Ote tältä sunnuntailta. Oltiin liikkeellä pienellä purjeveneellä Helsingissä.
1) Koneajossa ajava alus on väistämisvelvollinen purjealukseen nähden. Oikealta tulevaa alusta väistetään.
Kryssitään Suomenlinnan edessä, ei vesiliikennettä paitsi yksi iso purjevene nostamassa purjetta koneajossa ajaen vastatuuleen. Saavumme toiseen veneeseen nähden oikealta loivasti risteävällä kurssilla. Yritämme laskea kurssia ehtiäksemme nopeammin pois alta mutta iso vene kääntää suoraan päällemme ja joudumme vaihtamaan halssia päästäksemme pois alta. Toisen veneen puikoissa kaksi paatunutta kaveria omalla veneellään.
2) Myötätuulessa tulevan väistämisvelvollisuudesta. Tuuli oikealta-etuajo-oikeus.
Santahaminan Itäpään korvilla vastaan tulee iso purjevene. Tullaan pitkää tiukkaa kryssiä matalikoita välttäen. Vastaan tulee ensin charter-ajossa oleva iso katti joka nosti purjeita lähes myötätuulessa ettei vieraat kyllästyisi. Omistaja ainoa miehistön jäsen joten jälleen leveällä väylällä meinataan jäädä puolelta toiselle hortoilevan jättiveneen alle. En tiedä kumpi lopulta älysi väistää ensin, mutta päästiin jotenkuten taas pois alta.
Iso yksirunkoinen vene lasketteli myötätuuleen samalla halssilla kun edellinen katti. Vastaantulija myötätuulessa ja tuuli vasemmalta, kohtaaminen kuten oppikirjoissa ja autotiellä väistäen oikealta. Toinen vene ei kiinnittänyt juurikaan huomiota lähestyvään veneeseemme mutta oikaisi sitten kurssiaan kryssimme mukaan ja pyöritteli päätään vaikka tilanteessa ei ollut mitään epäselvää sääntöjen puitteissa.
3) Konealus väistää purjealusta.
Paluumatkalla koukattiin Valkosaaren vierestä. Pahaksi onneksi satamasta oli juuri lähtenyt sininen Suomenlinnan liikennettä ajava charter-alus. Katsoimme ehtivämme hyvin pois alta, sillä edessä oli hänen Suomenlinnanväylänsä rajaava pohjoispoiju. Näin ei kuitenkaan käynyt ja tämä yhteysalus ei tehnyt elettäkään korjatakseen kohti meitä tulevaa kurssiaan joten oli pakko "vetää kahvat ylös" eli muuttaa rajusti kurssia yhteentörmäyksen välttämiseksi. Yhteysaluksella kun oli näköjään tapana ajaa pohjoispoijun eteläpuolelta mikä ei ole mielestäni ennakoitava juttu. Ja olkoon ammattialus tai ei, noinkin pienen konealuksen tulee väistää purjealusta tai ainakin ajaa niin, että ei vaaranna muuta liikennettä.
Tämmöinen on päivän tilanne merellä. Olkaapa tarkkana ja joustavina tai ostakaa riittävän iso teräspaatti.
1) Koneajossa ajava alus on väistämisvelvollinen purjealukseen nähden. Oikealta tulevaa alusta väistetään.
Kryssitään Suomenlinnan edessä, ei vesiliikennettä paitsi yksi iso purjevene nostamassa purjetta koneajossa ajaen vastatuuleen. Saavumme toiseen veneeseen nähden oikealta loivasti risteävällä kurssilla. Yritämme laskea kurssia ehtiäksemme nopeammin pois alta mutta iso vene kääntää suoraan päällemme ja joudumme vaihtamaan halssia päästäksemme pois alta. Toisen veneen puikoissa kaksi paatunutta kaveria omalla veneellään.
2) Myötätuulessa tulevan väistämisvelvollisuudesta. Tuuli oikealta-etuajo-oikeus.
Santahaminan Itäpään korvilla vastaan tulee iso purjevene. Tullaan pitkää tiukkaa kryssiä matalikoita välttäen. Vastaan tulee ensin charter-ajossa oleva iso katti joka nosti purjeita lähes myötätuulessa ettei vieraat kyllästyisi. Omistaja ainoa miehistön jäsen joten jälleen leveällä väylällä meinataan jäädä puolelta toiselle hortoilevan jättiveneen alle. En tiedä kumpi lopulta älysi väistää ensin, mutta päästiin jotenkuten taas pois alta.
Iso yksirunkoinen vene lasketteli myötätuuleen samalla halssilla kun edellinen katti. Vastaantulija myötätuulessa ja tuuli vasemmalta, kohtaaminen kuten oppikirjoissa ja autotiellä väistäen oikealta. Toinen vene ei kiinnittänyt juurikaan huomiota lähestyvään veneeseemme mutta oikaisi sitten kurssiaan kryssimme mukaan ja pyöritteli päätään vaikka tilanteessa ei ollut mitään epäselvää sääntöjen puitteissa.
3) Konealus väistää purjealusta.
Paluumatkalla koukattiin Valkosaaren vierestä. Pahaksi onneksi satamasta oli juuri lähtenyt sininen Suomenlinnan liikennettä ajava charter-alus. Katsoimme ehtivämme hyvin pois alta, sillä edessä oli hänen Suomenlinnanväylänsä rajaava pohjoispoiju. Näin ei kuitenkaan käynyt ja tämä yhteysalus ei tehnyt elettäkään korjatakseen kohti meitä tulevaa kurssiaan joten oli pakko "vetää kahvat ylös" eli muuttaa rajusti kurssia yhteentörmäyksen välttämiseksi. Yhteysaluksella kun oli näköjään tapana ajaa pohjoispoijun eteläpuolelta mikä ei ole mielestäni ennakoitava juttu. Ja olkoon ammattialus tai ei, noinkin pienen konealuksen tulee väistää purjealusta tai ainakin ajaa niin, että ei vaaranna muuta liikennettä.
Tämmöinen on päivän tilanne merellä. Olkaapa tarkkana ja joustavina tai ostakaa riittävän iso teräspaatti.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Mietipä miten sinulle käy aina noin. Ja ole kiitollinen että muut saivat väistettyä sinua.
Itsekseskös itkeskelet?
Tarkempaa artikulointia niin tiedetään ketä oikein yrität piikitellä.
Ja tarkempaa lukutaitoa niin tiedät missä mennään...?
"Myötätuulessa tulevan väistämisvelvollisuudesta." Mitä ihmettä horiset? Ei purjealusten keskinäisessä väistöjärjestyksessä ole mitään "myötätuulisääntöä". Tuulen puoli ratkaisee; jos kryssijällä on tuuli vasemmalla, niin hän väistää myötäiseen tuuli oikealla pudottelevaa.
Valitan, mutta olet väärässä.
http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:sX2Uo1KneHgJ:www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030 meriteiden säännöt&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi
OSA B, II OSASTO, Sääntö 12/2
Jonka lisäksi sääntö 1 oli voimassa kuten pitääkin.
Kertaus on opintojen äiti ja aina oppii jotain uutta, jopa sunnuntai-iltana.
a) Kun kaksi purjealusta lähestyy toisiaan niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, toisen aluksen on väistettävä toista seuraavasti:
1) kun aluksilla on tuuli eri puolilta, on sen aluksen, jolla on tuuli vasemmalta puolelta, väistettävä toista;
Annoit aivan oikean linkin viitteeksi ja noin siellä sanotaan. Määritelmänä sanotaan tuulen puolen olevan vastakkainen puoli nähden isoimman purjeen puomiin. Isoin taas viittaa mastossa kiinni olevaan, kaksimastoisissahan puomit voivat myötätuulessa olla eri puolilla. Mutta myötätuulesta tai kryssistä ei manita sanallakaan.
Viittaamasi sääntö suoraan tähän lainattuna: "1) kun aluksilla on tuuli eri puolilta, on sen aluksen, jolla on tuuli vasemmalta puolelta, väistettävä toista;
2) kun aluksilla on tuuli samalta puolelta, on sen aluksen, joka on tuulen puolella, väistettävä alusta, joka on suojan puolella;
3) jos alus, jolla on tuuli vasemmalta puolelta, näkee aluksen tuulen puolella eikä varmuudella kykene päättämään, onko toisella aluksella tuuli vasemmalta tai oikealta puolelta, on sen väistettävä toista alusta."
Ei sanaakaan myötätuulesta!
Esimerkkitilanne: tuuli pohjoisesta (suunnasta 360), sinun veneesi kulkee suuntaa 40 (olet matkalla pohjoiseen luovien). Vastaan tulee pohjoispuolellasi vene ajaen suuntaa 210; sehän on myötätuulessa ja tuulen puolella sinuun nähden, mutta ei todellakaan väistämisvelvollinen, koska sillä on tuuli oikealla. Ja vaikka se tulisi aivan suoraan kurssia 180, niin sinun tulisi väistää, koska sinulla on tuuli vasemmalla.
Lue uudelleen.
Myötätuulessa oleva alus on aina tuulen puolella. Sen lisäksi tuulet veneiden purjeissa osoittivat kryssivän veneen etuajo-oikeuden.
Synonyymisanakirja voisi olla paikallaan..?
Lainaan sen kohdan tähän uudestaan: "kun aluksilla on tuuli samalta puolelta, on sen aluksen, joka on tuulen puolella, väistettävä alusta, joka on suojan puolella".
Selkokielellä: tuulen puolella olevan väistämisvelvollisuus astuu kuvaan VAIN silloin, kun aluksilla on tuuli samalla puolella. Jos tuuli on eri puolilla, niin kakkoskohta ei ole lainkaan voimassa. Silloin ratkaisee vain se, kellä on tuuli oikealla ja kellä vasemmalla. Tuossa minun esittämässäni esimerkissä sillä luovijalla on tuuli vasemmalla, joten hän väistää. Ja jos se, jolla on tuuli vasemmalla, ei ole varma itseensä nähden tuulenpuolella olevasta, niin hänen on väistettävä, vaikka olisikin mahdollista, että toisella on myös tuuli vasemmalla.
Tyyppiesimerkki jälkimmäisestä: ajat luovia, tuuli vasemmalla. Vastaantulija tulee spinnulla etkä kykene näkemään tämän isopurjeen asentoa, vaikka asetelman perusteella arveletkin, että tällä saattaisi olla tuuli vasemmalla. Sinä väistät.
Tuuli vasemmalta taitaa sinulla tarkoittaa sitä, että purje on vasemmalla? Jos tuulEE vasemmalta, olen tietenkin etuajo-oikeutettu joka tapauksessa?
Mutta ei tarvitse kerrata enää, samalla halssilla tulevista veneistä tuulenpuoleinen on väistämisvelvollinen.
Pointtipointti kuitenkin meni pesuvesien mukana. Myötätuulessa lähestynyt vene oli väistämisvelvollinen jo säännön 1 mukaan ja toimi väärin.
Hehheh, siis:
"tuulEE vasemmalta, olen väistämisvelvollinen" eli kun puomi on oikealla puolella.
Kaveri, jolla on puomi oikealla, väistää joka tapauksessa paitsi, jos toisellakin on puomi oikealla ja toinen on tuulen puolella.
Paitsi jos joku tulee oikealta..eiku mitä? :D
Muuten meni aika oikein.
Mitä sepität nyt? Tuuli vasemmalta tarkoittaa, että puomi on oikealla. Suoraan lakitekstin määritelmänä. Ja siitä puomin eli isopurjeen asennosta se toisen aluksen tuulenpuoli pitää myös päätellä. Ja kun sitä ei aina voi nähdä, on mukana kolmas kohta, jonka mukaan veneen, jolla tuuli on vasemmalla, on aina pidettävä itseään väistäjänä, ellei voi olla varma, että väistö kuuluu toiselle.
Pointti tässä haarassa ei ollut aloittajan kuvaaman tilanteen analysointi vaan väitetty myötätuulessa olevan väistövelvollisuus, jota ei siis sinällään ole.
Johan se on moneen kertaan todettu, että samalla halssilla olevien veneiden keskinäisessä väistämissäännöissä on tuulenpuoleinen vene väistämisvelvollinen. Ja tuulenpuoleinen on vastakkaisiin suuntiin kulkevista veneistä aina se myötätuuleen kulkeva. Mikä tässä on niin vaikeata?
Sinä katsot nyt hiukan väärää asiaa. Villakoiran ydin ei tuossa sanomassasi vaan siinä, että myötätuuleen kulkeva vene ei aina ole väistämisvelvollinen. Siksi on sekä virheellistä että vaarallista puhua "myötätuuleen ajavan väistövelvollisuudesta".
Täällä on joskus puhuttu siitä, että kursseilla kouluttajat yrittävät välillä havainnollistaa liikaa sääntöjä sillä seurauksella, että oppilaille jää mieleen väärät tulkinnat. Muistan yhden aloittelevahkon purjehtijan, joka purjehduskurssit käytyään kertaili sääntöjä. Muisti tasan kaksi asiaa eli 1) myötätuuleen ajava väistää ja 2)nopeampi väistää. Minä olin kauhuissani ja niin oli hänkin kerrottuani, että molemmat menivät väärin. Tai siis, monessa tilanteessa nuo saattavat olla rinnakkain totta sen varsinaisesti asiaa määräävän säännön kanssa, mutta eivät läheskään kaikissa kohtaamisissa.
Ei voi tietää mikä on vasen ja oikea kun pitäisi olla styyrpuri ja paapuri, niin on tällä keskustelupalstalla opetettu.
Minä en ainakaan väistä ketään kun niillä on tuuli aina väärällä puolella joko edestä tai takaa tai laiturilta katsottuna.
Onhan niitä "asiantuntijoita" pyydetty näyttämään, missä kohtaa sääntöjä mainitaan vaikkapa "styyran halssi". Ei ole vastausta ainakaan minun silmiini näkynyt.
Onhan se ihan selvää, että se jolla on tuuli vasemmalta väistää. Mutta ihan yhtä selvää on se, että jos molemmilla on tuuli samalta puolelta niin myötätuuleen ajava (siis tuulenpuoleinen vene) väistää.
Mielestäni missään vaiheessa ei aloittaja ole väittänyt, että aina tuulenpuoleinen vene olisi väistämisvelvollinen. Ehkä se oli hieman sekavasti (tai vajaasti) kerrottu tuossa aloittajan ekassa viestissä, mutta silti minä luin sen heti niin, että molemmilla oli tuuli samalta puolelta. Eihän koko myötä/vastatuuleen kulkemista olisi edes otettu esiin.
ihan huvin vuoksi, miksi muka oli tarpeen mainita lainkaan myötä-/vastatuulta kirjoituksessa, jos sillä ei muka haluttu väittää tai luultu olevan merkitystä? Kun väistäminen todellisuudessa määräytyy sen mukaan, millä puolella tuuli on veneeseen nähden...
Vaan vaikkapa siksi, että aloittajan tilanteessa molemmat veneet kulkivat samalla halssilla. Siksi. Ja se vastaantulija lasketteli myötätuuleen ja olisi siksi ollut väistämisvelvollinen. Sitä ei erikseen mainittu, mutta tätä tarkoitinkin sillä, kun sanoin että oli hieman sekavasti tai vajaasti kerrottu se tilanne.
Entäpä jos paaralla kryssaava veneen kurssi on kohti - niin ikään paraaralla olevan- lenssaavan veneen peräkulmaa. Kumpi on tuulen puolen vene? Minun mielestäni kryssaava vene, koska veneiden kohdatessa lenssaava vene on jo sivuuttanut kryssaavan veneen ja näin kryssaava on tuulen puolella.
Eli ei lenssaavalla vene aina ole väistövelvollinen, ainoastaan jos se on tuulen puolen vene (mitä se tietenkin useimmiten on) veneiden ollessa samalla halssilla
Luinpa just uudelleen sen aloittajan viestin. Ne myötätuuleen ajavat oli paaran halssilla. Siis tuuli vasemmalta. Niillä oli siis vaistämisvelvollisuus jo senkin vuoksi (aloittaja vaan ei kertonut kummalla halssilla itse oli).
Eli ne vastaantulijat ei millää olisi voineet edes olla "etuajo-oikeutettuja", kun jos aloittaja ajoi styyralla, oli myötätuuleen laskettelija väsitämisvelvollinen sen vuoksi. Jos aloittaja taas oli myös paaran halssilla (jota ei siis kerrottu) niin se myötätuuleen ajelija oli väistämisvelvollinen, koska oli tuulenpuoleinen vene. Simppeliä.
Kuvaamassasi tilanteessa on lenssaava vene väistämisvelvollinen. Väistämispäätös on tietenkin tehtävä ennen kohtaamishetkeä - silloin kun törmäyksen vaara on olemassa - ja siinä vaiheessa lenssaava vene oli tuulen puolella.
Mihin näkemyksesi perustuu? Jos kryssaava vene ei väistä se osuu jo sen ohittaneen lenssaavan veneen peränurkkaan; tuulen puolen veneenä
Näkemykseni perustuu meriteiden sääntöihin. Näin siellä sanotaan:
"a) Kun kaksi purjealusta lähestyy toisiaan niin, että yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, toisen aluksen on väistettävä toista seuraavasti:
- - -
2) kun aluksilla on tuuli samalta puolelta, on sen aluksen, joka on tuulen puolella, väistettävä alusta, joka on suojan puolella;
Sääntö ilmaisee selvästi, että väistö on tehtävä silloin, kun yhteentörmäämisen vaara saattaa syntyä, siis hyvissä ajoin ennen törmäyshetkeä.
Ei ole olemassa sääntöä, jonka mukaan oikealta tulevalla purjeveneellä olisi kulkuoikeus.
Vasemmalla halssilla oleva väistää oikealla halssilla olevaa - ts. vene, jonka tuuli tulee vasemmalta väistää venettä, jonka tuuli tulee oikealta. Tuulen puolen vene väistää suojanpuolen venettä. Ohittava vene väistää ohitettavaa, mutta ohitettava ei saa muuhttaa suuntaansa. Kryssivän ja myötätuuleen purjehtivan välillä kyse on siitä, kumpi on oikealla ja kumpi vasemmalla halsilla, jos veneet ovat samalla halssilla tuulen puolen vene väistää. Käytännössä lenssiä ajava on useimmiten tuulen puolen vene, mutta ei asia ei aina ole näin yksiviivainen.
Siinä olet oikeassa, että moottorivene väistää purjevenettä. Ja sääntöä, jonka mukaan muiden tulisi väistää ammattikulussa oleva alusta, ei ole. Tosin on kohteliasta antaa tilaa niille, jotka ovat ammatikseen vesillä, he tekevät duuniaan, kun me muut olla nauttimassa elämästä, mutta velvollisuutta tähän ei ole
toimintaa pääkaupunkiseudulla. Kaikki ajattelevat vain itseään.
Valitettavasti olet väärässä.
Konealus väistää oikealta tulevaa alusta jonka lisäksi konealus väistää purjealusta (konealus on konealus vaikka nostaisikin purjeita).
"Kuten autoillessakin" väistäminen kohdatessa oikealta puolelta ei tarkoita risteystilannetta niinkuin luulit. Se tarkoittaa sitä, että kohdatessa vastakkain tulevat alukset kulkevat normaalisti siten, että molemmat ajavat toisensa oikealta puolelta. Tässä ei siis ole kyse "oikealta väistämisestä".
Säännöt löydät varmasti itsekin.
Ja kiitos. Mielestäni ammattiliikenteen pienempien alusten pitäisi lopettaa isottelu ennenkun jollekin käy huonosti vahingossa.
Ero taitaa olla, että sinä kirjoitat moottoriveneilijöiden väistämisvelvollisuuksista, minä taas purjeveneiden väistämisvelvollisuudesta. Toki purjevene on konealus niin kauan, kun se liittyy moottorilla - vaikka purjeet olisivat nostettuina. Purjeveneen sammutettua moottorin sanotussa tilanteessa, siihen sovelletaan purjeveneen väistämissääntöjä.
Purjeveneiden kohdatessa toisensa on vasemman halssin veneen väistettävä oikealla halsilla olevaa venettä, tuulen puolen veneen on väistettävä suojanpuolen venettä. Sääntö, jonka mukaan veneet ajavat ohi toistensa oikealta puolelta on taas konevenesääntöjä, kyseinen ohje ei muuta purjeveneiden keskinäisiä väistämissääntöjä. Toki purjeveneenkin on pysyteltävä väylän oikeassa reunassa, mutta silti purjeveneiden kohdatessa sovelletaan purjeveneiden keskinäistä väistämistä koskevia säädöksiä
> Vasemmalla halssilla oleva väistää oikealla halssilla olevaa - ts. vene, jonka tuuli tulee vasemmalta väistää venettä, jonka tuuli tulee oikealta.
Olin viime viikolla Jurmon edustalla. Tuuli pohjoisesta ja itse tulin idästä päin (sttyralla siis). Vastaan tuli (ainoa koko päivänä näkemäni vene!) isompi purjevene lännestä päin (paapuurin halsseilla siis). Lähenee ja lähenee vaan ei muuta suuntaansa vaikka ajolinjat risteävätkin. Sitten kun väliä on joku reilut 50m alkaa sen isomman ohjaaja heiluttaa kättään tarkoittaen että väistä. Minä heilutan takaisin että väistä itse. Vähän lähempänä kun on niin alkaa kiljumaan että väistä, hän on tyyrpuurilla. Minä kiljun että höpö höpö, mietihän kumpi käsi on se oikea. No, lopuksi kaveri väisti (juuri ennen kun olin itse alkamassa tekemään hätäväistöä) mutta jatkoi kiljumistaan. Kaikenlaisia sitä merellä liikkuukin. Ei kuvittelisi että tuohon aikaan ja tuossa paikassa mitään vasta-alkajia on liikkeellä.
Tulee sellainen ajatus mieleen, että kaverin sekaannus johtui tuosta halssi-ilmauksesta. Eli hänellä ei mennyt sekaisin oikea ja vasen vaan juuri se sana halssi. Ajatteli siis "styyran halssin" tarkoittavan sitä, että puomi on oikealla.
Voi olla ihan kokeneenkin kipparin hajamielisyyspuuska, mutta samalla esimerkki siitä, että ei pitäisi käyttää mitään rinnakkaiskäsitteitä vaan pelkästään sitä sääntökirjan ilmausta (tuuli oikealla/tuuli vasemmalla).
Ihan samaan tapaan kuin ei pitäisi tulkita (kuten aloittaja ja joku toinenkin), että myötäiseen ajava on aina väistäjä. Näitä esimerkkejä sääntöjen yksinkertaistuksista on muitakin ja ne ovat yksinkertaisesti vaarallisia.
Höpöllöpö.
Ihan perustapaus ajatuksella "pieni väistää". Onhan sitä styyraa ennenkin "hajamielisesti" huudeltu kun ei huvita tai jaksa vääntää kammesta väistääkseen.
Miten niin aloittaja väitti, että myötätuuleen tuleva on väistäjä? Hän kirjoitti, että myötätuuleen tuleva (=tuulen puolella oleva) paaran halssilla purjehtiva vene ei tehnyt mitään väistääkseen ja vielä kohdatessaankin luuli tehneensä jonkun jalomielisen teon väistettyään viime tingassa.
Taidatte lukea hitusen harppoen näitä tekstejä täällä.
No miten ihmeessä selität sitten sen, ettei vastaan tullut purjealus paaran halssillaan väistänyt minua kohdatessa? Veikkaisin, että syynä oli se vastaantulijan ylimääräinen 15 jalkaa veneessä joiden aiheuttama velkataakka pistää kauniimmankin päivän himmenemään.
Vaan kun se ei tee kaverista muuta kun pönöttävän hölmön noin niinkun todellisuudessa.
Olettekos tulleet koskaan ajatelleeksi tuota tuuli vasemmalta-oikealta-sääntöä? Se kun johtuu nimenomaan tilanteesta, jossa alukset tulevat toisiaan vastaan siten, että alukset väistävät toisiaan oikealta. Etuajo-oikeutettu vene tuossa tilanteessa on se, jolla on keulapurje siten, ettei pysty vastaantulijaa muutenkaan näkemään eikä tuolta veneeltä siis voida vaatia väistöliikkeitä. Vastaan tulevalla veneellä purje on tietenkin toisin päin ja hän näkee tilanteen etenemisen vallan hyvin. Tätä on sitten sovellettu yleisesti muihinkin tilanteisiin.
Ts. väistääkö joku sitten vasemmalle? Siinä yksi vaaratilanteiden synnyttäjä lisää tähän soppaan..
tekstissä oli yhden kappaleen "otsikkona": "Myötätuulessa tulevan väistämisvelvollisuudesta." ja sitten leipätekstissä maininta, että oli itse ajanut luovia. Miksi hän olisi mitään noista maininnut tai käyttänyt tuollaista otsikkoilmausta, jos ei kuvittelisi jonkin "myötäiseen ajava väistää" sääntöä olevan?
Taidat itse olla lukutaidoton.
Ei väistämissuuntaa missään ole säädetty. Vene väistää siihen suuntaan, jonka harkitsee paremmaksi. Väistämissuunnan ratkaisee ihan purjehdukselliset seikat, meriteiden säännöillä ei sen kanssa ole tekemistä. ja mistä kukaan tietää miksi paaran vene ei väistänyt?
Meriteiden sääntöjen taustaa tulee niin kaukaa, että esittämälläsi fokan asennolla ei sen kanssa - todennäköisesti, -ole mitään tekemistä. Veneiden kohdatessa toisella kryssillä molemmilla on keulapurje vastaavasti edessä, lenssillä se joko on edessä tai sitten ei, riipuuen ajaako spinnulla vai ei, onko jenni virsikirjalla vai ei jne.
Voi insinöörit teitä.
Jos pyörän keksiminen olisi jätetty tommosten varaan niin eipä olis valmista tullut kun on pallo noin hukassa ja ihmetellään vaan että tossa se keskikentän pilkku on mutta onko se nyt varmasti keskellä..
Siellä se sisältö on itse tekstissä.
Vaikka purjeita nostava vene ei käytäkään rajoitettua ohjailukykyä osoittavia merkkejä, luulisi jokaisen purjehtijan ymmärtävän, että siinä tilanteessa on asiallista antaa manööveeraavalle venelle tilaa. Mainitsemasi suunnanmuutos teitä kohden saattoi johtua esimerkiksi siitä, että purjeita nostava vene korjasi kurssiaan enemmän tuulta päin saadakseen isopurjeen ylös. Moottoriveneilijältä ei välttämättä kannata odottaa kyseisen tilanteen huomioimista, mutta toisen purjehtijan toivoisi näin tekevän.
Tilaa merellä on ainakin toistaiseksi ollut ihan tarpeeksi, eikä omista oikeuksistaan tarvitse aina pitää pilkulleen kiinni, jos voi nähdä sen helpottavan kanssaveneilijän kulkemista.
Hyvää kesää kaikille vesilläliikkujille.
Iso vene nosti purjeensa ja jatkoi ajelemista koneellaan tuuleen läheisen niemen ympäri. Heillä ei ollut mitään tarvetta tai aikomuksia esim. tarkkailla onko paikka sopiva purjeen nostoon tms.
Voi teitä pikkuisia. Kun kirjoittaa selvityksen ilmiselvistä tilanteista merellä, joissa muut veneet eivät kunnioita millään tavalla meriteiden sääntöjä tai hyvää merimiestapaa tai edes muuten hyviä tapoja, se on ilman muuta kirjoittajan syy koska tietenkin tämä on itsekäs eikä ota muita huomioon.
On perusteltua vaatia, että vaaratilanteiden välttämiseksi vesillä liikkuvat noudattavat samoja sääntöjä koska ne on myös lakiin kirjattu ja käytännön tarpeista syntyneet. Sen lisäksi toki sopu sijaa antaa. Tämän vuoksi lain kirjaimen kunnioittamisen vaatiminen ei ole itsekästä vaan teidän kaikkien velvollisuus siinä missä verotkin.
Toinen tapaus samalta päivältä pureksittavaksi tässä muutaman älämölömiehen lynkkaustuomiossa: Lähtiessämme Suomenlinnasta lounaistuulella vierassatamassa pyörähti yksinpurjehtijan puukutonen ilmeisesti vailla moottoria. Purjehdustaidollaan ja riittävällä venevauhdilla hän onnistui pääsemaan vastatuuleen takaisin merelle lahteen johtavasta 10m leveästä salmesta samalla sotkien melkolailla muun liikenteen joka väylän ahtauden sanelemana ajoivat koneella.
Kuitenkin kaikki meni kohtuullisen hyvin ja joustavasti. Joku voisi sanoa, että kyseessä on itsekäs meriteiden sääntöjen hyväksikäyttö, toisten mielestä kyseessä on lyhyessä hetkessä ohi mennyt palanen katoavaa purjehduskulttuuria. Varmaankin riippuu millä tuulella älämölölynkkaajat sattuvat olemaan ja mikä osapuoli tapauksesta tänne sattuu kirjoittamaan.
Ei vaikuttanut tuo kuutosta koskeva tarinasi osa kovin epäselvältä. Eikä siinä luulisi olevan ongelmaa moottoriveneen väistää purjehtivaa. Kovin ohimenevää kulttuuria se ei ole, vaan lasikuitukipotkin tulevat ja menevät joskus purjein tuosta salmesta sisään ja ulos, vaikka niillä apukone onkin. Saattaa olla jotain rehvastelua tuolla purjein pyöriminen, mutta meriteiden sääntöjen mukaan tuo on aika yksiselitteistä. Mielestäni järkevä ihminen ajaa tuossa kohden koneella, jos hänellä sellainen on.
Ei minunkaan mielestäni ole sääntöjen puitteissa tulkinnanvaraa. Sen sijaan on, kuten itselläsikin, mahdollista pohtia että onko tuollaisessa touhussa järkeä. Minusta salmesta voi kulkea sopivassa tuulessa ihan vapaasti miten vaan, mutta en lähtisi siinä kryssimään.
Vastaavasti, onko järkeä, että isompi vene tekee mitä lystää ja ajelee miten vaan koska pienempi väistää kuitenkin? Ja onko perusteltua pitää asiaa pohtivaa pientä venettä itsekkäänä ja syyllisenä koko iltapäivän pilaamiseen just kun jääpalat oli mukavasti siinä tonikkilasissa?
Näitä ketjun aloittaneen tapaisia aina omasta mielestä oikeassa olevia on meri täynnä. Sen takia täytyy koko ajan olla valmiina hätäväistämään. Ne ihan tietämättään pitävät kiinni oikeuksistaan ja heristelevät nyrkkiään ohi mennessään. Sitten ne ihmettelevät, kun muut meinaavat törmätä heihin. Eivät onneksi törmää, kun muut ymmärtävät väistää näitä tietämättömiä. Pahinta ei ole tietämättömyys vaan tuo oikeassa olemisen uho, joka lopulta johtaa siihen, että ensin he eivät väistä ammattikäytössä olevaa kolmekymmen metristä alusta ja lopulta jo Siljan lautatkin saavat väistellä heitä "kun kyllä tässä väylällä vettä väistämiseen riittää". Kun aina provokatiivisesti nostetaan esille moottorivene vs. purjevene väistämistilanteet, niin todellinen ongelma ja vaara on nämä kaksi purjevenettä tapaukset.
Voivoi...
Mitäs jos seuraisit niitä sääntöjä itsekin niin ei tarvitsisi hätäväistellä?
Mielestäni aloittaja on oikeassa siinä, että laki koskee kaikkia eikä ketään pitäisi tuomita lain noudattamisesta. No, onneksi tämä on tuomioistuimista vähäisin mutta kuvastaa kuitenkin asenteita vesillä.
Jos meri on täynnään niitä oikeasti itsekkäitä veneilijöitä joiden mielestä kaikkien sääntöjen mukaan purjedittaessa heidän tulisi väistää, heillä kuitenkin on etuajo-oikeus koska heistä siltä tuntuu (ja isolla veneellä on niin tylsä väistellä), niin mielestäni keskustelu pakollisesta veneajokortista olisi jälleen ajankohtainen.
36 tonnia terästä, ei tarvi turhaan tähystellä ja väistellä pikku veneitä.
Noniin, syötin houkuttelemana yksi mammutti ilmoittautui jo näytille esimerkiksi siitä, mistä tässä keskustelussa on kyse.
Toki proomujahan me väistetään muutenkin.
Kerronpa minäkin tässä yhden kokemuksen viikonlopulta.
Purjehdin etelään ja minun edellä noin 300 metrin päässä kulkee myös purjevene suunnilleen samaan suuntaan. Jostain syystä se päättää kääntyä itään ja oletan näin herrasmiehenä, että sielläkin on pinnassa herrasmies ja ohittavat minut takaa, koska ei ole mitään syytä tulla suoraan eteen. Olen tässä tapauksessa sääntöjen mukaan väistämisvelvollinen, joten varaudun väistämään.
Mutta ei. Tämä neljän hengen seurue kaljatölkit kädessä haluavat välttämättä tulla edestäni ja väistän sitten 30 astetta, jotta ei tule törmäystä.
Tässä tapauksessa ei ole mitään epäselvää väistämisvelvollisuuden suhteen, mutta en vain ymmärrä miksi piti kääntyä suoraan eteen. Kiire ei näyttänyt olevan.
Toinen mielenkiintoinen tilanne sattui perjantaina Kustaanmiekassa, kun katamaraani Tallinnasta ajoi kai poikkeuksellisesti siitä sisään. Takana tullut purjevene ei ilmeisesti yhtään katsonut kryssiessään eteensä, sillä he kääntyivät suoraan katamaraani eteen ja torvien soidessa äkkiä paniikissa takaisin... Tuossa paikassa luulisi olevan erityisen tarkkana ja lähestyvän aluksen ehti nähdä jo pitkään. Ei ollut kaukana, että olisivat jääneet alle.
Omaa luokkaansa oli joku 60-jalkaisen jahdin kippari, joka viime viikolla soitti Kustaanmiekassa torvea edellä menijöille. Hän ei vaivautunu hidastamaan, vaan varoitteli torvella tulevansa vauhdilla...
No, onneksi suurin osa merellä liikkujista osaa käyttäytyä.
Olen muuten samaa mieltä, että purjetta nostavalle alukselle on reilua antaa tilaa. Tietysti purjeiden nostopaikkakin on syytä valita fiksusti.
Normikaudessa tulee tuhatkunta mailia lokiin, useimmiten Helsingin lähivesillä ja Helsingin ja Tukholman välillä liikkuen. Sen verran on omaa kilpapurjehdustaustaa, että väistämissäännöt ovat kohtalaisen hyvin selkärangassa. Näillä eväillä tulee kerran pari kesässä vastaan niitä, jotka eivät väistä silloin kun pitäisi. Se määrä menee kyllä olankohautuksella sen enempiä asiaa pohtimaan jäämättä, olkoot ne sitten toisen huomiovirheitä tai sääntöjen virheellisiä tulkintoja. Yksi osasyy voi vähäiseen määrään tietenkin olla se, että samaisen taustan takia yrittää sovittaa kulkunsa niin, ettei alunperinkään suotta mennä häirittyihin tuuliin lähelle.
Ruotsin puolella saa olla kyllä paljon tarkempana. Siellä tuntuvat säännöt olevan selvästi useammilta hakusessa. Virolaiset naapurimme sen sijaan ovat aika tarkkoja sääntötuntemuksensa kanssa.
Minusta on perin kummallista, peräti asiatonta ryhtyä vaatimaan vapaata kulkuoikeutta alukselta joka on nostamassa purjeitaan.
Eikö väistämisvelvollisuudessa lähdetä siitä kumman on se helpompi/luonnolisempaa tehdä?
Mahtaako asiasta olla ennakkopäätöstä kun palstalla väistämistä pidetään luonnollisena.
Mielestäni alus joka nostaa purjeitaan on samalla jos ei suorastaan ohjailukyvytön niin ainakin hyvin rajoittunut
Sehän saattaa pahimmilaan olla vaarassa saada kalustorikon mikäli se ryhtyy muuttamaan kurssiaan kesken noston.
... mun näppäimistöltä!
Niin samat on ajatukset. Maileja mulle tulee kyllä triplat, mutta silti ne jää ihan muutamaan kertaan ne "oudosti" ajavien kanssa kohtaamiset. Ja olankohautuksella ne menee.. Kisataustaa on jonkin verran, mutta en kyllä tykkää noiden ratakisojen lähtöhässäkästä yhtään! Kun pääsee startin jälkeen vapaisiin tuuliin alkaa meno maistua ihan eri malliin.
Ehkä juuri sen pelisilmän takia, ja että en edes halua olla lähellä muita purjeilla kulkiessani, niin kisojen ulkopuolella ei juuri noita "outoja" kohtaamisia juuri tule. Pelisilmä kehittyy kisoissa, kun toisten liikkeitä on syytä tarkkkaila väistämissääntöjen lisäksi kisataktisista syistä. Vapaissa tuulissa on mukavampaa. Ja ajan myös kohtuupaljon väylien ulkopuolella, joten sekin auttaa asiaa... Tulevana viikonloppuna suursaarta kiertämään. Gastaamaan toisen veneeseen.
Nyt oli myös lauantaina kohtuukova keli, joten purjehtijoita oli tuolla ulkona aika vähän. Sunnuntaina taas oli leppoisa keli, vauhdit maltilliset ja "tapahtumia" ja tekemistä omassa veneessä vähemmän. Kunhan ajeltiin ja nautiskeltiin.
On luonnollista, että purjeita mennään nostamaan paikkaan, jossa ei aiheuteta häiriötä muulle liikenteelle. En ole koskaan edes ajatellut, että nostaisin purjeita väylällä kulkiessani ja samalla vaatisin jotain kulkuoikeutta itselleni. Ehkäpä keulapurjeen vaihtoi vielä menee, mutta se tapahtuu normaalisti kulussa ollessa eikä aiheuta mitään hämminkiä meillä eikä muissa veneissä. Sama tilannehan se on spinnua laskettaessa yms. Veneen suunta säilyy ja purjeilla kuljetaan, väistämissäännöt menee sen mukaan.
Aloittaja kertoi, että se katti nosteli purjeitaan myötaiseen kevyessä kelissä kulkiessaan. Silloin se tuskin oli rajoittunut ohjailukyvyltään, kuten kovemmassa kelissä vastaiseen kulkeva ja purjeitaan nostava alus olisi. Tilannetta en nähnyt, mutta vaikkaisin siellä ensin avatun sen rullagenoan ja sen jälkeen ryhdyttiin kulussa ollessa, kevyessä takatuulessa nostamaan isoa. Vene oli siis jo purjein kulussa. Tai jos ei, niin kevyen kelin takia ei ison nostossa ollut tarvetta ryhtyä nostattelemaan tulleen. Muutenhan se olisi tehty väylältä sivussa, muita häiritsemättä.
1. ENNAKOINTI
2. Hyvä merimiestapa
3. Säännöt on hyvä tietää
4. Pelisilmä on kuitenkin tärkein
5. Se huutaa kuka pelkää...
Oli pakko vastata ihan tuon Jurmo-esimerkin takia.
Herranjestas jos siinä paikassa et voi ottaa "omaa kaistaa" tarpeeksi ajoissa ja ajat vaan toista kohti ja sitten viisastelet että kun toiset ei osaa sääntöjä niin MIETI!
Taisit uhitella sen seuraavankin vastaantulijan kanssa ja ihmettelit kun se ei väistä, kunnes katsoit karttaa... "Jurmo sten..."
Laitetaan nyt sitten taas viiva lisää tukkimiehen kirjanpitoon jälleen kerran samalla tavalla ajattelusta.
Hauska viikonloppu tämänhetkisten ennusteiden valossa odotettavissa. Toistakymmentä metriä päin pläsiä mennen tullen. Jättäisköhän spinnut kotiin painon säästämiseksi, niistä ei taida olla kisassa kuin tyynyiksi.
No, se katti tosiaan nosteli ison ensin kevyessä myötätuulessa. Kuten mainittu, charter-vene yhden hengen miehistöllä koitti ilmeisesti pitää pitkästyneen näköiset valkkarilasit käsissään olevat matkustajat virkeinä nostamalla purjeen suoraan vauhdista tuuleen kääntymättä. Vene heittelehti sitten puolelta toiselle ennenkun ainoa miehistön jäsen hoksasi taas katsella ympärilleen. Ohittaessamme katin näin, että joku "apupoika" oli otettu matkustajista hommassa helpottamaan mikä tietenkin vei osan kipparin huomiosta.
No, jos hiuksia halotaan niin eipä tuo nyt ollut sitä ympäristön tarkkailua mitä -72 meriteiden säännöissä edellytetään mutta eipä ollut kelikään se vaarallisin. Vastaantulevan esteetöntä kulkua se haittasi noin ajatuksen asteella.
Normaalisti näitä tapauksia tulee itsellenikin vain pari kesään ja korkeintaan yksi päivässä. Nyt kun oli tuollainen leppoinen tuuli ja liikennettä oli vähän pisti ihmettelemään kun sunnuntaipurjehtijoita tuli puolisenkymmentä vastaan. Vauhtia ei siten ollut paljon ja kaikilla olisi ollut aikaa toimia oikein. Kuitenkin väistettävän, eli sääntöjen mukaan minun, velvollisuus pitää suunta ja nopeus johti muutamaan äkäiseen "tekee kaiken voitavansa yhteentörmäyksen välttämiseksi"-tilanteeseen. (Ja jos joku tässä vaiheessa nostaa vielä itsekkyyskortin niin voi varautua lähinnä yksinpuheluun..)
Ehkä eniten korvensi tuo hyvinkin likipitäen yliajo sen JT-linesin kanssa. En olisi osannut mitenkään ennakoida, että pyrkiessämme pois väylältä aluksen tieltä se ajaakin itse poijun väärältä puolelta eikä yrittänytkään pelata mukana hyväntahtoisessa eleessämme. Kipparilla oli varmaan huono päivä mutta tommosien sattuessa sitä miettii että eikö olisi mitään venepoliisia joka vihjesoitosta voisi noista lähteä pamputtamaan?
Venepoliisille ei ole omaa numeroa, tiedä sitten viitsiikö tuohon hätänumeroon ihan vaan "ilkeyttään" soittaa:
http://www.hel.fi/hki/liv/fi/Veneily/Veneilytietoa/Venepoliisi
http://www.poliisi.fi/poliisi/helsinki/home.nsf/pages/120FBB7417C4278DC22576870030A35F?opendocument
...ellei sitten ole "vahva epäilys" promillerajojen ylittymisestä..?
Noonoo...
Kyllä noihin kaistanvalintoihin vaikuttaa useimmin tiukka kryssi joka ei anna mahdollisuuksia nostattamiseen. Vastaavasti tuulenpuolelta (siis siltä puolelta minne ei voi nostaa enempää) tuleva vene pitäisi ohittaa perän puolelta. Tuossa tilanteessa ei oikein auta kun yrittää hidastaa omaa vauhtia kun itse kääntyminen ei auta.
...ja jos sen toisen pitäisi väistämisvelvollisena hoksata korjata vapaasti suuntaansa niin kaikki ei mene ihan oikein. Noinhan joudun itsekin tekemään väistämisvelvollisena joten mielestäni asiassa ei ole mitään epäselvää.
...etenkään sen suhteen, että auttaako etuajo-oikeuteen pituus/paino/pankkilainan määrä...
Toki olisin voinut jo kaukaa lähteä kiertämään tätä vastaantulijaa. Mutta miksi? Oletinhan ilman muuta että vastaantulija osaa säännöt ja väistää. Ei se mitään viisastelua ole vaan ihan järkiperäinen oletus että muutkin osaavat edes perussäännöt.
Vastaantulijalle (siis sille väistämisvelvolliselle) ei olisi ollut minkäänlainen ongelma vaihtaa suuntaansa niin ettei kohtaamistilannetta olisi syntynyt.
Oikeestaan se ennakointi ja "pelisilmä" on sitä, että tuossa tilanteessa teen ikään kuin varasuunnitelman. Aattelen, että jos toi vastaantuleva sekoilee tuolla niin mihin ajoitan vendan niin, että reittimme ei vaan voi kohdata ja saan silti oman kulkuni menemään haluamallani tavalla.
Ja tarpeeksi ajoissa, ennen kuin mitään väistämistilannetta on edes vaarassa syntyä vendaan ja menen kauas siitä sekoilijasta. Oma reitti menee edelleen optimaalisesti, tai ainakin lähes optimaalisesti ja kuljen vapaissa tuulissa ihan varmasti. Ja kaikki tämä tapahtuu niin automaattisesti, että en edes rekisteröi mielessäni mitään outoa tapahtuneen.
Tiukat kapeikot on sitten eri juttu, mutta samaa kaavaa kyllä toteutan niissäkin. Jotenkin sen vaan näkee, että mitä se toinen voi tehdä ja mitä se aikoo tehdä. Ja tämäkin ihan riittävän kaukaa, että varsinaisiin väistöihin ei ole edes tarvetta mennä. Näissä tilanteissa on muuten suunnaton hyöty siitä kisakokemuksesta...
Joo mutta kun kumpikin ajeli sivutuuleen eikä kummallakaan ollut mitään tarvetta vendoihin.
Toki minullakin oli varasuunnitelma, se normaali meriteiden sääntöjen määräämä eli olin valmis väistämään. Se ei sitten ollut tarpeellista kun tuo vastaantullut karjuja päätti sitten kuitenkin väistää.
Jotenkin vaan mielsin tilanteen samanlaiseksi, kuin aloittajallla. Siis niin, että olisit ajanut tiukkaa kryssiä ja vastaantuleva laskettelisi avotulessa. Ajattelin siis tilanteen vaan pieleen.
*Otetaanpa uusiksi* jos vaikka jo näkyisi metsä puilta:
Ote tältä sunnuntailta. Oltiin liikkeellä pienellä purjeveneellä Helsingissä.
1) Koneajossa ajava alus on väistämisvelvollinen purjealukseen nähden.
Kryssitään Suomenlinnan edessä, ei vesiliikennettä paitsi yksi iso purjevene nostamassa purjetta koneajossa ajaen vastatuuleen. Saavumme toiseen veneeseen nähden oikealta loivasti risteävällä kurssilla. Yritämme laskea kurssia ehtiäksemme nopeammin pois alta mutta iso vene kääntää suoraan päällemme ja joudumme vaihtamaan halssia päästäksemme pois alta. Toisen veneen puikoissa kaksi paatunutta kaveria omalla veneellään.
2) Tuuli oikealta-etuajo-oikeus.
Santahaminan Itäpään korvilla vastaan tulee iso purjevene. Tullaan pitkää tiukkaa kryssiä matalikoita välttäen. Vastaan tulee ensin charter-ajossa oleva iso katti joka nosti purjeita *puolelta toiselle kääntyilleen* lähes myötätuulessa *väylällä* ettei vieraat kyllästyisi. Omistaja ainoa miehistön jäsen joten jälleen leveällä väylällä meinataan jäädä puolelta toiselle hortoilevan jättiveneen alle.
Iso yksirunkoinen vene lasketteli myötätuuleen samalla *tuuli vasemmalta-*halssilla kun edellinen katti. Vastaantulija myötätuulessa ja tuuli vasemmalta. Toinen vene ei kiinnittänyt juurikaan huomiota lähestyvään veneeseemme mutta oikaisi sitten kurssiaan *muutaman venemitan päässä* ja pyöritteli päätään vaikka tilanteessa ei ollut mitään epäselvää sääntöjen puitteissa.
3) Konealus väistää purjealusta.
Paluumatkalla koukattiin Valkosaaren vierestä. Pahaksi onneksi satamasta oli juuri lähtenyt sininen Suomenlinnan liikennettä ajava charter-alus. Katsoimme ehtivämme hyvin pois alta, sillä edessä oli hänen Suomenlinnanväylänsä rajaava pohjoispoiju. Näin ei kuitenkaan käynyt ja tämä yhteysalus ei tehnyt elettäkään korjatakseen kohti meitä tulevaa kurssiaan joten oli pakko "vetää kahvat ylös" eli muuttaa rajusti kurssia yhteentörmäyksen välttämiseksi. Yhteysaluksella kun oli näköjään tapana ajaa pohjoispoijun eteläpuolelta mikä ei ole mielestäni ennakoitava juttu. Ja olkoon ammattialus tai ei, noinkin pienen konealuksen tulee väistää purjealusta tai ainakin ajaa niin, että ei vaaranna muuta liikennettä.
1) Mistä tiedät, että vene kulki moottorilla? Mistä tiedät sen, että se ei sammuttanut moottoria nostettuaan purjeen, ennekuin käänsi kurssia? Sinä olit saavuttavana veneenä purjevene- purjevene tilanteessa väistövelvollinen. Ja jahka maileja tulee lisää opit ymmärtämään, että purjeita nostava vene on käytänössä ohjailukelvoton - josta siitäkin sinänsä löytyy säännöksiä - ja näin purjeita nostavaan veneeseen on vain syytä ,jo yleisen kohteliaisuuden vuoksi, jättää riittävästi tilaa.
2) katti purjehtija oli törppö. Yksirunkovene väisti sinua, eikö tämä ole pääasia. Olisiko vielä pitänyt kumartaa?
3) Konealus rikkoi meriteiden sääntöjä, mutta on sinunkin pinnamiehellä on vielä maileja turvalliseen veneilyyn. Ei oo mitään tarvetta mihkään "kahvojenylö vetämiseen", mitä se ikinä tarkoittaa, jos katselee ympärilleen ja seuraa tilannetta.
Ei merelle lähdetä tulkitsemaan meriteiden sääntöjä vaan ihan vaan nauttimaan. Skabat on erikseen, niissä ajetaan tiukasti sääntöjen mukaan, mutta ei hupiseelauksessa. Oon purjehtinut matkapurjehtinut ja kilpapurjehtinut neljällä vuosikymmenellä. En muista matka/hupipurjehdus reissuilta kuin pari muihin veneisiin liittyvää vaara tilannetta, ja nekin liityvät suoraan takaa kovaa tulleisiin moottoriveneisiin. Ei näkypiirissä oleviin veneisiin liittyen voi tulla ongelmatilanteita. Pitää vaan katsella ympärilleen ja purjehtua sen mukaan mitä näkee. Skaboissa sitten väännetään.
En ymmärrä asennettasi. En yksinkertaisesti ene hupipurjehduksella niin läheltä muita veneitä, että tulisi ongelmia. Sen sijaan trimmaan purjeita, ajan tarkasti ja nautin olemisesta ja elämästä
Ohittava on väistämisvelvollinen myös silloin, kun ohittaja ajaa purjeilla ja ohitettava on konealus. Eli jos tilanne oli, kuten kuvauksesta voisi ymmärtää, että kertoja lähestyi takasektorista, niin hänen olisi tullut väistää joka tapauksessa, täysin riippumatta siitä, oliko toisella kone vedossa vai ei.
Kuvauksesta päätellen tosin toinenkaan ei noudattanut sääntöjä, kohtaa "väistettävän tulee pitää suuntansa ja nopeutensa".
1) Vene ajoi ilman purjeita vastatuuleen ja alkoi nostaa läpättäviä purjeita jonka jälkeen jatkoi puolisen mailia ohi edessä olevan niemen ennenkuin alkoi käyttää niitä...? Vene ei todellakaan ole ohjailukelvoton tuossa tilanteessa, nopeuden säätäminen kun riittäisi loistavasti. Purjeita nostavat veneet eivät yleensä aja tuota vauhtia..
2) Yksirunkoveneilijän pään pyörittely tuntui oudolta, ikäänkuin olisin tehnyt jotain väärin..?
3) Luehan urpo noita viestejä vähän tarkemmin. Jos koitan väistää ulos väylältä, en todellakaan odota, että JT-line ajaa sinne perässäni ilmettäkään väräyttämättä. Siinä ei kuule mailisi auta yhtään mitään.
Jos luulit, että tämän keskustelun aloitus oli kuvaus tavastani viettää vapaa-aikaani unohdit taas lukulasisi takan reunukselle. Tommonen vaan on meriteiden sääntöjen osaamisen taso.
Menköön samaan nippuun 13. Oikealta lähestyvä purjealus (olikos se nyt siis konealukselle jo kaksinkertainen väistämisvelvollisuus vai miten viisastelet itsesi ulos tuosta?) jäi nyt tuossa konealuksen jalkoihin. Voit ymmärtää lähestymisen takavalon sektorista ihan keskenäsi, näin ei tilannetta ole missään tilanteessa kuvattu. Ja se 1-kohdan alus nimenomaan säilytti suuntansa ja nopeutensa vaikka oli väistämisvelvollinen, suurimman osan aikaa nimenomaan risteävänä kurssina itseni kanssa.
Edellinen kommenttini liittyi oikeastaan vain saamaasi vastaukseen, luin vasta nyt tarkasti alkuperäisen tekstin. Mutta vielä uudemman lukemisen jälkeenkin syntyy tekstistäsi kuv, että olit ohittava vene. Sanoit ajaneesi kryssiä eli siis nähtävästi vastatuuleen. Edelleen sanoit tuon toisen aluksen ajaneen vastatuuleen. Ja sanoit kurssien olleen loivasti risteävät. Nämä kolme asiaa yhdessä vievät väistämättä johtopäätökseen, että sinä lähestyit toista venettä perän, et keulan puolelta ja todennäköisesti perävalosektorista eli olit ohittava alus. Ja ohittaja väistää aina, myös purjealus konealusta.
Se taas, että purjeiden nostaja kuvauksesi perusteella muutti kurssiaan, oli puolestaan rike.
Luettuani (toki kursorisesti vain) ketjun läpi olen muutenkin sitä mieltä, että kuvauksesi kaikista tapahtumista oli varsin epätarkkaa ja antoi sellaisen kuvan, että oma sääntötuntemuksesi on varsin heikkoa (mm. viittaukset oikealta tulevaan purjealuksen suhteen, myötätuuleen jne.)
Kolmostapauksen suhteen olen varsin samaa mieltä: sinun ei voinut kohtuudella olettaa varautuvan siihen, että yhteysalus oikaisee viitan väärältä puolen, väistön väyläalueen ulkopuolelle olisi pitänyt riittää.
Ok,
1-kohdassa ehkä jotain voi päätellä siitä, että yritin -laskea- kurssia väistääkseni purjeita nostavaa venettä eli ehtiäkseni sen keulan editse nopeammin. Se ei onnistu ohittavalta veneeltä ellei olla ihan rinnakkain (ja todella pihalla siitä miten pitäisi toimia).
Mielestäni kuvaukseni olivat samaa luokkaa kun täällä yleensä eli varmaankin tiukimmassa ja ilkeämmässä tarkkailussa täysin väärin. Kaiken tuon hölmöilyn itsekin luettuani voin vain todeta olleeni oikeassa noissa tilanteissa joka kohdassa kaikista oikeasta suunnista ja myötätuulista huolimatta. Minulla on konevenekoulutus, mistä lie tullut päällekkäisyyksiä joita toisinaan olen itsekin pohdiskellut. Eipä tilanteet yleensä ole päässeet kärjistymään mutta jatkossa otan tiukemman jaon kahteen ainakin täällä keskustellessani.
Siinä mielessä tämä keskustelu on ollut jälleen samaa tasoa kun lokkien jutustelut keskenään kauppatorilla. Paljon meteliä ja vähän keskittymistä asiaan.
Eli sisnä siis laskit kurssia kohti ohitettavaa venettä yrittäessäsi ehtiä sen keulan edestä, ohitettavan kulkiessa vastatuuleen? Ymmärsinkö ensimmäisen kappaleesi oikein? Tarinasi tilanteesta nimittäin muuttuvat viesti viestiltä. yrityksesi on paitsi meriteiden sääntöjen vastainen (ohittavana veneenä käännät kohti ohitettavaa) niin myös vähintäänkin yllättävä. Miten kuvittelit ehtiväsi suoraan vastatuuleen menevän veneen keulan edestä laskemalla kurssia tätä kohti, ja vielä köliveneellä? Plaanaavalla jollalla homma olisi voinut onnistua, koska kurssin lasku kiihdyttäisi vauhtia. Köliveneen vauhti ei kryssikurssia muuttamalla juurikaan kasva. Ellet sitten kääntynyt selvästi sivutuuleen kiihdyttääksesi vauhtiasi, mikä olisi meriteiden sääntöjen kannalta vähintäänkin epäilyttävää.
Näinhän se meni, kerrataanpas:
"1) Koneajossa ajava alus on väistämisvelvollinen purjealukseen nähden. Oikealta tulevaa alusta väistetään.
Kryssitään Suomenlinnan edessä, ei vesiliikennettä paitsi yksi iso purjevene nostamassa purjetta koneajossa ajaen vastatuuleen. Saavumme toiseen veneeseen nähden oikealta loivasti risteävällä kurssilla. Yritämme laskea kurssia ehtiäksemme nopeammin pois alta mutta iso vene kääntää suoraan päällemme ja joudumme vaihtamaan halssia päästäksemme pois alta. Toisen veneen puikoissa kaksi paatunutta kaveria omalla veneellään."
Haaveile vapaasti siitä ohittelustasi, ehkä jonain päivänä sekin toteutuu. Tässä ei siitä ollut kysymys.
siitä kurssin laskemisyrityksestä muka voisi päätellä?
Yritäpä nyt edes kerran selostaa se tilanne edes jotenkin tarkoilla suunnilla. Tähän asti olet kertonut, että
1) vene A eli sinä eteni luovilla => kyseessä siis mitä ilmeisimmin vastatuuleen jossakin kulmassa.
2) vene B eli se purjeidennostaja eteni myös vastatuuleen
3) kurssit olivat "loivasti risteävät".
4) vene A "saapui" oikealta, ei siis kulkenut poispäin veneestä B
Kohtien 1 ja 2 nojalla on ilmeistä, että jos piirrämme purjeidennostajan kurssin kohtisuorasti poikkeavan viivan, niin teidän molempien keulasuunnat olivat samalla puolen sitä viivaa, siis 180 asteen sisällä. Ja kohta 4 huomioiden vene A ei annetun kuvauksen mukaan lähestynyt etuoikealta vaan takaoikealta. Kohdan 3 perusteella on erittäin ilmeistä, että veneen A on täytynyt olla veneen B perävalosektorissa oli ohittava. "Loivasti risteävä" on tietysti epämääräinen käsite, mutta kun perävalosektori on 135 astetta eli 67,5 astetta puolelleen, niin perävalosektorin ulkopuolella mutta kuitenkin poikkilinjan takapuolella lähestyvän veneen kurssia ei mielestäni voi millään luonnehtia "loivasti risteäväksi".
Jos tehdyt johtopäätökset eivät vastaa vallinnutta tilannetta, on ilmeistä, että jokin kohdista 1-4 ei pidä paikkaansa. Joten kerropa nyt, mikä osa alkuperäiskuvauksestasi oli totuudenvastainen. Tai jos ei mikään, tunnusta, että olit ohittaja.
Aijjai, paha pähkinä.. Hmmm... Auttaiskohan yhtään lukea noita viestejä tuolla edellä...?
Vinkvink, 2 pisteen vihje: purjeita nostava alus ajoi n. 5solmua koneellaan purjeita nostellessaan.
Vielä muutamat tuhatta mailia matkapurjehdusta taikka kesä kilpapurjehdusta niin sinäkin saatat ymmärtää, että kryssillä kohtaamistilanteissa kurssin pudottaminen ei kasvata siten vauhtia, että ehtisit nopeammin suoraan vastatuuleen kulkevan veneen - taikka toisen kryssivän veneen - keulan edestä. Plaanaavalla jollalla temppu saatta onnistua, koska jollan vauhti kasvaa kurssi laskun myötä, kölivene lähinnä kallistuu.
Oppia ikä ja kaikki
Tiannetta auttaisi se, jos ihan selkeästi- mikä se sinulta onnistuu - kertoisit mitä tapahtui. Voisit vaikka piirtää kuvan ja liittää sen viestisi liitteeseen. Nyt tarinasi muuttuvat viesti viestiltä tavalla, josta ei voi päätelä muuta kuin että olet trolli. Tuskin olet purjeveneessä edes käynyt
Taidan jäädä pallottelemaan tässä sun huonolla hahmotuskyvyllä sen sijaan kun se on hauskempaa.
1 pisteen vihje: 5solmua koneella tuuleen on isompi VMG kun 5solmua kryssillä. Piirräppä itse kuva miten siinä pääset ohittamaan...?
itsesi kanssa jatkuvasti. Alkuperäisestä viestistäsi suora sitaatti: "Saavumme toiseen veneeseen nähden oikealta loivasti risteävällä kurssilla." Tuon voi lukea vain yhdellä tavalla: se toinen vene on sinuun nähden keulan puolella (keulan puoli = veneesi poikittaisakselin etupuoli). Muun kertomasi (vastatuuli ja kryssi) valossa sinun ja toisen veneen kurssien erotus on ollut vähemmän kuin 180 astetta. Nyt selität, että nopeutesi oli hitaampi kuin vastapuolen. Jos niin oli, niin teidän välisenne etäisyyden on täytynyt koko ajan kasvaa eikä mitään ongelmatilanne ole voinut olla edes olemassa.
Lyhyesti: jos et kerran osaa kirjoittaa selkeää ja täsmällistä suomea, olisi parempi olla osallistumatta suomenkielisiin keskusteluihin.
Minusta tilanne on aika selvä. Aloittaja ajaa tiukkaa kryssiä (tuuli oikealta) ja se purjeitaan nostava koneilija ajaa suunnilleen samaan suuntaan, vasemmalla puolella, reilusti takana. Kun aloittaja ottaa lisää vauhtia laskemalla hieman, niin se moottorilla ajava (!) ja takaata tuleva ohittaja(!) on ajamassa aloittajan vasemmasta kyljestä sisään, takaviistosta.
Tämän estääkseen aloittaja tekee vendan ja siirtyy pois sen koneella ajavan kulkulinjalta... ennen kuin se koneella ajava ohittaja tulee kyljestä sisään.
Mitenkään ei mistään voi edes päätellä sen koneilijan olevan keulan puolella. Se ei ole edes mahdollista kun molemmat ajavat suunnilleen vastaiseen ja aloittaja tulee siihen toiseen nähden oikealta. Jos se koneilija olisi keulan puolella, ei törmäysvaaraa edes olisi koska koneilija kulkee kovempaa ja suunnilleen samaan suuntaan. Sehän olisi silloin menossa alta pois, eikä vaaratilannetta tuolloin edes olisi.
Tämä kaikki selviää aloittajan ihan ekasta viestistä, mikään hänen kirjoituksissaan ei ole keskustelun aikana muuttunut. Korkeintaan jotain detaljeja on tullut lisää.
Suomen kielen perusmerkityksistä: aloittaja sanoo "saapuvansa". Saapuminen on tulemista jonnekin/johonkin paikkaan/tilanteeseen. Ellei hän nyt ajanut perä edellä, mitä harvemmin purjeveneellä tapahtuu, on hänen keulansa TÄYTYNYT olla toiseen veneeseen päin noin suunnilleen (kryssitilanteen aiheuttaman epätarkkuuden puitteissa). Muussa tapauksessa hän ei saapunut siihen, vaan se toinen vene. Juuri tämä sana "saapua" luo tilanteesta täysin toisen peruskuvan kuin sinun tulkintasi.
Mikähän sinun yo-arvosanasi suomenkielen kokeesta mahtoi olla aikoinaan, jos et tuota ymmärtänyt?
Kiitoksia -Mika-.
Nyt jäämme seuraamaan jääkö tämä numeromies vallan pisteittä. Lohdutuspalkinnoksi kun ei ole antaa myötätuntoa kummempaa.
Hehheh, taidat olla itsekin tuore ylioppilas tuolla viisastelulla! :D
Olehan varovainen sitten pääsykokeissa ettei joku vaan nappaa sinua kiinni väärästä sanavalinnasta. Niin ja muista eväät ja teroitin ettei pääse sanansäilä tylsistymään kesken kaiken.
En takerru semantiikkaan. Koitan hahmottaa kuva tilanteesta täällä olevan tiedon perusteella. Saapuu siihen tilanteeseen se ensimmäinenkin vene, se seuraava saapuu vähän myöhemmin. Ihan sama.
Piirrä vaikka kuva. Sellanen putki alhaalta ylös. Ja siihen sitten aloittajan vene ja sen kulkusuunta, oikeasta alanurkasta vasempaan ylänurkkaan. Tuuli on suoraan ylhäältä alaspäin.
Piirrä sitten siihen sen putken (eli tuulen) suuntainen viiva niin, että se risteää tämän aloittajan veneen kulkua kuvaavan viivan kanssa. Molemmilla veneillä keulasuunta alhaalta ylöspäin.
Jos se pystysuora viiva, eli koneella ajava vene olisi aloittajan veneen keulan puolella, tällöin ei aloittajan kurssin laskeminen voisi johtaa kurssiin koneilijan keulan editse. Näin ollen se koneilija kulkee aloittajan veneestä poispäin, sehän kulkee kovempaa koska koneella ajaa. Jos se taas olisi aloittajan veneen keulanpuolella ja törmäysvaara olisi olemassa, se koneella ajava kulkisi ylhäältä alaspäin, eli myötätuuleen. Näinhän ei tilanteen ole kerrottu olevan
Ei kuule, kyllä kaikesta kerrotusta käsittää, että se koneella ajava lähestyy aloittajan venettä takaviistosta, alhaalta ylöspäin. Muuta mahdollisuutta ei annetuilla tiedoilla ole. Ja silloin se konella ajava on: 1. Ohittava vene, 2. Konealus, 3. Vasemmalta tuleva vene. 4. Kohtaamassa veneen, jolla on tuuli oikealta.
Ainoa kohta, jossa aloittaja voisi edes teoriassa olla väistämisvelvollinen on: 5. Molemmilla tuuli oikealta ja aloittaja on tuulenpuoleinen vene. Mutta tämä yksinään ei missään tapauksessa tule kyseeseen, kaiken annetun tiedon perusteella.
Listasinpa vaan nyt kaikki tilanteeseen edes teoriassa sovellettavissa olevat väistämissäännöt välittämättä tässä kohtaa niiden keskinäisistä soveltamisjärjestyksestä.
Eli trolli saavutti tavoitteensa: Mika jäi kiinni heittämääsi koukkuun; otti viestisi tosissaan ja vieläpä esitti täydentävää tulkintaa siitä mitä sinä vain heittelit. Mikan esittämässä näkemyksessä koneella java vene on väistövelvollinen. Mutta kyse on Mikan täydentävä tulkinta epämääräisistä heitoistasi, koitappa nyt itse vuorostasi kertoa yksityiskohtaisesti sen mitä väität tapahtuneeksi.
Harmi kyllä, -Mikan- jälkeen on paha enää antaa vihjeitä jos et tuosta vielä tajunnut.
Mutta terotappa kynäsi ja piirtele tilanne niinkun itse sen ymmärrät, sillä näyttäisi vähän että se tekisi hyvää.
Piirtele samalla vaikka kukkasia ja perhosia ja semmoista kesäisen rauhoittavaa niin pääset tästä nopeammin yli.
.. vaikeaa tuo purjehtiminen, kyllä tästäkin ketjusta moottoriveneilijät saavat hyvät naurut! Kyllä silloin aikoinaan kun minäkin ensimmäisen kerran purjeveneeseen istuin, vaari neuvoi että myötätuuleen laskettelija väistää aina vastatuuleen menijää, ja sen logiikan ymmärtää kovasti paljon helposti kun ajattelee kumman veneen se väistöliike on helpompi tehdä. Tällä perusajatuksella on purret seilanneet jo satoja vuosia, mutta nyt työ kirjanoppineet yritätte tehdä uutta neliskanttista pyörää koska lakipykälät on niin tulkinnan varaisia että sellainen on mukamas niiden sanomaa tiukasti tulkiten mahdollista tehdä, -mutta miettikää nyt hyvänen aika onko se käytännöllinen!
Itseäni ei koskaan ole korvennut väistää purjevenettä joka on selvästi itseäni "vaikeammassa" asemassa, mutta jotkut moottoriveneet ja etenkin yhteysveneet/laivat ovat kyllä kiukkua useinkin nostattaneet. Ihmetellä sopii että onko tuo vesillä liikkuminen niin nuorta vai mikä siinä joustamattomuudessa on se perustavaa laatua oleva syy, autoilu kun sentään alkaa pääkaupunkiseudulla jo onnistumaan melko joustavasti.
Kättä lippaan ja hyvällä tuulella eteenpäin!
todellakaan ollut trollista, vaan yksinkertaisesti siitä, että minä osaan lukea, sinä ilmeisesti et. Ja Mikallakin näkyy olevan vaikeuksia.
Sattuu olemaan niin, että minä olen työssä, jossa täsmällisellä kielellisellä ilmaisulla on erittäin suuri merkitys. Koska olen alallani menestynyt jo neljännesvuosisadan, uskallan olla aika varma omasta kielitajustani muutenkin kuin vain kolmen vuosikymmenen takaisen yo-laudaturin nojalla. Ja tässä nimenomaisessa tapauksessa Mika kehitti tulkinnan, joka on n. 180 astetta erilainen kuin alkuperäisen kirjoittajan teksti. Jotta sinäkin, onneton analfabeetti, tajuaisit asian: mietipä hetken aikaa, mikä on todennäköisesti rintamasuunta henkilöillä, jotka kulkevat saman oven kautta niin, että toisesta on paikallaan käyttää ilmausta "lähteä" ja toisesta "saapua", kun molemmat nähdään saman paikallaanpysyvän havainnoitsijan silmin.
Minun tulkinnassani ei ole ollut mitään epämääräistä. Se on ollut kokoajan täsmällistä ja tarkkaa. Mutta olen vain kiitollinen, ettei kukaan suunnittele rakennuksia, lentokoneita tai vaikkapa tietojärjestelmiä sinun tai ketjun aloittajan kirjoittamien kuvausten perusteella. Eiffel-tornikin näyttäisi jotenkin hassulta seistessään huippunsa varassa.
Nyt mennään jo melko kauas purjehduksesta.
Mutta kuitenkin tähän on jotain pakko kommentoida.
Sattuu olemaan niin, että olen työssä, jossa kielellisellä ilmaisulla on erittäin suuri merkitys. Koska olen alallani menestynyt jo neljännesvuosisadan, uskallan olla aina varma omasta kielitajustani, huolimatta kolmen vuosikymmen takaisesta yo-laudaturistani.
Ja tässä nimenomaisessa tapauksessa en kehittänyt mitään tulkintaa. Otin kaikki käytettävissä olevat tiedot ja laitoin ne yhteen kuvaan. Kuvainnollisesti tai sanamukaisesti, ihan kuinka vaan. Taitoa on myös löytää olennainen ja hylätä epäolennainen, kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta merkityksetön sana tai tieto.
Minä en tässä tilanteessa tulkitse, siihen ei ole tarvetta. Sinä hylkäät kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta olennaisia tietoja, ja otat mukaan tulkintaasi epäolennaisia sanoja saaden aikaan mahdottoman kuvan. Sellaisen kuvan, joka ei ole ristiriitaisuuksiensa vuoksi mahdollinen.
Piirrä vaikka se kuva, se kertoo usein enemmän kuin tuhat huolellisella ilmaisulla kerrottua sanaa.
Kun tekstissä on ristiriitaisuuksia (kuten aloittajalla oli, ja pahoja), ei luotettavaa kuvaa yksinkertaisesti voi piirtää tekemällä oletuksia. Tieteellisen työskentelyn perusvirheitä on tyynesti hylätä havainnot, jotka eivät tunnu sopivan teoriaan. Sinä teit juuri sellaisen liikkeen hylkäämällä yhden avainsanan, joka kuitenkin muuttaa tilanteen tulkinnan täydellisesti.
Sekavaahan se aloittajan teksti oli ylipäätäänkin.
Kun tekstissä on ristiriitaisuuksia, tulee lukijan myös miettiä, mistä ne ristiriitaisuudet johtuu ja mikä on merkitsevää ja mikä merkityksetöntä. Merkityksettömät ristiriitaisuudet voidaan jättä hetkesi sivuun ja keskittyä olennaiseen. Kun kokonaiskuva on hahmottunut selkeäksi, voidaan otta se alussa merkityksetön ja ristiriitainen havainto uudelleen tarkasteluun ja miettiä sen sopivuutta kokonaisuuteen.
Erityisesti tilanteessa, joka on tapahtunut ja todellinen, ei ole olemassa teoriaa, joka tulisi todistaa oikeaksi tai vääräksi. Silloin vain haetaan oikeasti tapahtuneesta tapahtumasta olennaiset tiedot, muodostetaan kokonaiskuva ja arvostellaan tapahtuman osapuolia oikeasta tai väärästä toiminnasta. Samalla tietysti voiddaan hakea kertomuksesta viitteita siitä, että tapahtuma olisikin sepitteellinen, epätosi.
Suomenkieli on onneksi melko eksakti kieli, jolloin ristiriitaisuuksia on melko vähän. Aikanaan helsingin yliopistolla amerikkalainen professori Charles Letteri sanoi minulle, että jos kansainvälisen tiedeyhteisön kielenä olisi suomi, olisimme lentäneet marsiin ja takaisin jo kauan sitten.
Takaisin semantiikkaan: Sana "saapua" on kertomuksessa mukana, mutta sanaa "lähteä" ei ole. Ovivertauksessasi voidaan yhtä hyvin ajatella, että kaksi eri henkilöä "saapuu" sille samalle ovelle. Joko vastakkaisista suunnista tai samasta suunnasta, mutta eri aikaan. Jos se ovi muutetaankin rakennukseksi, niin silloin ulospäin lähtevä "lähtee", mutta sisäänpäin (vastakainen rintamasuunta) "saapuu". Pelkälle ovelle molemmat "saapuvat".
Tässä tapahtumapaikalle molemmat saapuvat, vieläpä samasta suunasta, mutta hieman eri aikaan.
Silminnähden hyvin menestyvä kapitalisti kiilasi meriteiden sääntöjen mukaisesti osamaksupurkkarilla seilanneen demarin kivikkoon.
Koittakaa nyt jo ymmärtää että merellä teitä taviksia ei paapota siten kuin maissa.
Heh, oikea trolli onkin tämä lottorivimies!
Tää kaverihan on ihan ilmiömäinen vedättämään vaikka jutuissaan ei ole ydintä edes villakoiraksi asti! :D Tässä sille:
http://spectre-net.co.nz/ch0n/b/src/126956093891.jpg
Heh, hauskaa kesää vaan sulle numeroarpoja. Eiköhän -Mika- oteta suunta tonne vesille päin kun tämän anaalivesselin kanssa voipi mennä muuten kesä sivu suun.
selittelysi on merkityksetöntä. Koko alkuperäistekstissä oli merkitystä yhdellä ainoalla sanalla, "saapua". Jos purjeitanostava vene ei ollut kirjoittajan keulanpuolella ja tämä lähestymässä purjeidennostajaa, niin kirjoittaja ei voinut "saapua" tilanteeseen. Tämä on perustekijä, jonka valossa koko teksti on tulkittava. Kaikki tulkinnat, jotka sivuuttavat tämän ydinseikan, ovat ristiriidassa kirjoittajan tekstin kanssa.
(Se, mitä siellä oikeastaan tapahtui, ei oikeastaan ole edes kiinnostavaa. Kiinnostavaa on vain se, että kirjoitustaidottomat idiootit pitäisi saada siivottua pois palstalta.)
Kun minusta ainoa millä on merkitystä, on ymmärtää mitä tapahtui ja kuka olisi ollut väistämisvelvollinen. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kysymys. Sinun mielestäsi merkityksellisintä on yksi sana tapahtumakuvauksessa.
Sinänsä väittely on ihan kivaa ja toisinaan jopa rakentavaa, mutta vain kun se argumentoidaan kunnolla, tilenteeseen sopivasti. Jankkaaminen on tylsää, eikä johda mihinkään. Kuten tässäkin nähdään.
Jos sinä haluat tehdä tästä kiistan yhden sanan ympärille, niin voi voi. Toivottavasti et tee kovin merkittävää tieteellistä tutkimusta työssäsi. Saatat joutua ihan hakoteille juuttuessasi vain yhteen asiaan, joka ei sovi omaan teoriaasi....
Kiinnostavaa on juurikin se, mitä tapahtui ja miksi. Palstan otsikon mukaan kun kuitenkin keskustellaan purjehduksesta, ei semantiikasta.