Folktinget on jälleen kerran vedonnut oikeuskansleriin, että RKP:n tahto, eikä Kepun tai yhteiskunnan, toteutuisi Kokkolan suuntautumisasiassa.
HBl käsittelee asiaa tänään, muut RKP-lehdet eivät tohdi.
HBL:n mukaan asian keskeinen henkilö,Teemu Eriksson Valtionvarainministeriöstä katsoo, että ratkaisevaa asiassa on se, onko Oulussa tarpeeksi ruotsia osaavia ruotsinkieliseen kysyntään nähden, jos siitä tulee Kokkolan ruotsinkielisten palvelupiste. Se, että Oulussa ei nyt ole heitä tarpeeksi, mutta Vaasassa on, ei ole asian kannalta ratkaisevaa, hän sanoo.Ratkaisevaa on tuleva tilanne.
Tämä asenne kauhistuttaa hurreja,koska heidän mukaansa, että Kokkola on pidettävä Vaasan kyljessä, että RKP pystyy hallitsemaan alueen äänimäärän turvin Kokkolaa.
Vaasan, Kokkolan ja Oulun aluehallintoviranomaisten ruotsintaidot on kevään aikana testattu ja tulokset lähetetty Erikssonille.
Oulun virkamiehissä on tarvittavaa ruotsinosaamista, mutta kirjallisissa tehtävissä on palkattava lisää kääntäjiä.
Data-aikanahan tekstejä voidaan lähettää käännettäviksi netin avulla.
Ensi perjantaina kokoontuu ministeriryhmä käymään läpi jo kerran viime kesänä lykättyä asiaa ja kuuntelee asiantuntijoita. Viikko sen jälkeen ryhmä antaa lausuntonsa. Silloin maalla on jo uusipääministeri. Jos se on Kiviniemi, Ouluvaihtoehto voittanee, jos Väyrynen, Vaasa ja RKp vie voiton. Pekkarisesta ei tiedä.
Eriksson sanoo, että Oulussa on jo 30 ruotsintaitoista virkamiestä, eikä siellä ole nollasta aloitettu.
RKp katsoo, että Kokkolan alueen 7000 ruotsinkielistä on tärkeämpi joukko kuin Oulun 700 ruotsinkielistä.RKP:n mukaan on siis tärkeämpääpalvella hyvin Vaasassa Kokkolanruotisnkielisiä kuin Oulussa 700pohjoissuomalaista ruotsinkielistä.
Perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri sanoi viime kesänä, että se vaihtoehto valittakoon, joka parhaiten palvelee kielellisesti vähemmistöä.
Folktingetin piti kipin kapin mennä taas huolestuneena oikeuskanslerin pakeille, koska Kiviniemi keksi käyttää perusteluna Oulun vaihdoehdolle Kajaanissa ja Pohjois-Suomessa asuvien 660 ruotsinkielisen oikeutta saada palvelua omalla kielellään. Myös Teemu Eriksson on käynyt oikeuskanslerin luona ja sanoo, että:"Me (työryhmässä)olemme tarkkoja, että perustuslakia noudatetaan prikulleen".
Ruotsinkielisellä taholla ovat päättäjätr väittäneet, että on väärin heikentää 7000 Kokkolan ruotsinkielisen asemaa vajaan 700 oulunruotsinkielisen aseman parantamiseksi.
Tähän Teemu Eriksonilla on vastaus:
"–Perusoikeuksia ei mitata kappalemäärissä tai suuruudella. Silloinhan olisi mahdollsita samalla perustella aina painaa vähemmistöjen oikeuksia."
Kiviniemi siis on lyömässä RKP:n sen omilla aseilla. Hän suojelee pohjoissuomen ruotsinkielisä Vaasan RKP:n sortoa vastaan.
Kertakaikkiaan hupaisaa.
Ruotsinkielisillä on yksilöllinen oikeus saada omakielistä palvelua, mitään kollektiivista oikeutta sillä ei ole. Ei ole mitään "Ruotsalaissuomivaltiota" tai aluetta. On vain eri puolilla Suomea asuvia ruotsinkielisiä, jotka saavat hoitaa asioitaan viranomaisessa ruotsiksi.
Nyt ovat Henrikssonille hyvät neuvot kalliit.
HBl käsittelee asiaa tänään, muut RKP-lehdet eivät tohdi.
HBL:n mukaan asian keskeinen henkilö,Teemu Eriksson Valtionvarainministeriöstä katsoo, että ratkaisevaa asiassa on se, onko Oulussa tarpeeksi ruotsia osaavia ruotsinkieliseen kysyntään nähden, jos siitä tulee Kokkolan ruotsinkielisten palvelupiste. Se, että Oulussa ei nyt ole heitä tarpeeksi, mutta Vaasassa on, ei ole asian kannalta ratkaisevaa, hän sanoo.Ratkaisevaa on tuleva tilanne.
Tämä asenne kauhistuttaa hurreja,koska heidän mukaansa, että Kokkola on pidettävä Vaasan kyljessä, että RKP pystyy hallitsemaan alueen äänimäärän turvin Kokkolaa.
Vaasan, Kokkolan ja Oulun aluehallintoviranomaisten ruotsintaidot on kevään aikana testattu ja tulokset lähetetty Erikssonille.
Oulun virkamiehissä on tarvittavaa ruotsinosaamista, mutta kirjallisissa tehtävissä on palkattava lisää kääntäjiä.
Data-aikanahan tekstejä voidaan lähettää käännettäviksi netin avulla.
Ensi perjantaina kokoontuu ministeriryhmä käymään läpi jo kerran viime kesänä lykättyä asiaa ja kuuntelee asiantuntijoita. Viikko sen jälkeen ryhmä antaa lausuntonsa. Silloin maalla on jo uusipääministeri. Jos se on Kiviniemi, Ouluvaihtoehto voittanee, jos Väyrynen, Vaasa ja RKp vie voiton. Pekkarisesta ei tiedä.
Eriksson sanoo, että Oulussa on jo 30 ruotsintaitoista virkamiestä, eikä siellä ole nollasta aloitettu.
RKp katsoo, että Kokkolan alueen 7000 ruotsinkielistä on tärkeämpi joukko kuin Oulun 700 ruotsinkielistä.RKP:n mukaan on siis tärkeämpääpalvella hyvin Vaasassa Kokkolanruotisnkielisiä kuin Oulussa 700pohjoissuomalaista ruotsinkielistä.
Perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri sanoi viime kesänä, että se vaihtoehto valittakoon, joka parhaiten palvelee kielellisesti vähemmistöä.
Folktingetin piti kipin kapin mennä taas huolestuneena oikeuskanslerin pakeille, koska Kiviniemi keksi käyttää perusteluna Oulun vaihdoehdolle Kajaanissa ja Pohjois-Suomessa asuvien 660 ruotsinkielisen oikeutta saada palvelua omalla kielellään. Myös Teemu Eriksson on käynyt oikeuskanslerin luona ja sanoo, että:"Me (työryhmässä)olemme tarkkoja, että perustuslakia noudatetaan prikulleen".
Ruotsinkielisellä taholla ovat päättäjätr väittäneet, että on väärin heikentää 7000 Kokkolan ruotsinkielisen asemaa vajaan 700 oulunruotsinkielisen aseman parantamiseksi.
Tähän Teemu Eriksonilla on vastaus:
"–Perusoikeuksia ei mitata kappalemäärissä tai suuruudella. Silloinhan olisi mahdollsita samalla perustella aina painaa vähemmistöjen oikeuksia."
Kiviniemi siis on lyömässä RKP:n sen omilla aseilla. Hän suojelee pohjoissuomen ruotsinkielisä Vaasan RKP:n sortoa vastaan.
Kertakaikkiaan hupaisaa.
Ruotsinkielisillä on yksilöllinen oikeus saada omakielistä palvelua, mitään kollektiivista oikeutta sillä ei ole. Ei ole mitään "Ruotsalaissuomivaltiota" tai aluetta. On vain eri puolilla Suomea asuvia ruotsinkielisiä, jotka saavat hoitaa asioitaan viranomaisessa ruotsiksi.
Nyt ovat Henrikssonille hyvät neuvot kalliit.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Svenska YLE,Österbotten, keskustelusta:
"Kielilaki toteutuu Oulussakin
Kielilaki edellyttää,että ruotsinkieliset saavat palvelua omalla kielellään viranomaisessa, kunnalla ja valtiolla. Kaikkien virkamiesten ei tarvitse pystyä tätä palvelua antamaan, vaan vain osan. Oulussa asuu ruotsinkielisiä, joille valtio nyt myös on järjestämässä kielipalveluja, samalla kun se järjestää, että Kokkolan ruotsinkieliset saavat palvelua Oulussa. Mitään merkitystä ei ole sillä, missä ja kuinka paljon ruotsinkielisiä asuu. Valtio ei ole velvollinen sijoittamaan palvelupisteitä jonkin eiryisen ruotsinkieliskeskittymän toiveen perusteella, eikä sen perusteella, että ruotsinkieliset aktivistit toivovat, että ruotsinkielisyys keskittyisi tietylle alueelle, kuten Vaasan seutuville. Ruotsinkielisillä on vapaa muutto-.oikeus ja vapaa oikeus asua jo asumallaan alueella. Mitään virallista "svenskfinlandiaa" ei ole olemassa. Ruotsinkieliset asuvat hyvin hajallaan maassa, satojen kilometrien päässä toisistaan. Velvollisuutta järjestää kollektiivisesti ruotsinkielisille tietyille alueille palvelua ei valtiolla ole. Kielilaki takaa ja valtio sen toteuttaa, yksityiselle ruotsinkieliselle palvelun ja se järjestetään myös Oulussa.
Jos lakia tulkittaisiin siten, että Vaasan alue on "parempi" palveluntarjoaja, olisi se perusteltava. Mikä olisi se perustelu,jonka vuoksi yksittäisen Suomessa asuvan ruotsinkielisen tulisi saada kielellään palvelunsa tietyllä paikkakunnalla toisen paikkakunnan sijaan? Poliittinen peruste ei riitä, koska valtion kokonaisetu vaatii jakamaan Suomen alueen hallinnon vuoksi muilla perusteilla kuin yksittäisen n. 4 %:n puolueen tahdon mukaan. Kunnan ruotsinkielisten korkea määrä ei myöskään ole peruste, koska kielilaki takaa ruotsinkielisille omakielisen palvelun koko maassa.
Kun oululaiset virkamiehet osaavat kylliksi ruotsia, kuten nyt on todettu, on laki täytetty.Valtion velvollisuus on katsoa, että palvelu toimii. Jos se ei toimi, tulee yksittäisen kansalaisen valittaa, ja valtio korjatkoon tilanteen.
Suomessa ei koskaan tulla muodostamaan ruotsinkielisille omaa/omia territorioita, sellaiseen ei laissa ole perusteita. Vain yksilöllä on oikeus omaan kieleen."
Kennth Myntti itkee asiaa Vasabladetin pääkirjoituksessa ja haukkuu lapsellisesti Kepun.
Myntti vaatii,että RKPei saa hyväksyä Kiviniemeä pääministeriksi, jos Kokkola suunnataan pohjoiseen. Hän vaatii myös muita hallituspuolueita asettamaan saman ehdon Kiviniemelle minihallitusneuvotteluissa.
Kepulla on kokemusta suomenkielisten pakottamisessa. Kiviniemi jatkaa oululaisten pakottamista, mutta totuus lienee, että Oulussa ei ole ruotsinkielistä, joka ei suomea osaisi. Kokkolassakin kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea. Samoin Vaasassa.Närpiössäkin melkein kaikki.
RKP:n perustelu, että etelässä on 7000 ruotsinkielistä palvelun haluajaa, mutta Pohjois-Siomessa vain 660, ei saa perustuslaissa tukea. Jos perustuslakia luetaan, kuten piru ja Kiviniemi sitä nyt lukevat, pitää valtion järjestää ruotsipalvelut vaikka Oulussakin. Tulkitsemalla perustuslaki siten, Kiviniemi saa Kepulle valtaa ja RKP menettää alueensa yhtenäisyyden.
Pohjanmaan ruotsinkieliset puhuvat pohjoissuomesta pilkaten ja halveksien "poronhoitoalueena".
Tärkeintä tulisi tietenkin olla, mikäon parasta suomenkieliselle enemmistölle.
.
Pakkoruotsilla ei ole minkäänlaista legimiteettiä jos Pakkoruotsi ei kelpaakaan ruotsinkielisille itselleen
.
media on hiljaa eikä nosta mellakkaa tästä ei mistään muustakaan. Suomi on myyty ruotsinkielisille.
HBL:ssä aktivistihurri kehoittaa ruotsinkielisiä pohjanmaan separatisteja kansannousuun, että finnari ei saisi Kokkolaa..