Korvaus syrjimisestä/kiusaamisesta?

- Työsuojelupiirit ovat täysin kädettömiä ja päättävät asian työnantajan edun mukaisesti.
- Työsuojelupiiri kuuntelee ainoastaan työnantajan näkemyksiä
- Jos sinulla ja työnantajalla on vastakkaiset näkemykset, vain työnantajan näkemys on se "oikea"
- Vietyäsi asian työsuojelupiiriin sinut irtisanotaan

Kannattaa viedä juttu eteenpäin, jos näytöt riittävät. Kyllä työsuojelupiiri todesta ottaa, kun aihetta on. Jos toiminta on räikeää, voi tsp pyytää poliisitutkinnan asialle.
Juttuni oli selvitettävänä työsuojelupiirissä ja ratkesi edukseni, kiitos tsp:n. Ehkä tekivät myös tarkastuksen ex-työpaikkaani, aihetta kyllä löytyi.
Lue vielä lisäinfoa syrjinnästä vaikkapa googlettamalla: yhdenvertaisuuslaki.

Ei ole kokemusta rahallisista korvauksista, koska mikään raha ei korvaa sielulle tehtyä vahinkoa. Tulee tunne, ettet ole pahemmin kolhiintunut, jos moista jaksat miettiä?

- kiitos kaikille teille, jotka olette kommentoineet. Olen itsekin tässä viestin tänne jättämisen jälkeen vähän tutkaillut asioita. Rahallinen korvaus näyttäisi todellakin ainakin lainsäädännön näkökulmasta olevan mahdollinen, mutta en tiedä, minkälaisesta "eri arvoisesta kohtelusta" tai kiusaamisesta täytyisi olla kyse, tai mihin sen on täytynyt johtaa, ennen kuin mistään isommista korvauksista voidaan puhua. Jatkan tilanteen selvittelyä. Ihan mielelläni tietysti kuulen, jos jollakin on kertoa esimerkkitapauksista rahallisia korvauksia koskien.

Kuukkeri kirjoitti 8.6.2010 00:04
"Ei ole kokemusta rahallisista korvauksista, koska mikään raha ei korvaa sielulle tehtyä vahinkoa. Tulee tunne, ettet ole pahemmin kolhiintunut, jos moista jaksat miettiä?"

- tuo on tietysti totta, että raha ei korvaa tehtyä vahinkoa. Nyt kun olen jollain lailla päättänyt ryhtyä asiaa viemään eteenpäin, on mieleeni kuitenkin luonnollisesti tullut, mitä siitä asioiden eteenpäin viemisestä sitten voi seurata. Minua ei juurikaan lohduta tilanne, jossa ehkä muutamia vuosia käyttäisin energiaani asioiden eteenpäin viemiseen ja jossa ainoana lopputulemana olisi vain "virallisen tahon" antama toteamus siitä, että esimieheni on menetellyt väärin. Rahallinen korvaus tulee oikeastaan ainoana itseäni vähänkään tyydyttävänä vaihtoehtona mieleen, mikä edes jossain määrin toisi konkreettista hyvistystä väärästä kohtelusta.

Tuo kolhiintuneisuuden määrä on sitten vähän niin ja näin. Täytyy sanoa, että aiemmin itselleni tyypillinen ilo ja innostus työntekemistä kohtaan, on nykyisessä työpaikassani kadonnut tyystin. Myös jotain lamaannuttavaa vaikutusta on työpaikan tapahtumilla ollut: Kirjoitusprojektit ovat jämähtäneet välillä pitkiksikin ajoiksi aika totaalisesti. Vapaa-aikana ja lomillakin tulee ikäviä työkuvioita kelailtua mielessä. Enköhän tässä ole aika lailla haavoilla, vaikka vielä ilmeisen selkeältä ihmiseltä ehkä vaikutankin.

6 §:n mukaan "Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Syrjinnällä tarkoitetaan:
1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);
2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);
3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);
4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

Toiseksi saman lain 2 §:n mukaan Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on mm. 2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
Ja lain yksityiskohtaisissa 2 §:n perusteluissa todetaan: ”… työehtoihin kuuluisivat muun muassa työsyrjintädirektiivissä mainitut palkkaehdot."

Ongelmana on se, että työsuojelupiireissä ei tunneta yhdenvertaisuuslakia, eikä siistä syystä myöskään oikeuskäytäntöä yhdenvertaisuuslain tulkinnasta ole, ainakaan joka koskee yhdenvertaisuutta palkkaehtojen noudattamisessa.

Minun tapauksessani tarkastaja ei pitänyt perusteettomasti eri asemaan asettamista palkkausperusteiden määrittämisessä syrjintänä, vaan kysymys oli normaalista palkkaerimielisyydestä. Mistään laista ei löydy tukea tuolle. Mikään ei esimerkiksi estä yhtäaikaa käymästä esimerkiksi oiketta sekä työtuomioistuimessa, että käräjäoikeudessa. Syrjintäasiassa pitää tietenkin työnantajan kanta olla jämähtänyt paikoilleen ja erimielisyysneuvottelut saatettu päätökseen.

Toinen väärä tarkastajan tekemä yhdenvertaisuuslain tulkinta käy ilmi apulaisoikeuskanslerin päätöksestä OKV/1233/1/2007 (30.09.2009): Allekirjoittamassaan tarkastuskertomuksessa työsuojelupiirin ylitarkastaja kertoi kantelijan esittäneen syrjinnän syyksi ammatillisen toiminnan ja työpaikan epäkohtiin puuttumisen. Ylitarkastaja totesi käsityksenään, että nämä seikat eivät olleet mikään yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettu syrjintäperuste, mistä syystä yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa ei voitaisi katsoa rikotun.
Apulaisoikeuskansleri piti ensiksi selvänä, että työpaikan epäkohtiin puuttuminen mielipiteitä esittämällä, kuten kantelija asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan oli tehnyt, on yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu syrjintäperuste.

Hyvityksestä on säännös yhdenvertaisuuslain 9 §:ssä. Siinä mainittua 15000 euron enimmäismäärää on asetuksella korotettu ainkin kerran. Pykälän 2 momentin mukaan "Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, 6 tai 8 §:n säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä saavutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus.

Kannattaa tutustua myös lain esitöihin.