Voi miten väärän asuinmuodon valitsinkaan...
Tulin kesätöihin uudelle paikkakunnalle, ja päädyin 2 tytön kämppäkaveriksi. Ajattelin, etten tuntusi oloani yksinäiseksi kun olisi seuraa, ja elättelin toivetta ystävyydestä, mukavista leffailloista kämppisten kanssa, yhteisistä teehetkistä... Tiesin ottavani riskin - joko jäisin ulkopuoliseksi tai saisin kaksi ihanaa uutta ystävää.
Nämä kaverit ovat ystävyksiä keskenään, ja minusta tuntuu kovin ulkopuoliselta. Olen kyllä jutellut mukavia, kutsunut lenkille, mutta välttänyt liiallista tuppautumista ja yrittänyt ymmärtää että tottakai heillä on läheisemmät välit koska ovat niin kauan tunteneet. Mutta en voi mitään sille että tuntuu pahalta katsoa vierestä kun he kutsuvat kavereitaan kylään ja naureskelevat keskenään.
On sitäpaitsi ollut jo pieniä erimielisyyksiä tämän toisen tytön kanssa, hän huusi minulle mielestäni turhasta asiasta, luulen että on kyse vain siitä ettei hän hyväksy minua enkä ole oikein tervetullut HEIDÄN kotiinsa, vaikka vuokrasopimukset onkin yhteisymmärryksessä tehty.:( Olo on jo muutenkin tarpeeksi ikävä ja yksinäinen...
Minulla ei edes pahemmin ole omia ystäviä joiden luo mennä esim. viikonlopuiksi, on vain sellaisia puolituttuja joiden kanssa voi ehkä joskus kahvit juoda jos satutaan samaan kaupunkiin. Ikävää kun ei viihdy omassa kodissaan, mutta on liian suuri vaiva enää kesäksi alkaa uutta asuntoa hankkimaan.
Tulin kesätöihin uudelle paikkakunnalle, ja päädyin 2 tytön kämppäkaveriksi. Ajattelin, etten tuntusi oloani yksinäiseksi kun olisi seuraa, ja elättelin toivetta ystävyydestä, mukavista leffailloista kämppisten kanssa, yhteisistä teehetkistä... Tiesin ottavani riskin - joko jäisin ulkopuoliseksi tai saisin kaksi ihanaa uutta ystävää.
Nämä kaverit ovat ystävyksiä keskenään, ja minusta tuntuu kovin ulkopuoliselta. Olen kyllä jutellut mukavia, kutsunut lenkille, mutta välttänyt liiallista tuppautumista ja yrittänyt ymmärtää että tottakai heillä on läheisemmät välit koska ovat niin kauan tunteneet. Mutta en voi mitään sille että tuntuu pahalta katsoa vierestä kun he kutsuvat kavereitaan kylään ja naureskelevat keskenään.
On sitäpaitsi ollut jo pieniä erimielisyyksiä tämän toisen tytön kanssa, hän huusi minulle mielestäni turhasta asiasta, luulen että on kyse vain siitä ettei hän hyväksy minua enkä ole oikein tervetullut HEIDÄN kotiinsa, vaikka vuokrasopimukset onkin yhteisymmärryksessä tehty.:( Olo on jo muutenkin tarpeeksi ikävä ja yksinäinen...
Minulla ei edes pahemmin ole omia ystäviä joiden luo mennä esim. viikonlopuiksi, on vain sellaisia puolituttuja joiden kanssa voi ehkä joskus kahvit juoda jos satutaan samaan kaupunkiin. Ikävää kun ei viihdy omassa kodissaan, mutta on liian suuri vaiva enää kesäksi alkaa uutta asuntoa hankkimaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No... en osaa sanoa muuta kuin lohduttaa, että onneksi kesä menee loppujen lopuksi nopeasti ohi, eikä sinun tarvitse asua noiden tyttöjen kanssa kuin pari kuukautta.
Teidän kemiat ei nyt vain kohtaa asuintovereiden kanssa tai sitten he ovat liian ennakkoluuloisia suhteesi. Ole kuitenkin mukava ja ystävällinen kuten varmaan tähän asti olet ollut, ehkä kesän edetessä te löydättekin yhteisen sävelen.