylättävä.
Miksi?
Siksi että sen laatinut Taxell.
Ruotsalaiset ovat aina johtaneet lakiuudistuksia, jotka heikentävät suomalaisten asemaa ja vahvistavat ruotsalaisten valtaa.
Suomalisten eduskuntaan äänestämät poliitikot ovat olleet niin huonoa ainesta tiedollisesti, taidollisesti, että ovat aina turvautuneet ruotsalaisiin juristeihin.
Niin ruotsalaiet ovat lain avulla laajentaneet valtaansa.
Lakiin he sitten aina vetoavat, kun puolustavat valtaansa.
VAALIT!