Tältä näyttää valtiotalouden kehitys v. 2011 - 2014:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_20_2010_p.shtml
Vastalauseitakin on lopussa
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_20_2010_p.shtml
Vastalauseitakin on lopussa
Talousnäkymät
"Hölmölässä"
799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_45_2009_p.shtml
30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)
Kunnille pakolaista kohti heidän vastaanottamisestaan maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, ns. kuntakorvauksiin, ei ole myönnetty tasokorotusta 16 vuoteen. Korvaukset ovat siten jääneet kauas jälkeen kunnille syntyvistä todellisista kustannuksista, mikä on osaltaan aiheuttanut haluttomuutta kunnissa myöntää kuntapaikkoja oleskeluluvan jo saaneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.
Kuntakorvausten krooninen jälkeenjääneisyys aiheuttaa sen, että pakolaisstatuksen saaneita perheitä joudutaan makuuttamaan vastaanottokeskuksissa ja pahimmillaan pakolaisleireillä ulkomailla, koska vapaaehtoisia vastaanottavia kuntia ei tahdo löytyä. Tästä aiheutuu valtiolle hitaan kotoutumisen ja syrjäytymisen seurauksina paljon suuremmat kustannukset inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan, sillä vastaanottokeskukset on tarkoitettu vain lupaa tai palautusta odottaville. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissamme odottaa jo yli 500 luvan saanutta ihmistä, joiden oikea paikka olisi kunnissa. Kuntapaikkoja ulkomaisilla pakolaisleireillä odottavia kiireellisiä tapauksia on onneksi vähemmän.
Nyt annetussa talousarvioesityksessä pakolaista kohti maksettavat korvaukset nousivat 10 prosentilla, mikä on erittäin myönteistä. Se ei kuitenkaan nosta tasoa riittävästi, sillä itse kustannuksissa on tapahtunut Kuntaliiton edellisvuotisen arvion mukaan jo yli 40 prosentin indeksikorotus. Sisäasiainministeriö itse esitti tämän vuoden budjettiesityksessään korotusta 20 prosentilla. Sosialidemokraatit ovat esittäneet vastaavasti 20 prosentin korotusta korvauksiin. Pidemmällä tähtäimellä kuntakorvaukset tulisi tasapainottaa todellisen kustannustason kanssa, ja jatkossa korvaukset tulisi myös sitoa indeksiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 26.40.30 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseksi 20 prosentilla.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_45_2009_p.shtml
40. Maahanmuutto
01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Maahanmuuttoviraston ratkaistavaksi tulevien asioiden määrä on kasvanut edelleen vuonna 2009. Turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan nousevan 5 800 henkilöön. Ratkaisua odottaa noin 4 000 hakijaa. Kaksi suurinta turvapaikanhakijaryhmää ovat irakilaiset ja somalialaiset. Alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden hakijoiden määrä on vähentynyt vuodesta 2008, mutta se pysyy edelleen selvästi aiempaa korkeammalla tasolla. Perhesidehakemusten määrän arvioidaan siten lähivuosina moninkertaistuvan. Esimerkiksi yhtä somalialaista luvan saanutta turvapaikanhakijaa kohden perhesideperusteella lupaa hakee vähintään neljä perheenjäsentä. Oleskelulupahakemusten määrä tulee vuonna 2009 olemaan noin 20 000 kappaletta, ja suurimmat hakijoiden kansalaisuusryhmät ovat venäläiset ja kiinalaiset.
Momentille esitetään 16,58 miljoonan euron määrärahaa. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella vuosien 2009-2010 resurssilisäysten avulla hakemusruuhkaa saadaan tasapainotettua, mutta päätöstä odottavien henkilöiden määrää ei voida oleellisesti vähentää.
Valiokunta toteaa, että Maahanmuuttoviraston resurssien lisäksi on huolehdittava koko turvapaikkaprosessin sujuvuudesta, kuten poliisin ja tuomioistuinlaitoksen voimavarojen riittävyydestä. Turvapaikkaprosessin läpivirtaavuus vaikuttaa suoraan turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksiin. Nopea käsittely on myös signaali, jonka välittymisen seurauksena aiheettomasti turvapaikkaa hakevien kiinnostus Suomea kohtaan voisi vähentyä.
Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin kunnille pakolaisten sijoittamisesta maksettavat korvaukset ja pitää myönteisenä niiden korottamista kymmenellä prosentilla. Korvausten taso on kuitenkin ollut sama jo vuodesta 1993, joten korotuspaineita on edelleen. Korotuksen odotetaan lisäävän kuntien halukkuutta vastaanottaa kuntapaikkaa odottavia pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Valiokunta korostaa, että oleskelu vastaanottokeskuksessa hidastaa kotoutumista ja on epätarkoituksenmukaista sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Oleskelulupatarroista siirrytään biometrisiin oleskelulupakortteihin (2008/380/EY), jolloin sirulle tallennetaan haltijan kasvokuva ja sormenjäljet. Molemmat biometriset tunnisteet on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön samanaikaisesti, viimeistään alkuvuonna 2011. Suomi saanee uuden tilausjärjestelmän rakentamiseen osarahoitusta EU:n SOLID-rahaston ulkorajarahastosta 250 000 euroa. Kansalliseksi rahoitusosuudeksi jää siten vastaavasti 250 000 euroa.
Valiokunta korostaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tulee noudattaa tehtyjä sopimuksia ja soveltaa yhteisön säädöksiä kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvasta, yhdenvertaisesta kohtelusta sekä päätöksenteon avoimuudesta ja ennakoitavuudesta. Tärkeää on myös varmistaa päätöksenteon korkea laatu. Valtiontalouden näkökulmasta tulee samalla kiinnittää huomiota siihen, ettei Suomen turvapaikkapolitiikassa ole sellaisia tekijöitä, jotka houkuttelisivat perusteettomia turvapaikkahakijoita. Kustannusten hallinnan kannalta on tarpeellista, että linjaukset, turvapaikkamenettelyt ja hakijoille maksettavat korvaukset ovat mahdollisimman yhteneviä Pohjoismaissa ja vertailukelpoisten EU-maiden välillä. Valiokunta pitää myönteisenä, että sisäasiainministeriö on jo käynnistänyt asiaan liittyvät selvitykset.
Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 000 000 euroa. Lisäyksestä 750 000 euroa osoitetaan turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen ja 250 000 euroa biometristen oleskelulupakorttien tilausjärjestelmän toteuttamiseen. Lisäksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman:
Valiokunnan lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevat linjaukset ja käytännöt sekä hakijoille maksettavat korvaukset saatetaan mahdollisimman yhteneviksi Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa, korostaen samalla päätöksenteon korkeaa laatua ja hakijoiden kohtelua ihmisoikeusstandardien mukaisesti.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 581 000 euroa.
(2. kappale kuten HE 138/2009 vp)
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Valiokunta lisäsi vuoden 2009 talousarvioon momentille 26.01.01 miljoona euroa maahanmuuttajien työllistymisen pilottiohjelman käynnistämiseen. Ohjelman avulla kehitetään uusia malleja kuntien tueksi maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistämisen edistämiseksi sekä tuetaan kuntia myös ehkäisemään ja tunnistamaan ongelmia maahanmuuttajien asuinalueilla.
Valiokunta toteaa, että talousarvioesitys ei sisällä ohjelman toteutuksen jatkamiseen tarvittavaa rahoitusta. Ilman jatkorahoitusta ohjelman toteutus jää keskeneräiseksi hankkeissa kehitettyjen mallien arvioinnin ja käyttöönottamisen osalta. Määrärahaa tarvitaan myös muihin kotouttamista edistäviin toimiin, kuten kokeilulain kustannuksiin sekä kotouttamistoimenpiteiden seurannan ja vaikuttavuuden arviointiin.
Valiokunta pitää pilottiohjelman jatkamista tärkeänä ja lisää momentille 500 000 euroa ohjelman jatkamiseen sekä muihin kotouttamista edistäviin toimiin.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 1 359 000 euroa.
pitänyt olla kiljuva työvoimapula,,nyt näille loisille vielä rahaa ?
Oli täällä kirjuva HALPAtyövoimapula, mutta nyt ei ole enää sitäkään.
Täytyy muistaa, ettei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka antaa:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/tixhaku.sh?lyh=hex6760?lomake=tix5050
Oikeusministeri Brax pitäisi panna opintomatkalle Ruandaan. Omilla varoilla tosin, ei veronmaksajien. Hän tuhalsi miljoonia veronmaksajien rahoja Ruandaoikeudenkäyntiin, asiaan joka ei edes meille kuulu.
Ja sitten suoraan tekstiä valtion budjetista, jota kannattaa selailla vaikka ihan huvikseen:)
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/vavm_45_2009_p.shtml
30. Syyttäjät
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Syyttäjälaitoksen toimintamenoja korotetaan noin miljoonalla eurolla Ruanda- ja WinCapita-juttujen aiheuttamien lisämenojen vuoksi. Tästä huolimatta paikallissyyttäjien henkilötyövuosien määrä vähenee 312:een, mikä on 13 vähemmän kuin vuonna 2009. Lisäksi Ruanda- ja WinCapita-jutut sitovat yli 10 syyttäjää koko vuodeksi, jolloin muihin juttuihin on käytettävissä noin 25 syyttäjää vähemmän kuin tänä vuonna.
Näistä vähennyksistä huolimatta syyttäjien määrä säilyy kuitenkin edelleen korkeampana kuin useina aiempina vuosina, mutta työn luonne on muuttunut vaativammaksi törkeiden talousrikosten lisääntyessä. Esimerkiksi vuonna 2003 poliisin tutkimia törkeitä velallisen epärehellisyyksiä oli 84, kun vuonna 2008 vastaava luku oli jo 185. Laajat talousrikokset ovat työläitä ja sitovat paljon syyttäjäresursseja. Arvioiden mukaan vaikeimmat neljä prosenttia talousrikoksista aiheuttavat 33 prosenttia syyttäjien työmäärästä. Talouden taantuman myötä vakavien talousrikosten kasvu tulee hyvin todennäköisesti kiihtymään.
Syyttäjien nykyinen määrä ei riitä asioiden hoitamiseen, mikä hidastaa syyteharkinnan valmistumista ja pidentää osaltaan asioiden kokonaiskäsittelyaikaa. Lisäksi työmäärän jatkuvasti kasvaessa on vaarana, että sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläkkeet lisääntyvät. Syyttäjälaitoksen organisaatiota on uudistettu ja rikosprosessikeinoja on kevennetty, mutta saadun selvityksen mukaan näistä toimista ei ole odotettavissa enää merkittäviä lisähyötyjä. Ilman tuntuvia resurssilisäyksiä henkilökuntaa joudutaan edelleen vähentämään vuonna 2011.
Valiokunta lisää momentille 1 650 000 euroa ja korostaa, että syyttäjälaitoksen resurssitilanne on otettava huomioon valmisteltaessa vuosien 2011-2014 määrärahakehyksiä.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jatkossa selvitetään mahdollisuudet sellaisiin lainsäädännöllisiin uudistuksiin, jotka keventäisivät osaltaan myös syyttäjien työmäärää. Esimerkiksi talousrikollisuuden vähentämiseen tähtäävän käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto vähentää saadun selvityksen mukaan 30 talousrikossyyttäjän nykyisestä työtaakasta lähes puolet.
Momentti muuttuu seuraavaksi:
Momentille myönnetään 42 543 000 euroa.
(2. kappale kuten HE 138/2009 vp)
ja kaiken maailman kotkotuksiin syytetää rahaa koti- ja ulkomaille.
Kun konkurssi tulee on on nassesedät hirtettävä munistaan jos niiltä sellaisia löytyy sen verran, että saa narun kiini.