Mulla oli tänään karmea kokemus; psykoosilääkkeet loppuivat (oma moka, olin laskenut väärin), ja en saanut omaa avohoidon lääkäriäni kiinni. Ideana on siis ottaa lääke säännöllisesti, tai tilanne menee todella pahaksi.
Kävelin psykiatrian päivystykseen, ajattelin että saisin edes vuorokaudeksi sieltä lääkkeet, ja yrittäisin taas seuraavana päivänä omaa lääkäriäni kiinni.
No, haastatteleva hoitaja oli ihan asiallinen, mutta lääkäri, huhhuh. Kaveri sanoi tylysti että otat yhteyttä omaan lääkäriin, päivystyksestä on turha naukua apua. Kerroin sadannen kerran että oma lääkäri ei ole paikalla tänään, ja koska psykoosilääkkeet olivat juuri alkaneet tehota, ei ole kenenkään edun mukaista katkaista lääkitystä juuri nyt. "En mä ala tästä kinaamaan, sä menet sinne avohoitoon, muuta vaihtoehtoa ei ole." "Mutta kun se mun lääkäri ei ole paikalla." "Yrität vaan ottaa sinne yhteyttä." "Mä otin sinne yhteyttä, ja otan taas huomenna, mutta mä tarvitsisin tämän päivän lääkkeet." "Täältä ei anneta tai kirjoteta mitään jos sulla on avohoitokontakti."
Siis ihan älyvapaata keskustelua. Ja kyseessä ei ollut mikään rauhoittava lääke, vaan ihan puhdas psykoosilääke.
Nyt mä sitten vaan pelkään ehtiikö tilanne huonontua ennenkuin mä saan sitä omaa lääkäriä kiinni.
Musta tuntuu kyllä niinkuin olis tehty kiusaa, ja raa'alla tavalla vielä. Mikä sen psykan päivystyksen funktio on jos ei juuri tuommoisessa tilanteessa auttaminen?!
Kävelin psykiatrian päivystykseen, ajattelin että saisin edes vuorokaudeksi sieltä lääkkeet, ja yrittäisin taas seuraavana päivänä omaa lääkäriäni kiinni.
No, haastatteleva hoitaja oli ihan asiallinen, mutta lääkäri, huhhuh. Kaveri sanoi tylysti että otat yhteyttä omaan lääkäriin, päivystyksestä on turha naukua apua. Kerroin sadannen kerran että oma lääkäri ei ole paikalla tänään, ja koska psykoosilääkkeet olivat juuri alkaneet tehota, ei ole kenenkään edun mukaista katkaista lääkitystä juuri nyt. "En mä ala tästä kinaamaan, sä menet sinne avohoitoon, muuta vaihtoehtoa ei ole." "Mutta kun se mun lääkäri ei ole paikalla." "Yrität vaan ottaa sinne yhteyttä." "Mä otin sinne yhteyttä, ja otan taas huomenna, mutta mä tarvitsisin tämän päivän lääkkeet." "Täältä ei anneta tai kirjoteta mitään jos sulla on avohoitokontakti."
Siis ihan älyvapaata keskustelua. Ja kyseessä ei ollut mikään rauhoittava lääke, vaan ihan puhdas psykoosilääke.
Nyt mä sitten vaan pelkään ehtiikö tilanne huonontua ennenkuin mä saan sitä omaa lääkäriä kiinni.
Musta tuntuu kyllä niinkuin olis tehty kiusaa, ja raa'alla tavalla vielä. Mikä sen psykan päivystyksen funktio on jos ei juuri tuommoisessa tilanteessa auttaminen?!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sillä ei juuri funktiota ole. Itse jouduin vastaavassa tilanteessa suljetulle, vaikka avohoitokontakti oli. Lääkkeitä ei aleta kirjoittelemaan vaan ne annetaan sitten suljetulla. Olo oli 4 pv (turhan lääkäristäkin) tarkkailujakson jälkeen sitten paljon paskempi, sillä suljetulla iskettiin sitten lihakseenkin krääsää....
No opetti sen, ettei ongelmistaan uskalla juuri puhua, hyppään korkealta sitten kun en enää jaksa.
"No opetti sen, ettei ongelmistaan uskalla juuri puhua, hyppään korkealta sitten kun en enää jaksa."
Vähän samat ajatukset. Siteeraan; avohoidossa olevan potilaan tilan huonontuessa tulee avohoitoa tiivistää. Voi venäjä. Avohoito reagoi ehkä parissa kuukaudessa, ja sielläkin edellytetään että olo on huono virka-ajan puitteissa ja sovitulla ajalla. Ja päivystyksessä lääkäri ei anna potilaan OMAN kertomuksen häiritä diagnoosintekoaan, se on aivan sama mitä siellä sanoo; miltä NÄYTTÄÄ, se ratkaisee.
Mä en jaksa tätä hoitosysteemiä. Seuraavan kerran kun tulee paha olla virka-ajan ulkopuolella, vedän itseni jojoon.
Voitte kiittää saamastanne kohtelusta niitä kymmeniä päivittäin päivystyksessä kävijöitä, jota kinuavat rahoittavia kun on "koira syönyt reseptin" tai "vahingossa vetäissyt lääkkeet WC:stä" tai "resepti varastettu" jne jne. Nämä valehtelevat väärinkäyttäjät (jotka ovat vähemmistö) ovat aiheuttaneet sen, että oikeasti apua tarvitsevatkaan eivät välttämättä sitä saa. Monesti hörhöt ovat niin taitavia valehtelemaan, että ainakaan minä en tunnista puhuuko ihminen totta vai ei.
"Voitte kiittää saamastanne kohtelusta niitä kymmeniä päivittäin päivystyksessä kävijöitä, jota kinuavat rahoittavia kun on "koira syönyt reseptin" tai "vahingossa vetäissyt lääkkeet WC:stä" tai "resepti varastettu" jne jne."
No mutta eihän se voi johtaa siihen että päivystys muuttaa itsensä lääkkeettömäksi vaihtoehdoksi. Päivystysluonteinen puuttuminen mielenterveysongelmaan ei voi olla muuta kuin osasto-, tai lääkinnällistä hoitoa.
Ei niillä varmasti ole resursseja alkaa terapoimaan ihmisiä pitkällä tähtäimellä, eikä se hätätilanteissa olisi mielekästäkään.
Olen hitsin ymmälläni mikä jää päivystyspoliklinikan tehtäväksi jos ovelta käännyttäminen on linjana silloinkin kun hoitoa ei ole avopuolelta mahdollista saada, ja lääkitys uhkaa keskeytyä.
Vai pitääkö pyrkiä takaisin psykoosiin jotta koko homma alkaisi taas alusta..
Etkö alussa todennut,että et ajoissa uusinut reseptiäsi?Eli syy tilanteeseen on sinun.
Olisit mennyt jollekin yksityiselle lääkäriasemalle,ne ovat auki 24h/vrk.
"Etkö alussa todennut,että et ajoissa uusinut reseptiäsi?Eli syy tilanteeseen on sinun. "
Toki, tässä tilanteessa jossa psykoosia alettiin hoitaa, en kuitenkaan ollut vielä viime viikolla niin skarppi että olisin kyennyt hoitamaan reseptin uusimisen hienosti.
Joten olin toki pulassa, mutta olin/olen myös sairas; jotenkin tuntuu paradoksaaliselta että ollessaan huononkuntoisimmillaan, pitäisi kyetä hoitamaan asiansa moitteettomasti. Viime viikosta, jolloin resepti olisi pitänyt viedä uusittavaksi, en muista mitään, olin kuitenkin ollut suhteellisen sekavassa tilassa ja tehnyt mm. poliisille ilmoituksen sionistisen maailmanjärjestön uhkailusta, ja että tiedän liikaa jostain 'protokollasta'. Todella sekoa siis. Lääkitys alkoi futaamaan lauantaina, ja vasta sunnuntaina aloin olemaan oma itseni.
Ja hubaa, maanantaina omalääkäri veks, lääkkeet finito, ja päivystys ei auta.
Yksityinen lääkäriasema on näillä tuloilla silkka mahdottomuus.
Sain käsityksen että kävit nimenomaan psykiatrisen puolen vastaanotolla. Mitenkähän jos olisit käynyt ihan tavallisen terveyskeskuksen päivystyksessä, olisivatkohan uusineet reseptin, koskapa niin auliisti kirjoittavat niitä muutenkin?
Olin joitakin aikoja sitten TK:n päivystyksessä, 1. lääkäri tarjosi vain sympatiaa. Toisena päivänä oli toinen lääkäri, ja hän kirjoitti sairaslomaa. Vasta lähdettyäni huomasin että oli kirjoittanut myös erästä mielialalääkettä, jota olin maininnut aiemmin käyttäneeni. Ihan vahingossa siis sain lääkkeet, vaikken pyytänytkään! (En tiedä käytänkö, mutta tilanteeni ei ole niin vakava kuin sinulla, joten ei koidu välitöntä vaaraa minulle tai muille jos en käytäkään.)
Sen verran tiedän, että päivystyksestä ei ainakaan minun paikkakunnallani kirjoitella mielialaläkkeitä siitä syystä, että potilas on yleensä jossain hoidossa ja on sovittu, että kyseinen hoitava paikka ainoastaan kirjoittaa lääkkeet. Sillä pyritään estämään väärinkäytökset.(En tarkoita, että sinä olisit lääkkeitä väärin käyttänyt, koska sinulla oli hätä.)
Kummallista,että psyk.päiv pkl ei antanut sinulle päivän psykoosilääkkeitä, jos ne todettiin loppuuneeksi. Onhan tosi, että lääkäreitäkin on monenlaisia niinkuin meitä ihmisiä yleensäkin. Jotkut on tosi v-mäisiä, mutta suurin osa ihan Ok ainakin mun mielestä. Pitää vaan yrittää pitää puolensa (olen sen itsekin huomannut) ja toimittaa reseptit uusittavaksi aikoinaan, vaikka onhan se unohtaminen inhimillistä, varsinkin , kun ei ole kunnossa. Voimiakaan ei tahdo olla.
Voimia vaan sulle kevääseen.
miettii hoitaja, itsekin sairas
Eli; miksi minun psykoosilääkitystäni ei turvattu psykiatrian päivystyksessä, jossa se oli aloitettukin.
Vastaus oli; "nää linjat, joo, nää hoitolinjat vähän vaihtelee päivystävän lääkärin mukaan."
"Eiks teillä ole mitään yhtenäistä käytäntöä?"
"no kyllähän jonkunlainen käytäntö on, mut se tosiaan saattaa vaihdella lääkärin mukaan. Tää lääkäri on nyt vaan kattonut että sun pitäis pystyä nää asiat avohoidossa selvittään."
"Mutta mähän sitä just sanoin että avohoidon lääkäri oli lomalla, ja mun psykoosilääkitys oli päivystyksessä aloitettukin."
"niin, en mää osaa tohon nyt sanoa muuta kun että se lääkäri sut tapasi ja teki sitten tällaisen päätöksen."
"Niinkun hoitamatta jättämispäätöksen?"
"Ei kun että ohjataan sut sinne avopuolelle."
Eli siis, samaa jankuttamista, ja ihan niinkuin ei menis JAKELUUN että se avohoito ei nyt sinä päivänä voinut mua hoitaa. Ja tosiaan vahvistettiin että käytäntö vaihtelee ihan kulloisenkin päivystävän naaman mukaan. Se on ihan siitä kiinni minkälaisella tuulella herra tohtori sattuu olemaan.
Niinkuin tuolla aiemmin kerroin, niin minullehan TK:n päivystyksessä 1. lääkäri tarjosi vaan sympatiaa, sanoi että kyllä se siitä, kun menin ahdistuneena selittämään masis-tilannettani. Seuraavana päivänä vaan itkin, kunnes päätin yrittää uudelleen siellä TK:ssa (sairaslomaa). Nyt läsnä oleva lääkäri ymmärsi heti yskän, että ei se sössötys että "kyllä kaikki järjestyy" mitään auta, ja kirjoitti lomaa (ja lääkkeitäkin vaikken pyytänyt).
1. käynnin yhteydessä 1. lääkäri jankutti koko ajan vaan omalääkäristä (jolla en ole ikinä edes käynyt vielä). Ryhtyessäni varaamaan ol:lle aikaa joku hoitaja sanoi että on vaan 10 min aika ja sitten kaikkien muiden potilaiden ajat siirtyvät jos siihen menet. Aika loukkaavan syyllistävää sekin, joten ei ihme että sain viikonloppuna entistä pahemman ahdistuksen.
Sanovat aina että lääkäritkin ovat vain ihmisiä, mutta niin ovat kyllä potilaatkin, kahta enemmän! On se kumma että pitää potilaan alkaa ensimmäiseksi ymmärtää omituisia käytäntöjä omituisine omalääkäreineen... En minä halua "omalle" lääkärille ensi viikolla, vaan kelle tahansa jotakin TEKEVÄLLE lääkärille tasan heti kun on paha ongelma.
En tiedä pitäisikö vaan aina heittäytyä mahdollisimman vaikeaksi ja aggressiiviseksi että jotain tapahtuisi. Mutta sehän ei välttämättä taas onnistu masentuneelta. Ja jos on psyykoosia, niin siinä tapauksessa päätyy varmaan jo lepositeisiin.
Ei hyvin mene, mutta tsemppiä kuitenkin!
"Ryhtyessäni varaamaan ol:lle aikaa joku hoitaja sanoi että on vaan 10 min aika ja sitten kaikkien muiden potilaiden ajat siirtyvät jos siihen menet."
Helllvetin kiva. Joskus haluais nauhoittaa noita käyntejä tk:ssa ja tarjota johonkin dokumenttiprojektiin. "Nyt on hei, perjantai-iltapäivä, on se kumma kun pitää sairastua just siihen pahimpaan aikaan."jne.
Lähden tosiaan Marian päivystykseen pyytämään noita lääkkeitä, kun se psyk.poli tuntuu olevan nyt poissuljettu. Eihän niillä pitäis olla syytä olla uusimatta tätä respaa, kun ei tämä ole rauhoittava tai unilääke..
Kävin juuri su-ma välisenä yönä päivystävällä lääkärillä paniikkikohtauksien takia, koska en pystynyt nukkumaan. Olen tätä päivystyskäyntiä aikaisemmin käynyt 3 kertaa omalääkärillä paniikkikohtausten takia ja pyytänyt että asiaa tutkittaisiin. Mitään ei kuitenkaan ole suostuttu tutkimaan eikä minua ole otettu tosissaan ilmeisesti nuoren ikäni vuoksi. Nytpä otin äitini mukaan päivystävälle, joka sai lääkärin kirjoittamaan lähetteen 7 eri tutkimukseen, tietenkin sanaharkan jälkeen. Odotimme päivystävällä yli 2 tuntia vaikka ennen minua oli vain yksi potilas.
Sairasta että terveydenhuolto on näin surkeaa "hyvinvointi maassamme" Suomessa ja vaikuttaa siltä että terveydenhuoltoon sijoitettavia verorahoja pienennetään samaa tahtia kun kansanedustajien palkkoja korotetaan! Eikä siinä vielä kaikki; potilaista halutaan vain eroon antamalla milloin mitäkin lääkettä. Sairauksien todellisia syitä ei tutkita vaan todellista apua tarvitsevien kropat myrkytetään kaiken maailman napeilla.
Ainoa paikka, jossa asioille tehdään jotain on yksityinen lääkäri.
Pidän sairaana että psykiatrian päivystykselläkään ei tehdä mitään vaikka ymmärtävät hyvin että lääkkeitä on saaatava ettei tilanne huonone!
Kova kundi tuo yksi joka haki syyllistä, hän ei varmaan itse tee koskaan mitään virheitä. Reseptin uusimisen voi unohtaa terve ja menestyväkin ihminen ja vielä ymmärrettävämpää se on psykoosia sairastavalta ihmiseltä!!!!!! Tuo kirjoittaja "näinkin voi toimia", on juuri niitä mulkkuja joita ei koskaan saisi eduskuntaan lisää päästää, sillä he ovat niitä niin herkkäsieluisia, maailmaa ymmärtämättömiä (ollut katsos puiset lelut ja ikkuna metsään päin) pullossa kasvaneita ihmisiä (tod.näköisesti vielä kokoomuslainen) jotka RAUHOITTAVAT omaa ahdistustaan syyttelemällä muita. Itse asiassa tämä ko henkilö järkyttyi suuresti päivystyspolin toiminnasta, mutta rakensi itselleen suojamuurin, toteamalla että "oma syy" ja että yksityiset 24 h auki, MIKÄ EI MUUTEN PIDÄ PAIKKANSA!!!! yksityiset ovat auki noin klo 8-22 (parhaimmillaan, Hesasta en tiedä mutta näin ainakin KAIKISSA muissa suuremmissa kaupungeissa)
Mitä ihmeen tekemistä jollain poliittisella kannalla on tämän viestin kanssa?
Itse jouduin käymään korvasäryn johdosta yksityisellä lääkäriasemalla viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä,kello 3 yöllä.
No,Helsingissä kävin minäkin,muiden kaupunkien lääk.asemien aukioloajoista ei ole itselläni tietoa,täällä kuitenkin usea lääk.asema on avoinna 24h/vrk.
Onneksi on.
Kysyin yksityispuolen psykiatrin taksoja, ja ne ovat sen 70-80 euroa/käynti, josta kela sitten myöhemmin korvaa pari kymppiä.
(No, mulla on 8 euroa käytössä tälle viikolle elämiseen, että se siitä)
"Itse jouduin käymään korvasäryn johdosta yksityisellä lääkäriasemalla viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä,kello 3 yöllä.
No,Helsingissä kävin minäkin,muiden kaupunkien lääk.asemien aukioloajoista ei ole itselläni tietoa,täällä kuitenkin usea lääk.asema on avoinna 24h/vrk.
Onneksi on. "
Todella toivoisin että voisin jollekin yksityiselle psykiatrille kävellä ja tulla kohdelluksi asiallisesti. Nyt mä olen vaan lähtenyt itkua vääntäen päivystyksestä kotiin, takki tyhjänä, kun joku väsynyt lääkäri on vittuillut parikymmentä minuuttia kuinka "mä en nyt rupea tekemään yhtään mitään. Sä hoidat lääkityksen jossain muualla. Täältä et saa.", ja sen jälkeen osoittanut ovea.
Ja niinkuin mä pelkäsin, ne kuuloharhat alkoivat sitten eilen illalla.
Mä sain avohoidon lääkärin ystävällisesti lupaamaan että voisin hänelle torstaiaamuna soittaa, niin hän katsoo sitä lääkitystä sitten.
Neljän päivän katko psykoosilääkitykseen, JA JUURI KUN SE OLI MENOSSA OHITSE.
Sinulla Sofia.Virtuaalihalauksia lähetän,toivottavasti asiat järjestyvät viimeistään torstaina.
T.F 41.0
Luin juuri tätä viestiketjua, ja tuntuu, Sofia, saamasi kohtelu sellaiselta, että olisi potilasasiamiehen heiniä. Riippuen tilanteestasi ja käytettävissäsi olevista ihmisistä, kannattaisi ensimmäiseksi olla yhteydessä polin (Auroranko?) vastaavaan ylilääkäriin (mitä ylemmäs, sen parempi). Joskus voi olla parempi, että joku toinen hoitaa yhteydenoton puolestasi (riippuu ihan siitä, kuinka hyvissä voimin tunnet itse olevasi kuulemaan erilaisia älyttömiä pomputus- ja vastuunkiertojuttuja). Ihan selvän tuntuinen asia on, että polilla ollut lääkäri on tapauksessasi syyllistynyt hoitovirheeseen, eikä asiaa saa jättää hoitamatta (koska muuten tässä yhteiskunnassa alkaa mennä ihan mikä vaan törkeä/ammattitaidoton käytös läpi - ja sitten tosiaan alkaa kirves puhumaan...)
Itselläni on noin 10 vuoden käyttökokemus Hesan psykiatrian palveluista "kaikilla tasoilla" - sen lisäksi olen soster-alan ammattilainen ja sitä kautta silloin tällöin "vaikea potilas" - koska tiedän myös miten systeemin pitäisi toimia... Kokemuksia on monenlaisia, ja surkeinta on juuri se, että silloin kun on kaikein heikoimmassa kunnossa, niin pitäisi olla niin saatanan skarppi ja vahva että saisi oikeudenmukaista ja edes jotakuinkin asallista kohtelua...
Mutta juuri siksi, Sofia ja muut asiattomasti kohdelluiksi tulleet: käyttäkää valitusoikeutta (mutta älkää turhaan, siis jos mahdollista, laskekaa kymmeneen tai seuraavaan päivään - sillä totta on myös se, että moni meistä hulluista ihan silkkaa ahdistuneisuuttaan/maanisuuttaan tms. saattaa tulkita saamansa kohtelun asiattomaksi vaikkei siitä olisikaan ollut kysymys) - mutta Sofia, sun tapauksesi todella kuulosti oikealta väärinkohtelulta, ja tollainen päivystävä natsilääkäri todella ansaitsisi varoituksen, siirron tms, ettei muiden tarvitsisi kohdata moista mielivaltaa.
Mulla on tässä potilasasiamiehen puhelinnumerot ja paikallaoloajat.
Voisitko neuvoa miten mun pitäisi puhelu aloittaa? Tyhmä kysymys, tiedän.
Sanonko mä että täällä se ja se ja alan heti pälpättämään, vai varaanko ajan, vai miten mun pitäisi asiani esittää?
Ja mua pelottaa että jos valitan sille, että se kostetaan tekemällä merkintä mun potilastietoihin, siis siinä tapauksessa että asiamies ottaa yhteyttä tuonne.
En mäkään kyllä haluaisi jättää asiaa näin, sen verran paskasti meni viime viikko, eikä välttämättä omasta syystä.
Sofia,
peruslähtökohta on, että potilasasiamies on nimensä mukaisesti potilaan asioiden ajaja - eli siis pitäisi olla "sinun puolellasi"; eli sun ei pitäisi kauheasti joutua jännittämään yhteyttä ottaessasi. Vaikea sanoa jotain tarkkaa "keskusteluohjetta", mutta pari pointtia evästykseksi:
-luonnollisesti esittelet ensin itsesi, ja sitten voit vaikka sanoa, että uskot tulleesi väärin kohdelluksi hoitotilanteessa - tästä eteenpäin olettaisin että asiamies (joka usein on nainen)varmaan rupeaakin omin kysymyksin selvittämään tilannettasi.
- hän saattaa aika heti kysyä, oletko ollut yhteydessä ko. hoitopaikan ylilääkäriin tms (koska yleinen neuvo on, että valitukset pyritään ensin käsittelemään ko. laitoksen sisällä) - ja jos et ole ollut (koet sen esimerkiksi itsellesi vaikeaksi), niin kerro se siten kuin sinusta tuntuu
- luulen, että kannattaa erityisesti tuoda esille se, että olet ollut psykoottinen, että olosi huonontuminen on estänyt hoitamaan reseptejä ym. normaali virka-aikana, ja että juuri siksi olet hakeutunut päivystykseen. Kerro rohkeasti millaisia oireita sulla on psykoosissa ollut - se vahvistaa kuvaa siitä, että päivystyksen lääkäri on faktisesti jättänyt sut heitteille (tällaisen kuvan minä ainakin sain kirjoituksistasi) sellaisessa tilanteessa, jossa olisi ollut mahdollista että olisit voinut olla vaaraksi itsellesi tai muille (en tiedä onko sulla taipumusta itsetuhoisuuteen, mutta onhan psykoosiin joutuminen joka tapauksessa aina riski)
- Yhteyden ottaminen voi tuntua jännittävältä. Koita kuitenkin pitää mielesi mahdollisimman rauhallisena. Se ei haittaa, jos vaikka jutellessa rupeaa itkettämään - sähän olet sairas ja heikoilla ja tullut siitä huolimatta huonosti kohdelluksi. Tarkoitan lähinnä, että koita olla rähjäämättä, vaikka potilasasiamies ei jostain syystä (?) esim. tuntuisi ottavan sua riittävän vakavasti tms - ja koita myös kuvailla tapahtumat polilla mahdollisimman kiihkottomasti (mutta mitään vähättelemättä). Jos sulla on mahdollisuus, voisit vaikka printata tueksesi ensimmäisen kirjoituksesi tähän ketjuun, sekä myös sen, jossa kuvailet keskustelua kun otit sinne polille uudestaan yhteyttä. Jos jostain syystä olet pettynyt yhteydenoton tuloksiin, koita olla hermostumatta - ehkä löydät jonkin ihmisen joka voisi yrittää yhteydenottoa puolestasi (vanhempasi, joku muu vanhempi/kokeneempi tuttu?) - tai onko sulla muuten hyvä hoitokontakti siellä avopuolella, eli voitko purkaa asiaa myös siellä?
Ai niin: missään nimessä sun ei pidä pelätä mitään "kostoa". Potilasasiamiehen yhteydenototsta ei pitäisi tulla merkintää potilastietoihin (vikahan ei nyt lähtökohtaisesti ole sinussa vaan mahdollisesti sua "hoitaneessa" lääkärissä). Mä olen itse joutunut flaidaamaan aika kovasti joissain jutuissa (kerran esim. kieltäydyin sairaalassa päivystävän lääkärin mulle määräämästä lääkityksestä . Koska kieltäydyin rauhallisesti mutta vakaasti ottamasta lääkettä (tosi moni hoitaja yritti hyvällä & pahalla), mut kirjoitettiin samana iltana hoitovapaalle, eli pistettiin pihalle (vaikka olen itsetuhoisuuteen taipuvainen, eli aikamoista heitteillejättöähän se oli)- seuraavana päivänä yksi ystäväni, joka osaa kuulostaa yhtä aikaa juristilta ja psykiatrilta olematta kumpaakaan, otti yhteyttä samaiseen ölääkäriin (joka oli vieläpä alueen ylilääkäri) - ja johan oli erilainen ääni kellossa. Mut pyytämällä pyydettiin takaisin osastolle, ja ko. lääkäri suorastaan pyysi anteeksi. Mäkin ajattelin, että tuleeko tuollaisesta "kapinoinnista" "kostoa" - mutta itse asiassa mua on tuon tapauksen jälkeen kohdeltu huomattavasti arvostavammin (luulen että tärkeä pointti oli, etten missään nimessä ryhtynyt hysteeriseksi. Tiesin olevani oikeassa, ja toimin sen mukaan, vaikka koville otti - olinhan tuolloin aika huonossa kunnossa) Mutta tällä haluan sanoa, että on tosi tärkeää, että me mt-potilaat yritämme pitää omista oikeuksistamme kiinni, sillä kyllä tällä alalla valitettavasti paljon mielivaltaisuuttakin esiintyy..
No, tulipa pitkä vuodatus :)
- Tässä vielä pari linkkiä joista tietoa potilaan oikeuksista ja potilasasiamiehen tehtävistä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/potoik.htm -tietoa potilaan oikeuksista
http://www.vakes.fi/pvk/suomi/index.jsp
- potilasvakuutuskeskus
Tsemppiä - ja tulehan tänne sitten kertomaan kokemuksistasi!
Nilla
Soitan huomenna kahdeksan jälkeen.
"Tarkoitan lähinnä, että koita olla rähjäämättä, vaikka potilasasiamies ei jostain syystä (?) esim. tuntuisi ottavan sua riittävän vakavasti tms - ja koita myös kuvailla tapahtumat polilla mahdollisimman kiihkottomasti"
Joo, no, mä olen aina ollut aika lakoninen, mistä varmaan johtuu että toi psykoosi jäi pitkään huomaamatta. Ei mee pinna pienestä.
Kyllä mäkin kuvailisin sitä sunnuntain päivystyksestä heittoa heitteillejättämiseksi.
Mun harhat otti pahasti takapakkia yhden lääkärin mielivallan takia.
kiitos noista neuvoista, ja kiitos siitä ettei mun tarvitse sitä merkintää pelätä.
Hei Sofia,
olisi ihan kiinnostava kuulla, saitko asiaasi vietyä eteenpäin?
tsemppiä ja vointeja joka tapauksessa!
Nilla
Soitin sille Anneli Aholalle, ja sovittiin että täytän verkosta "muistutus potilaan kohtelusta" -nimisen lomakkeen. (löytyi terveyspalvelujen sivuilta)
Panin koko stoorin sille eilen, ja kohtaan "mitä haluaisitte kyseisessä yksikössä asialle tehtävän" panin että haluan selvittää oliko kyseisen lääkärin toiminta hoitovirhe, ja että toivoisin psykan päivystyspolia muistutettavan että sitä koskevat saman hoidon laatua määrittelevät säännökset kuin muitakin yksiköitä.
Sitten kun kuulen miten tämä lomake on edennyt, aloitan vaikka uuden threadin. Aikaa pitäisi mennä keskimäärin kuukausi vastauksen saamiseen.
KIITOS NEUVOISTA!
Odottelen kanssasi...
Nilla
..että sillä käynnillä poikkeuksellisesti hoitajaa ei ollut lääkärin ottaessa vastaan mukana. Yleensä siinä istuu joku kolmas.
Mitäs jos se natsi on kirjannut koneelle jotain tyyliin; "kinuaa pameja, ohjataan avohoitoon"?
Kelasin tässä vainoharhaisena että voi hemmetti, siinähän ei ollut ketään todistamassa. On vain mun sana lääkärin sanaa vastaan.
...että sun kannattaa olla huolestunut keskustelunne todistajan puutteesta. Eikö kuitenkin ollut niin, että et ollut siellä "kinuamassa pameja", vaan hakemassa "ensiapua" ettei psykoosilääkitykseesi tulisi riskaabelia katkosta. Kyllä psykoosin uhka on tässä mielestäni se ratkaiseva pointti, ja ilman asianmukaista lääkitystä&hoitoa jättäminen lääkärin virhe.
Rauhallista vappua!
t. Nilla
"Eikö kuitenkin ollut niin, että et ollut siellä "kinuamassa pameja", vaan hakemassa "ensiapua" ettei psykoosilääkitykseesi tulisi riskaabelia katkosta. "
Näinhän se oli. Joku lääkkeitten kinuaminen vain maallikossa saattaa automaattisesti herättää epäluuloa, koita siinä sitten selittää mitkä lääkkeet on niitä koukuttavia ja mitkä ei.
Ketiapiini (Seroquel) voi jollekin kuulostaa ihan yhtä monimutkaiselta kuin diatsepaami, alpratsolaami tai jotain.
Lääkäreissä on kyllä ihmisiä moneen lähtöön. Itsekin olen tullut huonosti kohdelluksi psykiatrin taholta. Silloin kun tarvitsisi tukea henkiseen pahaan oloon ei haluaisi että jopa auttavat tahot alkavat v*ttuilemaan. Sellainen nuori naislääkäri kerran menetti malttinsa siitä että olin elänyt harhakuvitelmissa ja käyttänyt samaan aikaan alkoholia. Minulla ei ollut silloin sairaudentuntoa joten en tiennyt että alkoholista täytyy pidättäytyä. Lekuri alkoi käyttäytymään aggressiivisesti ja syytteli että onko ihme jos päässä viiraa jos kerran viina juo !? Ja heitti ulos vastaanotolta. Helppohan se on keljuilla potilaille kun itsellä ei viiraa päässä, ja palkka juoksee vaikka miten kohtelisi ihmisiä. Onneksi olen tavannut myös asiallisia psykiatreja.